Toggle sidebar

Miksi hellyys loppuu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noppa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

noppa

Vieras
Moneen moneen päivään minua ei ole halattu, nukkumaan mennessä, nukkuessa tai herätessä ei kertaakaan ole koskettu, halattu tai edes tultu lähelle...Aamupusun saan juuri. Yhtäkkiä on alkanut kamala kylmyys. Tuntuu niin pahalle, tuntuu, että minusta ei välitetä.

Milloin pitäisi huolestu kun vähäisinkin hellyys alkaa kadota? Voiko tälläisen laittaa pelkän väsymyksen piikkiin? Toiseen naiseen en usko.

En halua nalkuttaa ja valittaa, yritän vain itse kosketella ja halata sekä paijata. Toinen ei vaan siihen vastaa. Kränää tulee helposti ja tuntuu, että toinen räjähtää pienimmästäkin..Erota ei kumpikaan halua, varsinkaan mies, vaikka puhetta on ollut

Kyllä osaa elämä olla ankeeta.
 
Tiedän tunteen.

Itse olen huomannut saman omassa ukko-kullassani. Halailu, suukotus jopa kullaksi kutsuminen on jäänyt pois. Tilalle on tullut hiljaisuus, tuiskiminen ja etäisyys.

Olen yritänyt pitää omalta osaltani tilannetta ennallaan, mutta en kohta enää jaksa tätä yksipuolisuutta. Olen yrittänyt kysyä ""mikä on vialla"" saamatta vastaukseski muuta kun ""ei mikään, väsyttää"".

Tuntuu että loppu häämöttää...

 
Ikävää..

Kaikista omituisinta onkin kun mies puhuu kuitenkin paljon ja on muuten suht normaali(vaikkakin useasti tahallaan ärsyttää minua)

Vain nuo hellyyspuuskat ovat yhtäkkiä loppuneet. Ja nimenomaan sängyssä...En tajua...Ei edes vahingossa ole sängyssä niin, että koskisi minua :( Minä sitten siirryn halaamaan tms.

Aamupusun kyllä saan ja hänkin sen haluaa antaa, joten..??
 
Kai miesten on vaan välillä ""vetäydyttävä luolaansa"" irti naisten lässytyksistä ja lääppimisistä. Ne on luolamiehiä edelleen ja kaipaavat päästä mammuttia kaatamaan... nainen on kiva vain tarvittaessa.
 
ettekö hyvät sisaret tajua että miehellä on toinen nainen???? voi herran jumala miten tyhmiä voitte olla! ette muka usko että voi olla kun on niin väsynyt, ja paljon töissä ym.ym. Just niin!! Sillon nimenomaan on kiikarissa toinen nainen, aivan tyypillinen käyttäytyminen miehelle. Ja uskokaa minua, tiedän mistä puhun! Ja nämä ovat just näitä kilttejä perheen isiä, joilla voi olla pienet lapset jne.....He yksinkertaisesti masentuvat ja väsyvät kun oma eukko ei ole millään lailla enää haluttava! ja kun he kokevat tämän toisen naisen kanssa, he huomaavat mistä ovat jääneet paitsi ja mikä heidän elämästä puuttuu! Joten nyt kaikki aistit vaan hereille ja seuraamaan pikkasen tarkemmin ukkonne touhuja, älkää olko niin hirveen sinisilmäsiä!
 
Ei tarvitse olla toista naista. Mutta tilanne on mennyt lukkoon. Ja kysymys kuluu, että miten miehen saa huomaamaan, hellyyden puutteen?

Taustalla voi olla toinen riita, tai miehen osan muuttuminen parisuhteessa tai aivan jotakin muuta. Mies ei ole unohtanut tätä ja jokin asia on selvittämättä?? Sitten sängyssä naisen lähestyminen onkin miehen mielestä sen edellisen asian päällä ollessa mahdotonta. Siis se voi olla vain muisto siitä selvittämättömästä asiasta, mitä ei ole annettu anteeksi.

Tilanne voi jatkua tuollaisena, juuri niin pitkään kuin nainen sietää, jos ruokahuolto pelaa:)

Eli miehen on saatava ymmärtämään hellyyden merkitys ja riidat on sovittava. Täällä on usein ehdotettu kirjeen kirjoittamista. Se on hyvä tapa. Siinä voisi kertoa miten paljon kaipaan haleja ja hellyyttä, sen sijaan, että tiuskitaan ja käännetään selkä ja sanoa. että en jaksa tuollaista kylmyyttä.
 
Pidä siinä nyt eroa kun saa väitellä jopa siitä, että minä olen pari tuntia treenaamassa...En pidä yhteistä aikaamme ahdistavana, mutta rajansa kaikella.

Viikonloppuna _kännissä_ puhui niin ihania ja halaili ym. Ilman minua oli baarissa ja sen jälkeen alkoi tappelu. Suutuin hänelle ja muutaman päivän hän oli paljon lempeämpi. Kun en ollut enää niin vihainen niin alkoi taas se sama. Ei koske minuun, ei halaa...

Tuntuu meillä olevan niin pahasti asiat solmussa ja enää pelkkä hellyys ei ole asian ydin. Nyt on mukana myös luottamus.

Tiedän, että hän kokeilee baarissa mahdollisuuksiaan ja vaikka ei ikinä lähde kenenkään mukaan, se loukkaa minua.

Saa nähdä, tuskinpa tästä enää ikinä mitään tulee. Alkaa usko mennä koko juttuun..
 
Auttaakohan?
kertominen nääs, pehmeästi ja kauniistikin. Mulla alkaa olla sellainen kuva osasta miehiä, että ei auta. Nimenomaan jos olen kertonut hellyydenkaipuusta tai muista tarpeista - sillä varmistuu ettei ko asioita varsinkaan tipu. Vaatia, pyytää tai vihjaista ei saisi - samalla osoittaa tyytymättömyyttään mieheen, mikä on Suuri Loukkaus.
Mutta kuitenkin olen jotakuinkin päätellyt ja nyky- suhteentyngässä myös päättelemässä , että mikäli asiat ovat/olisivat oikeilla linjoilla myös mieheltä löytyisi halua olla hyvä naiselleen, siis minulle. Ihan niinkuin itsekin teen rakastavia tekoja, mietin ja teen asioita, joista toinen ilahtuu...
Onko mun tyyppiset naiset sitten liian 'vaativia' , kun oikein rakkautta ja hellyytäkin pitäisi olla ?
Ja tietty pulmana on se että jollei mies (toinen ihminen) itse pidä/halaja kosketusta,hellyyttä,halailua - ei sitä ole helppoa ymmärtää toiselle niin tärkeäksi. Tää munkin mies tuntuu lähinnä kosketuksesta kutiavan ja pitävän sitä epämiellyttävänä....
 
Noh, minulla oli ihana mies 7 vuotta, iltaisin sain laittaa nukkumaan miehen kainaloon ja aamuisin heräsin hänen sylistään hellyydenosoituksiin. Koskettelimme hellästi toisiamme koko ajan, esim. kotona toisen ohi kävellessä,suukottelimme jatkuvasti. Yhtäkkiä kaikki muuttui. Ei enää sylikkäin nukkumista, ei halailua, ei suukottelua.

Selitys. Miehelle tuli 30-kympin kriisi (tai 7 vuoden seurustelukriisi), tyypillinen ""tässäkö tämä nyt on?""- ja ""riittääkö tämä minulle?""-kompleksi. Kun selvitin asiaa, niin mies vastasi ""en tiedä oletko se nainen, jonka kanssa haluan viettää loppuelämäni."" Monen vuoden onnen jälkeen miehen sanat olivat kuin isku vasten kasvoja. Yritin toimia aikuisesti ja muutimme tapauksen jälkeen erillemme. En pystynyt jatkamaan hänen kanssaan tuollaisen toteamuksen jälkeen. Nyt erosta 4 kk ja mies vonkaa pääsyä takaisin oveni takana.

Miehen silloiset sanat loukkaavat vieläkin ja mielessä kummittelee juuri se aivan yhtäkkinen tunteiden jäädytys. En kestäisi sellaista toista kertaa. Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä varmemmaksi käy ajatus, ettei mieheni oikeasti minua kuitenkaan enää rakasta. Sillä jos rakastaa toista ihmistä, se näkyy ja tuntuu. Ei rakastamaansa ihmistä voi yhtäkkiä laittaa paitsioon ei psyykkisesti eikä fyysisesti.

Miettikääpä omalle kohdalle. Mitä pitäisi muuttua tai tapahtua, ettet enää hellisi/rakastaisi kumppaniasi? Jonkinhan täytyy muuttua, että tällaista tapahtuu.
 
Joo, saman tapaisia ajatuksia täälläkin. Kyllä aina käytökseen joku syy löytyy. Tämä teksti pani minut ihan miettimään omaa käytöstäni miestäni kohtaan ja kyllä, tunteeni ovat muuttuneet. Huomasin, että rakastan miestäni kuin veljeäni, eli rakastan, mutta en sillä oikealla tavalla, joten en halua/kaipaa hänen hellyyttäkään...
 
Muistatko millaista oli silloin kun rakastuitte?Silloin kun on rakastunut, ei voi pitää näppejään erossa toisesta. Pitää kokoajan koskettaa, hyväillä, olla lähellä suukotella. Näin myös useimmat miehet käyttäytyvät. Mutta sitten kun suhteesta tulee tavallinen, arkinen niin kaikki muuttuu. Näin se menee. Meissä ihmisissä naisissa ja miehissä on ""koskettelijoita"", naisissa ilmeisesti enemmän sellaisia, jotka haluavat koskea, halata, silittää. Miehet eivät niinkään. Mitä jos kokeilisit minä viestintää eli sanoisit, että minusta olisi kiva, jos halaisit minua tai ottaisit syliin tms. Voi olla, ettei toimi. Minä olen päättänyt halata ja pussata silloin kun sitä haluan. Ja mennä ihan kylkeen kiinni nukkumaan. Jos toinen sen torjuu niin kysyn mistä on kysymys.Siinä olet ihan täysin oikeassa, että myös mies, jos todella välittää naisestaan on hyvä hänelle. Me naiset vaan ollaan helposti niitä antajia, annetaan ja annetaan ja odotetaan että saadaan samalla tavalla takaisín, oskus. Niin ei vaan koskaan tapahdu ja lopulta on itse niin tyhjä ettei enää ole mitään annettavaa kenellekään.
 
Heti ensimmäisenä kyllä tuli mieleen juuri se kuuluisa toinen nainen! Käyttäytymisen muuttuneet merkit puhuvat puolestaan... Tietysti VOI olla jotain muutakin, kuten tuo tunteiden viileneminen, mutta tuollainen käytös (kokemuksen raskaalla rintaäänellä) viittaa useimmiten juuri tuohon ikävämpään vaihtoehtoon eli hellyys ja hellät tunteet on varattu uudelle kohteelle.

Nyt olisi varmaan keskustelun paikka teillä. Tietysti täältä bittietäisyydeltä on vaikeaa sanoa mitään muuta kuin luota siihen naisen vaistoosi äläkä sokeudu omille tunteillesi. Sinä tunnet miehesi meitä paremmin ja vastaukset ovat nenäsi edessä jos vain haluat omia aistejasi kuunnella.
 
Jokaisella ihmisellä on joslus tarve vetäytyä yksinäisyyteen. Minä ainakin tarvitsen sellaista ja niin miehenikin. Silloin annamme toisillemme tilaa.

Ihminen kehittyy kok elämänsä ajan. Ehkä miehesi on alkanut pohtia elämmänsä ja sitä, että oletko sinä todellakin hänelle SE OIKEA. Anna hänen miettiä, asiaa rauhassa. Ehkä ne baareissa juoksemisetkin kuuluvat nyt hänen tämän hetkiseen vaiheeseensa. Anna hänelle nyt tilaa.

Tiedän, että olet huolestunut, mutta tuollaiset viilenemiset menevät ohi aikanaan. Keskity nyt omaan itseesi. Mieti sinäkin elämääsi nyt. Sinulla on siihen nyt mahdollisuus.

Älä tyrkytä hellyyttäsi hänelle, jos hän ei sitä halua. Sellainen ärsyttää ja saa sinut näyttämään hänen silmissään epätoivoiselle. Aloita uusi harrastus ja panosta ulkonäköösi. Se piristää sinua ja et keskity liikaa miettimään miehesi aivoituksia. Kyllä se siitä aikanaan selviää.

Anna nyt miehellesi tilaa! Ole viisas nainen!

 
Yhtäkkiä on alkanut kamala kylmyys. Tuntuu niin pahalle, tuntuu, että minusta ei välitetä.

niin just noin tuntu minussakin yhtäkkiä. ja sitten tuli ilmi että mies oli käynyt vieraissa oli pettänyt jo pari kertaa.
tämän takia mies ei koskenut ei halunut rakastella.

noin käyttäytyy mies jolla on toinen ei vaan enää välitä sinusta kun ajatukset pyörii sen toisen naisen luona.
peliin ilmestyy sellainen kylmä virta...
 
tai sitten sitä kiinostaa enemmän noi netti-porno-pimut :)
Nykyään aika yleistä toi miesten haluttomuus oman naisen /vaimon suhteen.
Heti kun toi internetti eli, porno-web-camgirl-porno-site systeemi tuli kuvioihin. kaikista miehistä on tullut haluttomia :D
 
Voi se olla toisinkin päin. Olen ollut neljättä vuotta naiseni
kanssa ja hyväillyt sieltä ja täältä, pusutellut sinne sun tänne, mutta kovin on toispuoleista ja yhä pahenee.
Rintojen hyväily on ""aina roikkumista"", toisesta paikasta
puhumattakaan ja suukotkin tuntuu olevan kortilla. Suhde
on silleen terve ja hei pohjalla. Sängyssä jos alat hyvitellä,
niin kommentti on ""olen jo unessa"". Jne. Kyllä on itseenkin
apatia iskenyt rajulla voimalla. Ei sitä jaksa jos ei saa mi-
tään vastakaikua. Tekisi mieli hyvitellä ja hullutella, mutta
kun ei niin ei. Ottaa aivoon ja rankasti. Ei parisuhde var-
maan selainen kuulu olla. Olo on sellaista helvetin nyhjää-
mistä, että tekisi mieli nostaa kytkintä, mutta kuitenkin se
toinen ihminen rinnalla on hyvä olla. Totutusta on vaikea
irrottautua, vaikka se ei ole sitä mitä pitäisi. Jossain artik-
kelissa oli kirjoitettu, että pahinta myrkkyä parisuhteelle
on yksipuolinen rakkaus ja sitä se on. Siinä rakkaus sam-
muu kyllä toiseltakin. Kerran kun vihlaisee, niin se on kait
alettava katsella toista. Menee elämä muuten hukkaan.
 
Okei, ensiksi, moni on ehdottanut tilan antamista. Kyllä olen kokeillut sitäkin, en ole kokoajan kiinni ja yritän hommailla myös omia juttuja.

Mutta kun mieshän se tässä eniten haluaa nähdä. eikä se nyt niin minua haittaa, mutta ei se nyt sitten mitään ""haluan olla yksin"" kiukuttelua ole.

Tilanne on varmaan vähän parantunut parina päivänä, mutta...

Tuota porno juttua olenkin miettinyt, olen meinaan itse melko loukkaantunut siitä miten mieheni haluaa katsella pornoa, tuijottaa jokaisen iltatytön ja tähtitytön lehdistä, tuijottaa jokaista vastaantulevaa naista ja selittää miten monta kertaa meinaa ajaa ojaan jonkun hyvännäköisen kävellessä vastaan..(Tämä on hänen mielestään hauskaa) Ei siinä mitään, mutta kun meidän seksielämä on suht köyhää niin alkaa mietityttää miksen minä kelpaa...

Itsekään en ole ruma, vientiä riittäisi, treenaan ja pidän huolta itsestäni. Nyt varsinkin. Mitä tässä vielä pitäisi tehdä, että minäkin kelpaisin, että tuijottaisi minua muiden sijaan.

 
aloittaja
Ikävä tilanne. Vaikea on sanoa, mistä tuo johtuu, mutta ei
vaikuta tuo miehesi käytös kyllä kovin fiksulta. Jos tuollainen
tilanne on jatkuvaa, niin ymmärrän kyllä miltä se tuntuu.
Ollaan vähän samassa veneessä, joten ei auta kuin katsoa
ja purra hammasta. Itse en kovin kauan enää viitsi katsella
kun tulen kysymään, että mikä tässä hommassa mättää ja
jos asia ei selviä, niin en nostata verenpainetta lopunikääni.
Tsemppiä kuitenkin, vaikka sitä on joskus vaikea löytää.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa