Miksi etsitte aina uusia ystäviä,

vaikka ette edes viitsi tutustua niihin edellisiinkään? Eipä luulisi vielä yhden viestin perusteella tietävän, että kannattaako yhteydenpitoa jatkaa vai olla jatkamatta. Täällä tuntuu aika monella olevan tuollainen vaisto... Ja toisekseen, jos ei aikaa riitä tapailla, niin laittakaa ne ilmotukset sitten suoraan muille osastoille, kiitos.

 

Itseä on tässä päivänä muutavana ihmetyttänyt sellainen asia, että minkä takia haalitte meseen mahdollisimman paljon "kavereita", joihin ette viitsi edes tutustua ja aina odotatte, että toinen alkaa keskustelun. Sitten kun ei itse viitsi aina alkaa kuulumisia kyselemään ja aikaa kuluu ja kuluu, vaikka molemmat päivittäin onlinessa, niin yhtäkkiä toinen onkin aina offlinessa, eli mitä voimme tästä päätellä...

Muutenkaan ei ole oikein mairittelevaa, että yhtäkkiä aletaan kyselemään, että kukas se sinä olitkaan, vaikka aiemmin oltais useamman kerran juteltu. Itse pidän mesessä vain sen verran ihmisiä, että muistan ketä he ovat ja mitä ollaan juteltu, edes niitä perusasioita ettei tarvitse moneen kertaan kysellä samoja asioita.

Pienenä vinkkinä voisin myös sanoa, että jos haluat torjua toisen kokonaan eikä pelkästään poistaa omalta yhteystietolistalta, niin ruksi kohta torju myös. Nimittäin jos et tätä tee, niin oma onlinesi näkyy aina toiselle ja myös tämä toinen näkee yhteystietojen puhdituksesta, että hän ei ole yhteystietolistalla.

Eli yhteenvetona, se tutustuminen vaatii vastavuoroisuutta (aivan kuten parisuhteessa), ei niin, että toinen hoitaa hommat.

 

\

Itseä on tässä päivänä muutavana ihmetyttänyt sellainen asia, että minkä takia haalitte meseen mahdollisimman paljon "kavereita", joihin ette viitsi edes tutustua ja aina odotatte, että toinen alkaa keskustelun. Sitten kun ei itse viitsi aina alkaa kuulumisia kyselemään ja aikaa kuluu ja kuluu, vaikka molemmat päivittäin onlinessa, niin yhtäkkiä toinen onkin aina offlinessa, eli mitä voimme tästä päätellä...

Muutenkaan ei ole oikein mairittelevaa, että yhtäkkiä aletaan kyselemään, että kukas se sinä olitkaan, vaikka aiemmin oltais useamman kerran juteltu. Itse pidän mesessä vain sen verran ihmisiä, että muistan ketä he ovat ja mitä ollaan juteltu, edes niitä perusasioita ettei tarvitse moneen kertaan kysellä samoja asioita.

Pienenä vinkkinä voisin myös sanoa, että jos haluat torjua toisen kokonaan eikä pelkästään poistaa omalta yhteystietolistalta, niin ruksi kohta torju myös. Nimittäin jos et tätä tee, niin oma onlinesi näkyy aina toiselle ja myös tämä toinen näkee yhteystietojen puhdituksesta, että hän ei ole yhteystietolistalla.

Eli yhteenvetona, se tutustuminen vaatii vastavuoroisuutta (aivan kuten parisuhteessa), ei niin, että toinen hoitaa hommat.

Mulle tuli kasapäin yhteyspyyntöjä, jotka hyväksyin, mutta tyypit ootti että mä alan juttelemaan eka, ja jossain vaiheesa sit kysyin jotain, mutta vähäsanaiset ja ne tuntu heti urpoilta hymiöpelleiltä (teksti pelkkiä hymiöitä täynnä ettei pysty lukee) lähti samantien veke listalta. Onko ihme?

En mä mitään idiootteja meselistallani halua pitää!

 

Oletteko te äitejä jotka jaksatte pohtia pienessä mielessänne näitä asioita? nauttikaa lapsistanne ja tehkää heistä kunnollisia ja ystävällisiä ihmisiä! Maailmaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä ja jokaisella on syynsä toimia valitsemallaan tavalla. mulla ei riitä aika edes lataamaan meseä koneelleni...tahdon olla esikoiseni kanssa!

 

Hienoa, että omistat kaiken aikasi esikoisellesi, kunnioitettavaa, mihin ei varmastikaan moni äiti pystyisi! He kun roikkuvat täällä ja jauhavat tyhjänpäiväisyyksiä, joita ihmettelevät pienissä aivoissaan kaiken aikaa niin, että muu perhe jää vaille huomiota.

Mutta mutta...miten sinulla sitten aika riittää lukemaan ja vastailemaan näihin tyhjänpäiväisiin jaarituksiin, jos ei aika riitä lataamaan meseä, jossa ehkä pari minuuttia menee?

 

Enhän minäkään nyt koko ajan lapseni kanssa ole..silloin kun tuon viestin kirjoitin, olin saanut talon siivottua(kolme päivää siihenkin meni) ja lapsi oli päiväunilla ja olin edellisenä päivänä katsonut tv:stä 24min jossa puhuttiin äitien keskustelupalsta riippuvuudesta ja tulin sit ekaa kertaa katsastamaan mistä täällä puhutaan. Monet puheenaiheet ovat kyllä erittäin ymmärrettäviä
kun ne liittyvät äitiyden ongelmin ja kysymyksiin ja onhan sekin ymmärrettävää että yksinäinen äiti haluaisi luotettavia mese-kamuja.
Itse harrastelen kirjeenvaihtoa ihan etanapostilla ja mulla voi mennä jopa kuukausi kun saan vastattua kun ei aika riitä...vauva on siinä iässä että konttaa joka paikkaan ja nousee puitapitkin eikä tajua pitää kiinni ja koko ajan on laittamassa jotain suuhun ym. kun se on hereillä niin ei vaan voi olla tietokoneella tai kirjeenvarissa väsäämässä. Ymmärrän niitä äitejä jotka eivät ehdi meseilemmään tuntemattomien kanssa joihin ei ole mitään tunnesidettä ja on varmasti hankala kertoa suoraan että ''sori, suhun ei riitä aikaa''! Mikä olisi kyllä kohteliaampaa kuin olla vain välittämättä!

 

Korjaus viestiini: ohjelma oli 45min

 

En kylläkään aloituksessani puhunut ollenkaan mesestä... Itsellänikään ei aika riitä mesessä istuskeluun, joten olen yrittänyt hakea ihan oikeita ystäviä, joiden kanssa voisi viettää aikaa ja lapsikin saisi seuraa. Mutta siinähän se ongelma sitten onkin, kun kukaan ei halua heti tavata, vaan ensin pitää tutustua mailitse (tai mesessä niin kuin valitettavasti suurin osa haluaisi), mutta mikä ihme mättää kun ei voida edes siihen ensimmäiseen esittelyyn vastata, jossa kerron vain tyyliin perusasiat: hei olen sen ja sen ikäinen, minulla on niin vanha lapsi, asumme sillä suunnalla ja ennen lasta tein sitä ja tätä, nyt olen kotiäiti... Ei siis todellakaan luulisi vielä silloin tietävän, että no just sun kanssa mulla ei synkkaa ollenkaan! Ja noista perhekahviloista ja muistahan ei todellakaan ystäviä saa, sisäpiirijuttuja täynnä ovat, kokeiltu on...

 

Juu. Laitoin ilmotuksen, sain vastauksia paljon. Vastasin muutamalle. Yhde kansa sovittiin että hän vastaa.
Kumpikaan ei ole vastannut.
Yhden kansa aloitettiin lupaavasti, lopetti kuitenkin

Niiden muiden ensiviesti jotenkin tökkäsi, vaikka se tosiaan aika neuraali olisikin. Ei vaan ottanu tulta alleen.

Edelleen: en pidä siitä että treffataan nopeasti. Olisi kiva jutella ensin, että onko mitään yhteistä?! Ja mitkä ovat ne yhdistävät tekijät? se, että lapsi tai lapsia ja mies? Että on suunnilleen saman ikäinen?
On tylsää treffata ihmistä, josta näkee heti, että hän on pettynyt näkemäänsä ja vie sen tapaamisen mielenkiinnottomasti mutta kohteliaasti kuitenkin läpi, ja sitten kiire kotiin ja tietää, että se jää tähän. Itse olen avoimempi, enkä ensitapaamisesta lyö hanskoja tiskiin, mutta jos ilme ja olemus sanoo, että ei, niin...

toinen tapaus taas. kirjotettin paljon, oli kivaa. Mutta aina kun ehdotin treffeja, ei se käynytkään. Ikinä. Lopulta hän lopetti kirjottaminen.
En voinut hänen kanssaan jakaa samaa elämänkohtaloa, luuserimiestä ja kodin ja lasten vastuun kaatumista yksin itselle.
Ehkä se oli se syy. En tiedä.
En siis kelpaa kellekään :snotty:

 

\

Juu. Laitoin ilmotuksen, sain vastauksia paljon. Vastasin muutamalle. Yhde kansa sovittiin että hän vastaa.
Kumpikaan ei ole vastannut.
Yhden kansa aloitettiin lupaavasti, lopetti kuitenkin

Niiden muiden ensiviesti jotenkin tökkäsi, vaikka se tosiaan aika neuraali olisikin. Ei vaan ottanu tulta alleen.

Edelleen: en pidä siitä että treffataan nopeasti. Olisi kiva jutella ensin, että onko mitään yhteistä?! Ja mitkä ovat ne yhdistävät tekijät? se, että lapsi tai lapsia ja mies? Että on suunnilleen saman ikäinen?
On tylsää treffata ihmistä, josta näkee heti, että hän on pettynyt näkemäänsä ja vie sen tapaamisen mielenkiinnottomasti mutta kohteliaasti kuitenkin läpi, ja sitten kiire kotiin ja tietää, että se jää tähän. Itse olen avoimempi, enkä ensitapaamisesta lyö hanskoja tiskiin, mutta jos ilme ja olemus sanoo, että ei, niin...

toinen tapaus taas. kirjotettin paljon, oli kivaa. Mutta aina kun ehdotin treffeja, ei se käynytkään. Ikinä. Lopulta hän lopetti kirjottaminen.
En voinut hänen kanssaan jakaa samaa elämänkohtaloa, luuserimiestä ja kodin ja lasten vastuun kaatumista yksin itselle.
Ehkä se oli se syy. En tiedä.
En siis kelpaa kellekään :snotty:

Moikka!

Kirjoituksesi tuntui ihan siltä kuin olisin sen itse kirjottanut.
Täällä siis yksi joka ainakin haluaisi jakaa noita mainitsemiasi asioita ja paljon muutakin. Tapaamisesta en osaa sanoa, koska en tiedämissä päin asut. Itse asun espoossa. Jos kiinnostaa, laita mailia tulemaan:

minna@kotiposti.net

 

Minäkin olisin kiinnostunut kirjoittelemaan nimimerkki "Juupsin" kanssa, tekstisi monet kohdat kuulostivat tutuilta.
Jos satut tämän lukemaan, kirjoittele!
ainmari@gmail.com