Miksi en voi sietää miehen lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siis tämän palstan kirjoituksista päätellen kukaan nainen ei siedä kuin omia lapsiaan. Muut ovat vähintään ärsyttäviä jollei inhottavia. Että olet siis normaali äiti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja punatukkainen:
Alkuperäinen kirjoittaja marjo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja marjo:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Mutteri:
jos alkaa suhteeseen , pitäis jo alusta lähtien sit ymmärtää mitä pakettiin kuuluu.. ja jos miehellä lapsia, se pitäis olla sanomattakin selvää että ne on osa miestä, eli osa myös sinun elämää :/

muuta en osaa sanoa...

No kyllähän minä sitä mietinkin silloin. Ajattelin että kyllä tämä tastä paremmaksi muuttuu minunkin mieli vuosien saatossa, mutta eipä ole edistystä tapahtunut.

miksi sitten siis sysäät vastuun pahasta olostasi miehesi lapsille??? lapsia hekin ovat. ja syyttömiä sinun tunteisiisi.

Kyllähän minä tiedän että minun pitäisi olla järkevämpi, mutta minä en tiedä mikä minua risoo. Kai se on sitten se etten kestä katsella vetämättömiä teinejä jotka eivät siivoa jälkiään, yleisestä siistimisestä puhumattakaan jne. Pelkään kyllä että meillä edessä 200 neliötä paskavuorta, jonka minä joudun siivoamaan. Ja tänään pimahdin oikeastaan miehelle siitä kun yksi isommista haluaa oveensa lukon. Minä ajattelin lähinnä että se paska ulottuu sen jälkeen kattoon asti ja pienemmät ipanat onnistuvat vielä lukitsemaan itsensä sinne.

voi kuule, kyllä ne teidän yhteisetkin lapset tulevat joskus teini-ikään...ketäs sitten syytät kun katsot vetämättömiä teinejä?

Ei kaikista lapsista kasva vetämättömiä teinejä! Ap:han pystyy omalla kasvatuksellaan vaikuttamaan siihen kasvaako heidän yhteisistä lapsista ahkeria vai veteliä.
Eihän ap ole voinut kasvattaa miehensä lapsia ahkeriksi, kun ovat äitinsä luona asuneet. Joten vaikea puuttua heidän vetelehtimiseen, mutta
nyt sitten muuton yhteydessä kunnon kuri ja säännöt. Paskavuoria en kyllä hyväksyis, siivousvuorot ja huoneet pitäs olla ok kunnossa.
Eikä todellakaan mitään lukkoja oviin.

ei meistä kenenkään lapset o´le täydellisiä, kaiksita löytyy vikoja ihan varmasti. Ihan tavallisia lapsia taitavat olla, mutta kun me äidit rakastamme vain omiamme, muut ovat täysin syvältä, ärsyttäviä riesoja.
 
ja miksihän ihmeessä niitten lasten trvitsee heille muuttaa?? anteeksi vaan mutta minusta isäkään ei kuulosta kovin aikuiselta jos tekee noin isoja päätöksiä kysymättä puolisoltaan! ei jessus mikä ukko! ihme pomottaja! k

yllähän noin isosta asiasta pitää keskustella pitkään ennen päätöstä. ja eikös ed.liitosta olevat lapset vois asua vuorotellen molempien vanhempiensa luona? vaik 2vk ja 2vko.? mutta ei tuo todellakaan ole yhden ihmisen päätös
 
teinit voisi laittaa samaan, mutta itse teinien äitinä tiedän, että se olisi jatkuvaa riitelyä (aivan normaalit hyvätapaiset teinit tappelee keskenään).
Toisaalta minä en vielä aivan pieniä lapsia laittaisi yksin yläkertaan, kun itse nukun alhaalla. Mitä jos 2 teille muuttavaa teiniä saisi omat huoneet ylhäältä, kolmas yläkerran makkari olisi työhuone/vierashuone, jossa kolmas lapsi voi nukkua teillä ollessaan, ja alakerran työhuoneesta tulisi pienten huone, tai teidän ja pienet alakerran varsinaiseen makkariin?
tuskin 16v asuu teillä neljää vuotta pidempään, joten pian niitä huoneita vapautuu, juuri sopivasti kun pienemmät voivat siirtyä yläkertaan.
Ja muistuttaisin, että jopa kiltit, lapsena mielellään siivoavat kullannuput heräävät eräänä aamuna teinihirviönä, ja sitä jatkuu muutama vuosi, sitä kaaosta, meteliä, kotiintuloajoista taistelua jne on teillä niiden pientenkin kanssa edessä, usko pois!
sopu sijaa antaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yhdessä ollaan oltu toistakymmentä vuotta. Yhteisiä lapsia meillä on kaksi ja miehellä edellisestä liitosta kolme. Miehen lapset ovat asuneet aina äitinsä luona, viikonloput ovat aina meillä ja nyt tänä kesänä yksi heistä oli käytännössä koko kesän meillä, kaksi muuta suurimman osan. Jotenkin ollaan tultu toimeen, mutta nyt kun meille valmistuu (?) tänä vuonna uusi talo, on siellä varattu näille kolmelle oma huone (minulta ei kysytty) ja näille meidän pienille on yksi yhteinen pieni huone (vaatehuone) meidän huoneen yhteydessä. En tiedä mikä minua risoo tässä asiassa, mutta minua tympii suuresti tieto siitä että kun talo valmistuu, meidän elätettäväksi muuttaa näillä näkymin kaksi kolmesta teinistä.

Pitääkö minun mennä hoitoon vai sanoa miehelle että eri osoitteet odottavat.


Ehkä teidän pitäisi mennä johonkin parisudeterapiaan ennemmin, kuin sinun hoitoon. Jos sinulta ei ole kysytty sen vertaa, että minkälaisen talon haluat, kun uutta laitetaan! Tuota kyllä ihmettelen, että miksi pitää tehdä vaatehuone, jos lapset tarvitsevat huoneen. Siis miksi siitä tehdään vaatehuone, eikä lastenhuone? Jos raha on noin tiukilla, niin tehkää lastenhuone ennemmin ja ostakaa vaatekomerot huoneisiin.
 
Ai joku muisti vielä tämänkin. Asia ei ole edennyt oikeastaan sen enempää tai ei ole ainakaan muuttunut alkuperäisestä. Näillä näkymin (kun talo ei ole vielä valmis) sinne muuttanee toinen 16v, alakerran huoneeseen ja 14v ei muuta pysyvästi ainakaan vielä, koska aloitti nyt yläasteen ja se on äidin kotia lähempänä. Toinen 16v. on kysymysmerkki, hän on tyttö ja meidän välillä on ollut hieman sanomista ja näillä näkymin ei muuttane, vaikka hänen koulu on vaan parin kilometrin päässä uudesta kodista. Asioita muuttanee kyllä lasten äidin uusi miesystävä, 16v. tyttö ei taida pitää miehestä, kun on ollut koko viikonlopun yötä kavereillaan, kuin myös 14v. toinen 16v. on asunut meillä oikeastaan kokonaan kesästä lähtien ja käy koulua meiltä käsin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yhdessä ollaan oltu toistakymmentä vuotta. Yhteisiä lapsia meillä on kaksi ja miehellä edellisestä liitosta kolme. Miehen lapset ovat asuneet aina äitinsä luona, viikonloput ovat aina meillä ja nyt tänä kesänä yksi heistä oli käytännössä koko kesän meillä, kaksi muuta suurimman osan. Jotenkin ollaan tultu toimeen, mutta nyt kun meille valmistuu (?) tänä vuonna uusi talo, on siellä varattu näille kolmelle oma huone (minulta ei kysytty) ja näille meidän pienille on yksi yhteinen pieni huone (vaatehuone) meidän huoneen yhteydessä. En tiedä mikä minua risoo tässä asiassa, mutta minua tympii suuresti tieto siitä että kun talo valmistuu, meidän elätettäväksi muuttaa näillä näkymin kaksi kolmesta teinistä.

Pitääkö minun mennä hoitoon vai sanoa miehelle että eri osoitteet odottavat.


Ehkä teidän pitäisi mennä johonkin parisudeterapiaan ennemmin, kuin sinun hoitoon. Jos sinulta ei ole kysytty sen vertaa, että minkälaisen talon haluat, kun uutta laitetaan! Tuota kyllä ihmettelen, että miksi pitää tehdä vaatehuone, jos lapset tarvitsevat huoneen. Siis miksi siitä tehdään vaatehuone, eikä lastenhuone? Jos raha on noin tiukilla, niin tehkää lastenhuone ennemmin ja ostakaa vaatekomerot huoneisiin.

Se on iso vaatehuone, joka käy kyllä pienten lasten huoneestakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Yhdessä ollaan oltu toistakymmentä vuotta. Yhteisiä lapsia meillä on kaksi ja miehellä edellisestä liitosta kolme. Miehen lapset ovat asuneet aina äitinsä luona, viikonloput ovat aina meillä ja nyt tänä kesänä yksi heistä oli käytännössä koko kesän meillä, kaksi muuta suurimman osan. Jotenkin ollaan tultu toimeen, mutta nyt kun meille valmistuu (?) tänä vuonna uusi talo, on siellä varattu näille kolmelle oma huone (minulta ei kysytty) ja näille meidän pienille on yksi yhteinen pieni huone (vaatehuone) meidän huoneen yhteydessä. En tiedä mikä minua risoo tässä asiassa, mutta minua tympii suuresti tieto siitä että kun talo valmistuu, meidän elätettäväksi muuttaa näillä näkymin kaksi kolmesta teinistä.

Pitääkö minun mennä hoitoon vai sanoa miehelle että eri osoitteet odottavat.


Ehkä teidän pitäisi mennä johonkin parisudeterapiaan ennemmin, kuin sinun hoitoon. Jos sinulta ei ole kysytty sen vertaa, että minkälaisen talon haluat, kun uutta laitetaan! Tuota kyllä ihmettelen, että miksi pitää tehdä vaatehuone, jos lapset tarvitsevat huoneen. Siis miksi siitä tehdään vaatehuone, eikä lastenhuone? Jos raha on noin tiukilla, niin tehkää lastenhuone ennemmin ja ostakaa vaatekomerot huoneisiin.

Se on iso vaatehuone, joka käy kyllä pienten lasten huoneestakin.

jaa, ja nyt alat sit puolusteleen miestäs ku eka tuut tänne marmattaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
jaa, ja nyt alat sit puolusteleen miestäs ku eka tuut tänne marmattaan...

Sanotaanko näin. Meillä on takana monta yhteistä vuotta ja vuosiin nähden riitelemme TODELLA HARVOIN. Käytännössähän nämä meidän yhteiset pienet eivät suostu vielä pariin vuoteen nukkumaan käytävän toisella puolella, joten heille riittää kyllä se tilava vaatehuone meidän huoneen yhteydessä. Tästä asiasta puhuttiin myöhemmin, kerroin miehelle että minusta tuntuu siltä että nämä meidän yhteiset ovat toissijaisessa asemassa OMASSA KODISSA ja mieskin oli sitä mieltä että sitten kun pienet tarvitsevat oman huoneen, jako menee uusiksi. Itse tulen kyllä pitämään tästä kiinni. Ja siivousvuoroista tulen myös pitämään kiinni. Ja mitä siihen lukkoasiaan tulee, mies sanoi että tarkoitus olikin pitää sitä yhden 16v. huonetta silloin lukossa jos hänellä sattuu olemaan vaikka tyttöystävä kylässä, etteivät pienet mene häiritsemään. Aika näyttää miten se sitten etenee ja miten onnistuu.

Joskus on tehtävä kompromisseja, ja jatkoa ajatellen minulla itselläni on tietyt sovitut asiat mielessä mistä tulem pitämään kiinni ja mieskin kyllä tietää sen.
 
Ymmärrän hyvin tunteesi. Ei ole helppoa ottaa kasvavia "vieraita" lapsia omaan kotiin. En tiedä mikä voisi olla ratkaisu, mutta uskon että asiat jotenkin loksahtaa paikoilleen. Teinit voivat lähteä kotoa ennemmin kuin arvaatkaan... Et ole lapsellinen (kuten joku väitti), mielestäni nuo tunteet ovat normaaleja, ja ne pitää jotenkin käsitellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja metsänpeitto:
Miksi te rakennatte talon, jossa ei ole riittävästi huoneita? Siis jos teidän yhteisille lapsille ei ole kuin vaatehuone, niin eikö olis kannattanut miettiä sitä siinä vaiheessa kun asuntoa alettiin suunnitella? :o

Kai teidänkin lapset kasvaa, ei ne koko ikäänsä siinä vaatehuoneessa voi olla. Sittenkö rakennetaan taas isompi pytinki, vai mikä oli ajatuksena?

No ei meillä ole isompaa varaa rakentaa, 200 neliötä on tulossa. Ja tarkoitus kyllä on että parin vuoden päästä pienemmät saisivat omat huoneet, mutta minä kun luulen ettei vapaata huonetta löydy heille.

Meillä talossa kanssa tuo 200m2, löytyy kyllä 5 makuuhuonetta (ihan normi kokoiset) ja muut tilat päälle. Olisi ehkä kannattanut rakennusvaiheessa suunnitella sisätilat niin, että jokaiselle löytyisi oma soppi ja perherauha olisi siten taattu!!

no ymmärsin viesteistä että suunnittelu vaiheessa ei oltu sovittu että miehen lapset muuttavat taloon..
mun mielestä on hyvä että lapsille on varattuna yks huone missä voivat käydessään oleskella mutta eivät jokainen tarvitse omaa huonetta..
ja varmasti teinien kiukuttelu on kamalaa varsinkin jos ei ole kyse omista lapsista, ja muistan kyllä miten teininä olin hankala ihan vaan siitä ilosta että "sain" olla..
vakava keskustelu miehen kanssa ja huone jaot uusiksi, kyllä teidän yhteisille lapsille pitäisi ainakin yksi yhteinen huone olla.. kun miettii lasten leluja ja leikkejä, niin tilaa temmellykseen tarvitaan :)
 
en edelleenkään käsitä miten nuo lapset/nuoret voivat muuttaa teille pelkäästään sun miehen päätöksellä? jos sinä et heitä sinne asumaan halua. näinhän se ratkee juu jos teini ei pidäkkään isäpuolestaan.

niin en minä ainakaan tule olettamaan että mun muksuni pääsee isille asuu sormia napsauttamalla,kun mun luona on alusta asti asunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
en edelleenkään käsitä miten nuo lapset/nuoret voivat muuttaa teille pelkäästään sun miehen päätöksellä? jos sinä et heitä sinne asumaan halua. näinhän se ratkee juu jos teini ei pidäkkään isäpuolestaan.

niin en minä ainakaan tule olettamaan että mun muksuni pääsee isille asuu sormia napsauttamalla,kun mun luona on alusta asti asunut.

No kaikki ei näköjään ajattele samasta asiasta samalla tavalla. Mies tietää, etten riemastu saman katon alla asumisesta. Mutta toisaalta hänen puoleltaan ajateltuna, tästä riideltiin kerran ja hän sanoi että ne ovat kuitenkin hänen LAPSIAAN, pitääkö hänen mennä heitä tapaamaan jonnekin toiseen asuntoon, sen vuoksi etten minä pidä heistä erityisesti? Ja silloin eropuheetkin olivat ilmassa, ja hän sanoi ettei hän halua erota lapsistaan (yhteisistämme) toistamiseen ja pyysi minua kestämään vielä pari vuotta, sittenhän kaikilla alkaa olla jo oma elämä. Ja minä ymmärrän sen. Kaikki lapset ovat hänelle tärkeitä, jos hän ei olisi välittänyt ensimmäisistä lapsistakaan, tuskin meilläkään olisi näitä yhteisiä.

Edelleen minua tympii tietenkin se että isommilla on ne omat huoneet ja että asia tuli vaan jossain vaiheessa selville. Mutta kun se talo on valmis ja jos käytäntö osoittaa että pienet tarvitsevat isomman leikkihuoneen, niin se on järjestettävä heille, siitä minä en tule tinkimään. Ja olen kyllä aivan varma että alakerran huone on jollain tapaa varattava leikkipaikaksi, koska koko alakerrassa lojuvia leluja en tule sallimaan. Jokainen joutuu tekemään uhrauksia. Minä elättelen tietenkin itsekkäänä toiveita siitä että he lähtevät siitä kukin maailmalle hyvinkin nopeasti, sitä odotellessa on purettava välillä hammasta ja sopuduttava ja välillä ehkä kiehauduttavakin.
 
Musta on kyllä aika epäilyttävää antaa nuoren huoneen oveen lukko, jos hän tosiaan on, kuten aiemmin kerroit, ollut jo poliisinkin kanssa tekemisissä. Kyllä niille pienille voi selittää, ettei isoveikan huoneeseen saa mennä jos ovi on kiinni.
 

Yhteistyössä