Miksi äitiys on nykyään tällaista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Miina"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Miina"

Vieras
Miksi äitiys on nykyään uhrautumista? Miksi äiti ei saisi ottaa omaa aikaa? Äidin pitäisi pukeutua säkkeihin, olla likaisissa ja takkuisissa hiuksissa meikittä, muussa tapauksessa et ajattele lastasi ja olet itsekäs.

Eikö virkeä, hyvinvoiva, itseensä ja ympäristöönsä tyytyväinen äiti ole lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin parhaaksi?

Miksi nykykäsityksen mukaan on lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle haitallista viettää aikaansa isovanhempien, isän tai kummien kanssa? Miksi hoidossa oleminen on haitaksi lapselle? Eikö hyvä ja läheinen suhde isovanhempiin, isään tai kummeihin pitäisi olla vain eduksi? Eikö ole hyvä, että lapsi pääsee leikkimään muiden ikäisten kanssa ja oppii sosiaalisuutta? Miksi nykyään kuulee kommentteja "Lapsesta ei välitetä" "Lapsesta ei jakseta huolehtia" "Miksi piti tehdä lapsia kun ei niistä huolehdita" jos lapsi ei jokaista sekuntia vuorokaudesta vietä äitinsä kanssa

Onko nykyään kysymys vain siitä, että tämän ajan äitisukupolvi on liian kiinni lapsissaan. Äitinä oleminen on ylikorostettua, lapsen pitäisi vähintään kouluikään asti olla koko ajan äidin helmassa kiinni.

Pitääkö naiseuden loppua äitiyden myötä? Miksi nainen ei enää saisi olla kiinnostunut itsestään tai ympäristöstään. Miksi ei voi olla hyvä äiti ja rakastaa lapsiaan, vaikka huolehtisikin itsestään, tahtoisi joskus aikaa itselleen tai parisuhteelle.

Miksi lapsen kasvattamisesta on tehty mahdotonta? "Lapsi traumatisoituu" ja sitten muka ihan kaikesta. Lapsen elämässä ei saisi olla minkäälaisia pettymyksiä, lapselta ei saisi kieltää mitään, lasta ei saa jättää minuutiksikaan yksin, lapselle ei opeteta minkäänlaista itsenäisyyttä. Millaista sukupolvea me oikein kasvatamme?
 
No kyllä sinä nyt yleistät tosielämään taas tämän palstan muutaman ahkerimman kirjoittajan mielipiteitä, hei haloo, suomessa on muitakin äitejä kuin palstan kirjoittajat.
 
[QUOTE="vieras";23442742]No kyllä sinä nyt yleistät tosielämään taas tämän palstan muutaman ahkerimman kirjoittajan mielipiteitä, hei haloo, suomessa on muitakin äitejä kuin palstan kirjoittajat.[/QUOTE]

Teksti on poimintaa palstalaisten mielipiteistä, ja teiltä tätä kysynkin. En toki voi tietää koko suomen äitien kantaa, mutta palstalla saa hyvin tuollaisen käsityksen siitä millainen äiti nykyään pitäisi olla.
 
[QUOTE="Miina";23442786]Teksti on poimintaa palstalaisten mielipiteistä, ja teiltä tätä kysynkin. En toki voi tietää koko suomen äitien kantaa, mutta palstalla saa hyvin tuollaisen käsityksen siitä millainen äiti nykyään pitäisi olla.[/QUOTE]



Täällä nyt on vain niin helppo kirjoittaa mitä sattuu. Todellisuus ei välttämättä ole kirjoittajallakaan sitä mitä väittää olevan.
Ei kannata lukea palstan kirjoituksia kuin piru raamattua.
 
Niin, nykyaikana äidit kokevat joutuvansa uhrautumaan jos hoitavat ne asiat jotka edellisille sukupolville on olleet täysin normaaleja. Kun esim meidän isovanhemmat oli nuoria äitejä niin ei ois tullu kuuloonkaa että he ois lähteneet humputtelemaan jonnekin "saadakseen omaa aikaa". Sellaista käsitettä kuin "äidin oma aika" ei oo ollu olemassakaan ennen meidän sukupolvea. Mun mielestä nykyisin vaahdotaan liikaa siitä omasta ajasta ja itse koen että oon jotenki epänormaali äiti kun en sen kummemmin kaipaa mitään biletyksiä ja omaa aikaa siinä merkityksessä että mun sen takia pitäis lapset jättää jonnekin hoitoon.
 
Typerää yleistää ja karrikoida. Olin kotona omien lasteni kanssa piiiiiiiiiiiiiiitkään ja kukoistin. Säteilin kauniina ympärilleni hyvää tuulta ja mies sai ruuan ja kaiken tarvitsemansa. Lapsista tuli tasapainoisia ja huippufiksuja, kun panostin heidän kehitykseensä :)
 
Mistä kummasta sä tollasia neuvoja oot saanu? Mielipiteet, jotka itsestä tuntuu vierailta kannattaa jättää huomioimatta.

Yhden asian olen myös huomannut: äitejä saa ihan rauhassa mollata lähes mistä vaan. Niin tai näin niin aina väärinpäin. Parhaiten sä huolehdit lapsestasi olemalla TERVEESTI itsekäs. Jos sä väsyt niin kuka ne lapset sitten hoitaa? Ja tämä tarkoittaa eri ihmisillä erilaisia ratkasuja!
 
[QUOTE="höh";23442918]Niin, nykyaikana äidit kokevat joutuvansa uhrautumaan jos hoitavat ne asiat jotka edellisille sukupolville on olleet täysin normaaleja. Kun esim meidän isovanhemmat oli nuoria äitejä niin ei ois tullu kuuloonkaa että he ois lähteneet humputtelemaan jonnekin "saadakseen omaa aikaa". Sellaista käsitettä kuin "äidin oma aika" ei oo ollu olemassakaan ennen meidän sukupolvea. Mun mielestä nykyisin vaahdotaan liikaa siitä omasta ajasta ja itse koen että oon jotenki epänormaali äiti kun en sen kummemmin kaipaa mitään biletyksiä ja omaa aikaa siinä merkityksessä että mun sen takia pitäis lapset jättää jonnekin hoitoon.[/QUOTE]

Mutta olihan äideillä ennen jonkinmoista omaa aikaa. Lapset eivät todellakaan roikkuneet äidissä kiinni 24/7 vaan äitien oli tehtävä pakollisia askareita. Lapset toki saattoivat olla siinä läsnä, mutta ei äideillä ollut joka hetki heille aikaa. Lapset leikkivät leikkejään, mummo saattoi katoa perään, jo sellainen oli

Nykyään arjessa hommien määrä on ihan jotain toista ja monen arki pyörii pelkästään lapsen ympärillä. Muut hommat hoitaa koneet (vai kuinka moni nyrkkipyykkää nykyisin, mukaan lukien vesien kannot ja lämmitykset) tai työt ovat suhteellisen vähän vaativia. Mitää muuta ei tehdä kuin olla sen muksun läsnä. On siis aika normaalia että äiti kaipaa pientä irrotusta, on se sitten lenkki tai yhdellä käynti, what ever.
 
Biletystä en kaipaa minäkään, mutta välillä on pakko päästä vähän irti, vaikka kävelylle tai yksin kauppaan tai hetkeks rauhassa nettiin. Ja ei se ennen vanhaan ollu sellasta, että äidit napotti jatkuvasti seurustelemassa lasten kanssa antamassa virikkeitä. Kotityöt hoidettiin ja lapsi oli silloin kehdossa tai sisarusten hoivassa tms. Ja oma äitini taas palasi töihin, kun olin 10kk. En koe traumatisoituneeni siitä, mutta onneksi ite ei oo pakko tehdä samoin. Vaikka töissä kyllä sais onnistumiselämyksiä ja vois suunnitella ihan eri tavalla, ymmärrän hyvin niitäkin, jotka haluaa palata heti.

Ja kyllä minusta tuntuu, että monesti syyllistetään myös meitä, jotka hillumme kotona lapsen kanssa verkkareissa, kehtaamme liikkua ihmisten ilmoilla meikittä ja hiuksetkin monesti harjaamatta ja haaskaamme yhteiskunnan kalliisti kustantamaa akateemista tutkintoa hoitovapaalla. Nykyään on niin monia erilaisia elämänarvoja, että ei yhtä oikeaa tapaa äitiyteen ole.

Omasta puolestani sanon, että te, joilla vahva sosiaalinen verkosto on, hyödyntäkää!!! Itsellä on hoitoapu kortilla, ja harmittaa kun lapsi tapaa esim. omia vanhempiani niin harvoin.
 
Mutta olihan äideillä ennen jonkinmoista omaa aikaa. Lapset eivät todellakaan roikkuneet äidissä kiinni 24/7 vaan äitien oli tehtävä pakollisia askareita. Lapset toki saattoivat olla siinä läsnä, mutta ei äideillä ollut joka hetki heille aikaa. Lapset leikkivät leikkejään, mummo saattoi katoa perään, jo sellainen oli

Nykyään arjessa hommien määrä on ihan jotain toista ja monen arki pyörii pelkästään lapsen ympärillä. Muut hommat hoitaa koneet (vai kuinka moni nyrkkipyykkää nykyisin, mukaan lukien vesien kannot ja lämmitykset) tai työt ovat suhteellisen vähän vaativia. Mitää muuta ei tehdä kuin olla sen muksun läsnä. On siis aika normaalia että äiti kaipaa pientä irrotusta, on se sitten lenkki tai yhdellä käynti, what ever.

Kyllä meillä ainaki lapset leikkii leikkejään ja mä hoidan muita hommia sillä aikaa. En koe että mun tarvis erikseen lähteä irrottautumaan jonneki. Itse asiassa koen asiasta huonoa omaatuntoa: olenko ihan normaali äiti kun en kaipaa sitä kuuluisaa omaa aikaa...?
 
No ihan vaan yks ainoa kommentti. Siinä on ERO, että 3-vuotias menee päivähoitoon saadakseen virikkeitä ja oppiakseen sosiaaliseksi kuin siinä, että sinne tungetaan samasta syystä alle 1-vuotias!

Minä ainakin olen kärkkäästi tuota mieltä, mitä ap "haukkuu", mutta vain kun kyseessä on sen ikäiset, jotka eivät vielä tarvitse muuta kuin omia vanhempiaan!
 
Siis tällä palstalla äidin kuuluisi kärjistettynä elää lapsen kanssa ympärivuorokauden, syödä vain ja ainoastaan luomuruokaa ja einekset on saatanallista moskaa. Lapsi ei saa olla isänsä kanssa sen enempää kuin isovanhempien tai muidenkaan kanssa, äiti on se oikea. Äiti ei saa mennä töihin eikä lasta saa laittaa päivähoitoon.

Lasta on pakko imettää vaikka väkisin ja masennukesta toivutaan niskasta kiinni ottamalla. Avioliitto on ainut oikea tapa elää ja mies tulee jopa siihen pakottaa, koska silloinhan se mies siinä vieressä pysyy. Pinnasänkyä ei kuulu viedä toiseen huoneeseen eikä lapselle saa koskaan huutaa.

Lista on loputon. Joskus on kuitenkin muistettava se, että niin montaa on kasvatustapaa kuin on äitejäkin ja se mitä täällä sanotaan on eri asia kuin miten sinun tulee elämääsi elää. Jokainen meistä tekee omat valintansa ja kaikki voimme osoitella syyttävällä sormella toisia.

Toki omallakin kohdalla on joskus loukkaavaakin lukea jonkun haukkuvan minua vastuuttomaksi äidiksi kuka ei lapsistaan välitä enkä saisi lapsia edes tehdä kun en täytäkaikkia edellä mainittuja kriteerejä mutta onneksi lapseni siitäkin huolimatta on tasapainoinen, iloinen ja terve.

Muista, että juuri sinä olet lapsesi äiti eikä palstalaiset siihen pysty vaikuttamaan ;)
 

Yhteistyössä