Miksi alateitse synnyttävä on muka sektio-äitiä parempi?

Toisten synnytysten arvostelijat ovat varmastikin niitä, jotka jatkavat samaa rataa imetyksestä ja vaippojen käytöstä. Saatika kiinteisiin ruokiin siirtymisestä.

Hiekkalaatikolla löytyy taas uusia asioita, vaikka lapsen kasvu ja kehitys. Tai toisten perheiden erilaiset kasvatustavat. Tai ylipäätään toisenlainen (lue:vääränlainen) eläminen.

Päiväkodin keskusteluissa ja vanhempainilloissa kohteena on huonosti käyttäytyvät lapset ja vääränlaiset hoitajat.

Voi sitä opettaja-raukkaa, joka joskus heidän kullannuppujaan joutuu opettamaan.

jne. jne.

 

Vielä tsemppinä kaikille pelkääjille:
Mä pelkäsin kanssa (ja pelkään taas) mutta kummasti se pelko katoaa, kun itse synnytys alkaa.
Luonto varmaan hoitaa moisen turhan tunteen siinä vaiheessa pois?

 

Joku tuossa valotti sektioäideille alatiesynnytksen isosta urakasta, jota se epäilemättä onkin. Mutta onko mieleenne juolahtanut, että kun alatiesynnyttäjän tuskat helpottaa siinä, kun saa pienokaisen rinnalle, sektioäidin raskas ja kivuliaskin toipuminen vasta alkaa?
Itse en sektiota valinnut kaksiosaisen kohdun ja perätilan yhdistelmän sanelemana, ja tahtoisin kovin kokea alatiesynnytyksen vielä. Tuntui kovin rankalta jäädä leikkuriin, kun isä lähti lasta kylvettämään aivan pienen kohtaamisen jälkeen, kun vielä kuulin pojan huudon enkä voinut mukaan mennä. Silti minulla on maailman ihanin 1v. "mammanpoika"!
Eli ei sektio kaikkinensa yhtään sen kevyempi vaihtoehto ole.

 

\

Joku tuossa valotti sektioäideille alatiesynnytksen isosta urakasta, jota se epäilemättä onkin. Mutta onko mieleenne juolahtanut, että kun alatiesynnyttäjän tuskat helpottaa siinä, kun saa pienokaisen rinnalle, sektioäidin raskas ja kivuliaskin toipuminen vasta alkaa? Itse en sektiota valinnut kaksiosaisen kohdun ja perätilan yhdistelmän sanelemana, ja tahtoisin kovin kokea alatiesynnytyksen vielä. Tuntui kovin rankalta jäädä leikkuriin, kun isä lähti lasta kylvettämään aivan pienen kohtaamisen jälkeen, kun vielä kuulin pojan huudon enkä voinut mukaan mennä. Silti minulla on maailman ihanin 1v. "mammanpoika"!
Eli ei sektio kaikkinensa yhtään sen kevyempi vaihtoehto ole.

Kyllä sitä alatietä synnyttäneen äidin takamus on kipeänä synnytyksen jälkeenkin muutamia päiviä! Ei ne synnyttäneenkään kivut siihen synnytykseen lopu.

 

\

Silloin kun sektioon on hyvä syy eli esim pelko, lapsi ei mahdu, hätäsektio tai vastaava niin äitiydessä ei mitn vikaa! Se ei liity siihen mitenkään.
Mutta sit MULLA henk koht karahtaa korvaan jos kuulen että joku mennyt sektioon ettei p.imppi leviäis esim amerikassa monet julkimot ja muut rahakkaat teettää kuulemma sektioita juuri sen takia JA jo ennen laskettua aikaa jopa paria viikkoa ennen ettei mahakaan venyis niin paljoa ja äippä lihois. \|O Noissa tulee mieleen onko se hyvä äiti jos ajattelee vain p.illunsa tiukkuutta, mahamakkaraa ja läskejään ja repii lapsensa irti mahasta ennen aikojaan. Että lapsi ei oo ykkönen vaan hänen kroppansa. Silloin se on eri asia. :kieh:

Samaa mieltä!

 

[/quote]

Kyllä sitä alatietä synnyttäneen äidin takamus on kipeänä synnytyksen jälkeenkin muutamia päiviä! Ei ne synnyttäneenkään kivut siihen synnytykseen lopu.
[/quote]

Ei lopukaan, mutta paljon nopeammin kuin seitsemän kerroksen läpi tehty sektiohaava. Eikä alapäärepeämillä ole tapana revetä uudestaan seuraavissa raskauksissa kuten sektiohaava voi tehdä ja johtaa vakaviin ongelmiin. Ap-repeämä kestää jopa ihmeen hyvin synnytyksen eikä useinkaan repeä samalla tavalla.

 

just siks, siis sektio on leikkaus ei synnytys.

 

\

just siks, siis sektio on leikkaus ei synnytys.

Joo mut kyllä siinäkin vauva syntyy eikä se vaan yhtäkkiä tupsahda toiselle puolelle mahaa.

 

\Kyllä sitä alatietä synnyttäneen äidin takamus on kipeänä synnytyksen jälkeenkin muutamia päiviä! Ei ne synnyttäneenkään kivut siihen synnytykseen lopu.
[/quote]

Ei lopukaan, mutta paljon nopeammin kuin seitsemän kerroksen läpi tehty sektiohaava. Eikä alapäärepeämillä ole tapana revetä uudestaan seuraavissa raskauksissa kuten sektiohaava voi tehdä ja johtaa vakaviin ongelmiin. Ap-repeämä kestää jopa ihmeen hyvin synnytyksen eikä useinkaan repeä samalla tavalla.

[/quote]

aijaa.. no repeämissä voi vissiin noin ollakin, mutta mun tietojen mukaan leikattu väliliha voi hyvinkin aueta jälkeenpäin ja ilman aukeamistakin se on kyllä todella kipeä (itse en istunut melkein kuukauteen kunnolla).

 

miksi näitä tämmösiä oikein vatvotaan?

ei se tee ketään muita paremmaksi jos on synnyttänyt alakautta (niin kun minä itse)
aina ei voi edes itse vaikuttaa siihen,miten se vauva sieltä mahasta tulee pois!

itse en pidä sektiota synnytyksenä, se on sektio ja sillä sipuli, mutta yhtä hyviä äitejä sektiolla lapsensa saaneet ovat!

ja mitä niitä kipuja vertailemaan...synnytyskivut ja sektion jälkeiset...
aivan eri asia vaikka tavallaan samaan asiaan liittyvät.
joka ihminen kokee kivun eritavalla ja ei niistä voi mielestäni kiistellä...

hmm...en tullut riitaa haastamaan tänne,kunhan ilmoitin oman kannan asiaan.

 

\

\

just siks, siis sektio on leikkaus ei synnytys.

Joo mut kyllä siinäkin vauva syntyy eikä se vaan yhtäkkiä tupsahda toiselle puolelle mahaa.

Taas näitä, jotka ei tajua, että syntyä ja synnyttää on kaks eri verbiä. Sektiossa lapsi syntyy tietty, mutta ei sitä siinä tapauksessa synnytetä. :headwall:

 

mää olen ekan synnyttänyt alateitse ja nyt eilen ultrassa sanottiin että saatetaan ottaa sektiolla jos muutosta ei tapahdu...ehkä ihmiset kuvittelee etttä alateitse synnyttävä äiti on "parempi"äiti koska sektio synnytys on vieras asia?????voisko olla noin????(tosin itse en ajattele....vaikka sektio pelotttaa kun ei ole kokemusta)
JOKAISEN LAPSEN OMA ÄITI ON SE PARAS ÄITI EIKÖ???????? :wave: