Mun on pakko sanoa et huolimatta siitä et mun elämässä on ollut muutama vakava, pitkä (avo) suhde ennen nykyistä miestä, niin ei ne suhteet ja niiden muistot ole mulle niin tärkeitä tai olennaisia ettenkö olisi voinut hävittää exän tavaroita/valokuvia jos ne miestä vaivaisivat.
Kun mun miehen kanssa mä olen ja elän, ei ne exät ole mulle mitenkään tärkeitä enää.
Tosin meillä mä oon heitelly nuo exiltä saadut tavarat ym ihan omasta halustani pois, jo ennen kun tapasin nykyisen miehen, jos mulla on hyvä muistoja entisestä suhteesta, ne säilyy ilman et säilön jotain exän kalsareita ja musta on aika itsekästä ajatella et jos toinen on herkempi tollaisten asioiden suhteen niin se sais kenkää vaan siks(Sairas mustasukkaisuus on asia erikseen, mut sitä ei mun mielestä ole tässä ap:n jutussa kyse).
Ja joo, nuoruuden suhteessa löysin exän kaapista punaiset naisten pitsialkkarit, oli sen exältä jääny, samoin jotain hajuvesipulloja ym.
En kilahtanut, kysyin vaan et kenen ne on ja sit laitoin ne roskiin.
Jos mies olisi silloin ilmoittanu et haluu ne säilyttää koska muistoja saa olla, olisin varmaan tikahtunut nauruun ja lähtenyt lätkimään lopullisesti, ei ihan kaikki ole kotona jos olis niin kiintynyt exän vanhoihin alusvaatteisiin..
Ainut poikkeus tässä on leskeytyminen, jolloin on siis menettänyt toisen, ei silloinkaan koti sais olla kuolleen puolison muistopaikka kokonaan, mut esim. valokuvia toki saisi olla ihan esillä, eihän se rakkaus ole loppunut/kuollut vaikka toinen on kuollut(mut ei ehken ne alusvaatteet säilöttynä kovin luontevilta tuntuisi silloinkaan).