Miksi eroaminen on niin vaikeaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja josku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

josku

Vieras
Musta tuntuu, että olen ihan väärän ihmisen kanssa. Aina silloin, kun riidellään. Haaveilen, että pystyisin eroamaan. Tunnen, että en kuitenkaan pysty... jotenkin on niin tuttu ja turvallinen kumppani. Haluaisin vaan pystyä ottamaan ja lähtemään, mutta eipä se onnistu. Kai mä pelkään suvun reaktiotakin...
 
Kyllähän toi tuttu ja turvallinen kuulostaa hienolle asialle enemmin pitkässä suhteessa..Se että huomaisi vuosien jälkeen ettei tunne toista ollenkaan, olisi varmaan aika isku vasten kasvoja. Samoin turvallisuus on parisuhteessa yksi tärkeä ja kantava voima. Intohimo ikävä kyllä sammuu.. Jos on ongelmia joista tuntuu ettei kahdestaan selviä niin menkää käymään pariterapiassa, jo muutama käynti voi kummasti avata solmuja ja saatte puhe yhteyden takaisin. Voimia sinulle!

Muoks. Siis intohimo laimenee ja muuttaa muotoaan, sitä täytyy pitää yllä ja herätellä uudelleen =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja MLL:
Kyllähän toi tuttu ja turvallinen kuulostaa hienolle asialle enemmin pitkässä suhteessa..Se että huomaisi vuosien jälkeen ettei tunne toista ollenkaan, olisi varmaan aika isku vasten kasvoja. Samoin turvallisuus on parisuhteessa yksi tärkeä ja kantava voima. Intohimo ikävä kyllä sammuu.. Jos on ongelmia joista tuntuu ettei kahdestaan selviä niin menkää käymään pariterapiassa, jo muutama käynti voi kummasti avata solmuja ja saatte puhe yhteyden takaisin. Voimia sinulle!

Ei intohimo mihinkään sammu ellei sitä sammuteta. Sitä pitää hoitaa ja vaalia! Työtä se voi vaatia enemmän kun alkuaikoina, mutta kyllä se kipinä siellä on jos toisesta välittää.

 
On mies muuttunut myös... ennen se ei sanonut mulle mitään pahaa, nyt saattaa huutaa ja vittuilee takas. Tavallaan piilevänä ominaisuutena oli nuo. Siis luulin aluksi, ettei se osaa olla vihainen.
 
Jos oikeasti toista rakastaa, intohimo ei sammu mihinkään.

Jos olette nalkuttava akka ja ukko, on vika teinä yksilöinä, jos ette pysty ja osaa keskustella. Jos taas pystytte keskustelemaan ettekä siitä huolimatta saa rakkautta eloon, puoliso on valittu väärin perustein ja on väärä. Erotkaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
On mies muuttunut myös... ennen se ei sanonut mulle mitään pahaa, nyt saattaa huutaa ja vittuilee takas. Tavallaan piilevänä ominaisuutena oli nuo. Siis luulin aluksi, ettei se osaa olla vihainen.

Kuinka kauan olette pitäneet yhtä?

 
teillä on aivan selviä eron ennusmerkkejä ilmassa.


Neljä ratsumiestä - eron ennusmerkkejä
Parisuhde tuo elämään paljon kaivattua ja hyvää tyydytystä. Samalla parisuhteessa koetaan kipuja ja pettymyksiä. Miten löytää tyydyttävä ja kestävä suhde, joka voisi olla molemmille luottamuksen ja rakkauden lähde ratkaisemattomista ongelmista huolimatta? Yksioikoisia vastauksia ei ole, mutta joitakin lainalaisuuksia parisuhteeseen kuuluu. Eräs iso asia parisuhteessa onnistumisessa on oman itsensä tunteminen ja puolisosta kiinnostuminen. Toinen iso asia on oppia kantamaan vastuu omista tunteistaan, sanomisistaan, teoistaan, tekemättä jättämisistään .... jne., eikä sysätä omaa vastuutaan puolisolle.

John Gottman on pitkään tutkinut parisuhteen onnistumisen edellytyksiä sekä eroon liittyviä ennusmerkkejä. Keskeinnen hyvän parisuhteen tunnus on ystävyys ja molemminpuolinen kunnioitus. Tärkeää on ottaa vaarin yhteisistä hetkistä, rakentaa luottamusta sekä osoittaa huolenpitoa ja hellyyttä arkisissa päivittäisissä toimissa niin, että toinen sen kokee huolenpidoksi.

Eron ennusmerkkeinä John Gottman pitää käyttäytymistä, jota hän kutsuu neljäksi ratsumieheksi. Näitä ovat ivallinen halveksunta, repivä kritiikki, puolustuskäyttäytyminen ja vaikeneminen (mykkäkoulu). Ivallinen halveksunta on keino osoittaa toisen huonommuus ja tyhmyys sekä tuoda se julki. Repivä kritiikki on puuttua toisen persoonaan, mielipiteisiin, käyttäytymiseen yms. jossa ei lainkaan etsitä toisen hyvää. Siinä pyritään vain nujertamaan toinen. Puolustuskäyttäytymissessä on jumiuduttu oman aseman, mielipiteen, muistikuvan yms. puolustamiseen. Ajatuksena on, että minun ei tarvitse oppia toiselta mitään, sillä kaikki viisaus on minussa itsessäni. "Juupa - eipäs" -väittely voi jatkua vuosikausia, ja lopputuloksena on vain yhä suurempi etääntyminen toisesta. Vaikeneminen ja mykkäkoulu taas on tehokas keino syyllistää toista ja jättää hänet yksin.

Eron merkkeinä ovat lisäksi erittäin vahvojen tunteiden ylivoima ja niiden valtaa joutuminen ja kohdistaminen toiseen. Kun suhteesta puuttuvat rauhan tunnustelut jai rauhaan pyrkiminen, jäävät tehdyt haavat korjaamatta. Kun sovintoyrityksiä ei ole, ollaan puolustusasemissa ja kumpikin alkaa omassa mielessään kirjoittaa negatiivistä yhteistä historiaa.

Gottman lisää vielä viidennen ratsumiehen ja kutsuu sitä vastaanhangoitteluksi. Tämä viimeistään tekee tyhjäksi sovitteluyritykset. Paisuhteen loppu häämöttää, kun parin keskinäiset ongelmat tuntuvat niin vaikeilta, että ongelmista puhuminen tuntuu turhalta ja turhauttavalta. Vaihtoehtona on yrittää selviytyä yksin, omin voimin. Pari alkaa elää yhteisen elämän sijasta rinnakkaista elämää. Eristyneisyydestä ja yksinäisyydestä tulee vallitseva tunne.

Gottmanin tutkimusten mukaan parit odottavat keskinmäärin noin kuusi vuotta tyytymättömyyden merkkien ilmaannuttua ennenkuin hakevat apua. Tämä on pitkä aika. Parisuhteessa tarvitaan sietokykyä. Tuntuu surulliselta, että kun samantyyppisiin ongelmiin ja konfikteihin törmäätään viikosta ja kuukaudesta toiseen, niihin ei aleta etsiä apua ennenkuin on usein jo liian myöhäistä. Alkuvaiheessa ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa, kun yhteistä negatiivistä historiaa ei ole ehtinyt kertyä vielä paljon.

Kaikissa parisuhteissa on omat ongelmansa. Se on normaalia. Toivon, että avun hakeminen on yhtä normaalia. Monet ongelmat ovat ratkaistavissa ja niidenkin, jotka eivät ole ratkaistavissa, kanssa voi oppia elämään.

Jouko Vesala
Perheasian neuvottelukeskuksen johtaja


Lähde: Vuokko Malinen ja Paula Alkio, toim: Parisuhde, intiimiys, seksuaalisuus. Väestöliitto 2004

Tammikuu 2008


NYT jos koskaan on aika ottaa härkää sarvista. Mä voin kokemuksesta sanoa, että ero ei ole mikään tie onneen.

Oletteko naimisissa? Muista se TAHDON- lupaus, nyt sitä kysytään. Tahtoa olla toisen kanssa. Siis tietoista tahtoa, vaikka sukset oiskin ristissä.
Et sinä ole väärän ihmisen kanssa, te vain olette hukanneet toisenne.
Menkää pariterapiaan.
 

Yhteistyössä