Miksi äitini on tällainen draamakuningatar?

[Tä?]

No, ei toi sit niin pahalta kuulosta, mut itse en moiseen kykenis. Tunnin ajomatka ei ole pitkä ees taas ajettavaksi. Tosin linja-autossa senkin ajan voisi käyttää hyödyksi, jolloin olisi entistä enemmän aikaa lapselle.

 

[Vähemmän draamaa]

Ikävää, kun vanhempi suhtautuu noin asiaan -toivoisi, että kannustaisi ammatinhankintaan. Etköhän ole miehesi kanssa miettinyt ratkaisun, joka sopii nimenomaan teille.

 

[vieras]

Kiitos kannustuksesta. Ja juuri noin, itsensä kehittäminen aina kannattaa - koulutus ei ikänä mene hukkaan. Samoin noinhan se asia on, että jos mies tämän ratkaisun tekisi, ei soraääniä kuuluisi.

Hyvä ap että jaksat opiskella! Kyllä se aina pidemmän päälle kannattaa. Älä välitä muiden marinoista Täällä niin monelta tuntuu jääneen koulut käymättä, niin eikai heiltä ymmärrystä heru.

Tsemppiä opiskeluihin!

 

[ap]

Tä? Bussikyyti ei ole mikään helppo homma tuonne oppilaitokseen, siksi en halua mennä bussilla kouluun

 

[ap]

Vähemmän draamaa: Ei ollut kyllä kivaa äitini asenne ratkaisuani kohtaan, mutta hän on välillä hieman oma persoonansa. Ja olen kyllä mieheni kanssa huolella jutellut tästä opiskelukuviosta.

Vieras: Kiitos tsempeistä!! Olen kanssa itsekin tuolla kannalla, että opiskelu ja itsensä kehittäminen aina kannattavat.

 

[vieras]

No, ei toi sit niin pahalta kuulosta, mut itse en moiseen kykenis. Tunnin ajomatka ei ole pitkä ees taas ajettavaksi. Tosin linja-autossa senkin ajan voisi käyttää hyödyksi, jolloin olisi entistä enemmän aikaa lapselle.

Kyllä se tunti suuntaansa voi muodostua aika raskaaksi pitemmän päälle. Ja aikaakin kuluu - opintoja tehdessä kun usein joutuu suorittamaan kaikenlaisia tehtäviä. Ja toisaalta, jos sattuu olemaan jaksaviasella päällä ja hyvät ajokelit, niin voihan sitä lähteä yöksi "oikeaan" kotiin, eihän se kämppä siellä opiskelupaikkakunnalla sitä estä. Mutta on hyvä olemassa kuitekin

 

[Tä?]

Muistahan sit opiskella viikolla ahkerasti, jotta voit viikonloppuna panostaa perheeseesi!

 

[ap]

vieras, kyllä koen tuon matkan jo nyt melkoisen pitkäksi. Haluan kyllä panostaa opiskeluihin kunnolla.

Tä? Kyllä aivan niin teenkin. Mitä ihmettä vihjailet moisella heitolla?

 

[ap]

Hankey; juuri noin kyllä teen, että tulen satavarmasti tiettyyn aikaan kotiin viikonloppuna, ettei muun perheen tarvitse ihmetellä ja kummastella missä olen.

 

[**]

Se on se todella, että miehet saavat "hiihdellä" ties missä ja äiti hoitaa kodin + lapset, mutta jos kuvio käännetäänkin toisin päin - siitä koituukin heti äläkkä + hirmuinen ihmettely

mun mies ei saa hiihdellä ties missä, jos sellasta elämää ois tahtonu niin ois jääny uksut siltä erää tekemättä. Ei tässä oo mitenkään kyse siitä. Mä en tajua miten vanhempi, isä tai äiti, voi olla lapsestaan erossa jatkuvasti useita päiviä. Jos joku niin tekee niin mulle tulee sellanen olo et ei paljon välitä lapsestaan. Ei se nyt toki varmaankaan niin oo... Mua vaan jotenki surettaa tämmönen.

 

[Sukkapari]

Äitisi on aika pöllö
Ja niin on nämä kauhistelijatkin..
Oma isä on kotona, tuut viikonlopuiksi kotiin ja lapsikin on jo 5-vuotias! Tottakai koulutus on tärkeää ja käyt just ne koulut jotka haluat
(ja kuinka moni täällä huutelisi, että voi kamala, jos mies ja isä olisi menossa yhdeksi talveksi kouluun toiselle paikkakunnalle?!)

samaa mieltä. Useammin tosiaan isä joutuu työnsä takia olemaan viikot pois mutta se ei ole yhtään niin tuomittavaa muka kuin jos äiti joutuu tekemään saman. Kyse nyt ei kuitenkaan ole imeväisestä enää joten isä on aivan yhtä tasavertainen hoitaja kuin äitikin.

Minulle tuli ensimmäisenä tämä kans mieleen, et miks ei äiti jos isätkin voivat tehdä reissutyötä! Itse en pystyisi, mutta ymmärrän ap:tä!

 

[näin.]

Tulipa muuten vielä sellainen mieleen... Miksi täällä monet aina kuvittelee, että lapsi traumatisoituu kaikista muutoksista?

Lapset on sopeutuvaisia, minusta lähinnä tuntuu, että äipät pelkäävät etteivät itse sopeudu. Oli sitten kyse opiskelusta, paikkakunnanvaihdosta jne.

Kyllä ne lapset sopeutuu, ja kyllä lapsikin ymmärtää, että esim äidin opiskelu on hyödyksi. Ei ne lapset tyhmiä ole, kyllä ne ymmärtää kun niille selittää.

 

[vieras]

No, ei toi sit niin pahalta kuulosta, mut itse en moiseen kykenis. Tunnin ajomatka ei ole pitkä ees taas ajettavaksi. Tosin linja-autossa senkin ajan voisi käyttää hyödyksi, jolloin olisi entistä enemmän aikaa lapselle.

Kyllä se tunti suuntaansa voi muodostua aika raskaaksi pitemmän päälle. Ja aikaakin kuluu - opintoja tehdessä kun usein joutuu suorittamaan kaikenlaisia tehtäviä. Ja toisaalta, jos sattuu olemaan jaksaviasella päällä ja hyvät ajokelit, niin voihan sitä lähteä yöksi "oikeaan" kotiin, eihän se kämppä siellä opiskelupaikkakunnalla sitä estä. Mutta on hyvä olemassa kuitekin

Ai että tunti työ/opiskelumatkaksi rankka?? Miksei ap voi vastata mikä siinä bussikyydissä nyt niin rankkaa/vaikeaa olisi? Kaise nyt vähän vaikeaa voi olla jos lopputuloksena pääsee illaksi oman rakkaan lapsen luo??

 

[Tä?]

vieras, kyllä koen tuon matkan jo nyt melkoisen pitkäksi. Haluan kyllä panostaa opiskeluihin kunnolla.

Tä? Kyllä aivan niin teenkin. Mitä ihmettä vihjailet moisella heitolla?

En vihjaillut mitään. Tarkoitus oli vain kannustaa, ettei ne pahimmat kouluprojektit jää viikonlopulle. ;-)

 

[vieras]

Tulipa muuten vielä sellainen mieleen... Miksi täällä monet aina kuvittelee, että lapsi traumatisoituu kaikista muutoksista?

Lapset on sopeutuvaisia, minusta lähinnä tuntuu, että äipät pelkäävät etteivät itse sopeudu. Oli sitten kyse opiskelusta, paikkakunnanvaihdosta jne.

Kyllä ne lapset sopeutuu, ja kyllä lapsikin ymmärtää, että esim äidin opiskelu on hyödyksi. Ei ne lapset tyhmiä ole, kyllä ne ymmärtää kun niille selittää.

Ai että mä vihaan tätä "kyllä lapset sopeutuu" -kliseetä. Tietenkin ne "sopeutuu", kun ei ole vaihtoehtoja. Miten 5-vuotias voi ymmärtää, että äidin on pakko opiskella juuri nyt?

 

[**]

Tulipa muuten vielä sellainen mieleen... Miksi täällä monet aina kuvittelee, että lapsi traumatisoituu kaikista muutoksista?

Lapset on sopeutuvaisia, minusta lähinnä tuntuu, että äipät pelkäävät etteivät itse sopeudu. Oli sitten kyse opiskelusta, paikkakunnanvaihdosta jne.

Kyllä ne lapset sopeutuu, ja kyllä lapsikin ymmärtää, että esim äidin opiskelu on hyödyksi. Ei ne lapset tyhmiä ole, kyllä ne ymmärtää kun niille selittää.

mä ainakaan en kuvittele et traumatisoituu, vaan ihmettelen miten äiti itse pystyy tähän. Ja surettaa vähän jos lapsi vaikka yöllä tahtoisi nimenomaan äidin lohduttamaan painajaisia nähtyään tms. että äiti ei olisi sitten saatavilla. Tuskin siitä mitään traumaa tulee, mutta säälittää pieni

 

[Mummy Sunshine]

Lapsi pärjää varmastikin isän kanssa viikot. Kyllähän monet isät on reissuhommissa eikä kukaan mieti tällaisia. Mun kaverin äiti lähti toiselle paikkakunnalle viikoiksi opiskelemaan, kun lapsi oli 4kk. Tämä tosin 70-luvulla. Lapsi oli kyllä tosi vilkas ja "pahapäinen", mutta liekö luonteenpiirre, kun pojasta on kyse. Nykyään oikein fiksu mies ja isä, joten pidemmän aikavälin haittavaikutuksia ei ainakaan ole näkynyt

 

[ap]

näin., juuri noin - lapset ymmärtävät kun niille selittää. tosin pitää selittää tarkasti ja lapsenomaisesti, miten asiat menevät.

**, en tietenkään olisi jättänyt taaperoikäistä lasta yksikseen isänsä kanssa talven ajaksi, mutta koen että 5v on jo sen verran "iso" että pärjää loistavasti isänsä kanssa talven ajan. Näkeehän hän minua aina viikonloppuisin ja joka ilta soittelen lapselle.

 

[**]

näin., juuri noin - lapset ymmärtävät kun niille selittää. tosin pitää selittää tarkasti ja lapsenomaisesti, miten asiat menevät.

**, en tietenkään olisi jättänyt taaperoikäistä lasta yksikseen isänsä kanssa talven ajaksi, mutta koen että 5v on jo sen verran "iso" että pärjää loistavasti isänsä kanssa talven ajan. Näkeehän hän minua aina viikonloppuisin ja joka ilta soittelen lapselle.

joo joo mutta kuin sä ite? Mä en vaan osais olla, ykski yö tekee tiukkaa. Eikö sua huoleta jatkuva ikävä?

 

[turhaa haukkumista]

Tulipa muuten vielä sellainen mieleen... Miksi täällä monet aina kuvittelee, että lapsi traumatisoituu kaikista muutoksista?

Lapset on sopeutuvaisia, minusta lähinnä tuntuu, että äipät pelkäävät etteivät itse sopeudu. Oli sitten kyse opiskelusta, paikkakunnanvaihdosta jne.

Kyllä ne lapset sopeutuu, ja kyllä lapsikin ymmärtää, että esim äidin opiskelu on hyödyksi. Ei ne lapset tyhmiä ole, kyllä ne ymmärtää kun niille selittää.

Ai että mä vihaan tätä "kyllä lapset sopeutuu" -kliseetä. Tietenkin ne "sopeutuu", kun ei ole vaihtoehtoja. Miten 5-vuotias voi ymmärtää, että äidin on pakko opiskella juuri nyt?

Miten niin monet lapset sitten ymmärtää että ne on viikot äidin kanssa kun isä tekee reissuhommia???

 

[ap]

vieras; bussimatka on siksi rankka, että pitää täältä matkustaa lähimpään pikku kaupunkiin, vaihtaa bussi toiseen ja matkustaa toiseen pikku kaupunkiin, siellä sitten vaihtaa kolmanteen bussiin ja sillä matkustaa sitten kouluun. Koen moisen vaikeaksi.

**., ei tämä helppo juttu itselläkään tietenkään ole. Mutta koen pimeässä ajamisen todella hankalaksi - en halua ajaa ojaan, jos en näe tietä kunnolla pimeässä.

 

[vieras]

Tulipa muuten vielä sellainen mieleen... Miksi täällä monet aina kuvittelee, että lapsi traumatisoituu kaikista muutoksista?

Lapset on sopeutuvaisia, minusta lähinnä tuntuu, että äipät pelkäävät etteivät itse sopeudu. Oli sitten kyse opiskelusta, paikkakunnanvaihdosta jne.

Kyllä ne lapset sopeutuu, ja kyllä lapsikin ymmärtää, että esim äidin opiskelu on hyödyksi. Ei ne lapset tyhmiä ole, kyllä ne ymmärtää kun niille selittää.

Ai että mä vihaan tätä "kyllä lapset sopeutuu" -kliseetä. Tietenkin ne "sopeutuu", kun ei ole vaihtoehtoja. Miten 5-vuotias voi ymmärtää, että äidin on pakko opiskella juuri nyt?

Turhaan täällä jankutan, kun ei teille kuitenkaan perille mene. Esim. itse asuin lapsuuden aikana useammassa maassa isän ja äidin työn vuoksi. Ei minulle ja sisaruksilleni traumoja jäänyt, vaan ymmärsimme että aikuisten täytyy työtä tehdä.

Ihan selväjärkisiä ollaan, yliopisto käyty ja hyvissä töissä jne.

 

[Mummy Sunshine]

Se on se todella, että miehet saavat "hiihdellä" ties missä ja äiti hoitaa kodin + lapset, mutta jos kuvio käännetäänkin toisin päin - siitä koituukin heti äläkkä + hirmuinen ihmettely

mun mies ei saa hiihdellä ties missä, jos sellasta elämää ois tahtonu niin ois jääny uksut siltä erää tekemättä. Ei tässä oo mitenkään kyse siitä. Mä en tajua miten vanhempi, isä tai äiti, voi olla lapsestaan erossa jatkuvasti useita päiviä. Jos joku niin tekee niin mulle tulee sellanen olo et ei paljon välitä lapsestaan. Ei se nyt toki varmaankaan niin oo... Mua vaan jotenki surettaa tämmönen.

Tietysti riippuu, miten läheisen suhteen lapsi on isänsä kanssa luonut, mutta itseäni ei ainakaan arveluttaisi yhtään jättää omaa 5-vuotiastani viikoiksi isänsä kanssa, ovat nimittäin aina olleet tosi läheisiä (kiitos isän), vaikka isä opiskelikin toisella paikkakunnalla lapsen ollessa 1-3-vuotias.

 

[vieras]

näin., juuri noin - lapset ymmärtävät kun niille selittää. tosin pitää selittää tarkasti ja lapsenomaisesti, miten asiat menevät.

**, en tietenkään olisi jättänyt taaperoikäistä lasta yksikseen isänsä kanssa talven ajaksi, mutta koen että 5v on jo sen verran "iso" että pärjää loistavasti isänsä kanssa talven ajan. Näkeehän hän minua aina viikonloppuisin ja joka ilta soittelen lapselle.

Tietenkin lapsi pärjää isän kanssa, mutta lapsella on ikävä. Mun mielestä pärjääminen ei ole tarpeeksi, kun on kyse lapsista.

Sori kun jankutan, mutta olen käynyt töissä 2 vuotta niin, että työmatka oli reilu 2 tuntia suuntaansa joka päivä ja selvisin hengissä. Silloin syynä oli vain se, että halusin nähdä miestä joka ilta. Nyt puolentoista tunnin työmatka suuntaansa on mielestäni tosi luksus.

Bussissa on hyvä tehdä harjoitustehtäviä kannettavalla ja lukea. Nämä on asennoitumiskysymyksiä.

 

[Mummy Sunshine]

näin., juuri noin - lapset ymmärtävät kun niille selittää. tosin pitää selittää tarkasti ja lapsenomaisesti, miten asiat menevät.

**, en tietenkään olisi jättänyt taaperoikäistä lasta yksikseen isänsä kanssa talven ajaksi, mutta koen että 5v on jo sen verran "iso" että pärjää loistavasti isänsä kanssa talven ajan. Näkeehän hän minua aina viikonloppuisin ja joka ilta soittelen lapselle.

joo joo mutta kuin sä ite? Mä en vaan osais olla, ykski yö tekee tiukkaa. Eikö sua huoleta jatkuva ikävä?

Mutta eihän ap ihan huvikseen ole sinne toiselle paikkakunnalle menossa vaan tulevaisuutta simälläpitäen. Eikös aikuinen kuitenkin osaa selittää asiat itselleen niin että pärjää ikävän kanssa...?