Miksi aina tulee mieleen, että noin alle 25v:n lapsi olisi vahinko?

[tyhmä]

Minulle tulee aina ensimmäisenä mieleen kun näen nuoren äidin, että jaahas, vahinko vissiin tms. Enkä yhtään tajua miksi, kun olen vielä nuori ja äiti itsekin!

Itse olen kovasti joutunut selittelemään, kun ihan tarkoituksella sain esikoiseni 22v:nä ja toinen syntyy esikoisen ollessa n 1v7kk. Siksikö ajattelen näin vai mikä minua riivaa? Miksi en voi käsittää, ettei kaikki muut ikäiseni enää ole mitään kakaroita (vaikka moni onkin), kun kerta en itsekään ole?

 

[iida]

mitähän minusta ajattelisit kun olen 28v ja näytän 20v:ltä ja vanhin lapseni on jo 4v. Eli aina keski-ikäiset kaupassa tulee juttuttamaan mun ja luulee että isosisko on kävelyttämässa pikkusisaruksiaan Ja hämmästelee kun kerron olevani heidän äiti. Tai siis kauhistelevat suu auki kun lapsillakin on jo lapsia! No sitten kun sanon ikäni niin jutut loppuu... Ja tajuavat varmaan hölmöytensä kun eivät päällepäin oikeesti tiedä kuinka vanha kukakin on

 

[vieras]

Ootpas outo. Sain esikoisen 23v ja toisen 24v, eikä kumpikaan olleet vahinkoja.

 

[endie]

outoa.

 

[NallePuh82]

Hmm...Itselle ei tule kyllä tuollainen mieleen. Taisin olla 23 lapsen syntyessä ja ihan harkittu tapaus oli.

 

[todella loukkaavaa]

Minulta kysyi useampikin terveydenhuollon henkilö - myös sellaiset joille asia ei pätkän vertaa kuulu - oliko raskauteni vahinko kun olin 22-vuotias tullessani raskaaksi.

Ei ollut, naimisissakin olin ja kaikkea.

 

[vahinkoko]

on sitten kolme vahinkolasta (oikeasti ei yhtään). Mitenkähän voi olla niin huono tsäkä, että aina vaan vahinkolapsia pukkaa. Kolmaskertahan se toden sanoo...

 

[Koivunkäpy]

Ja ajatella, no kaks edellistä on saanu alkunsa mun ollessa alle 25, ei vahinkoja, nyt ikää 28 ja ylläri tulossa..

 

[endie]

Minulta kysyi useampikin terveydenhuollon henkilö - myös sellaiset joille asia ei pätkän vertaa kuulu - oliko raskauteni vahinko kun olin 22-vuotias tullessani raskaaksi.

Ei ollut, naimisissakin olin ja kaikkea.

minulta kysyi kakkosen ekassa odotusneuvolassa terkkari, että "oliko toivottu raskaus ?" . ikää oli 27 ja sama isä ku esikoisella jne, et tuli vähän puskista tuo kysymys sillo :xmas:

 

[joo]

minulta kysyi kakkosen ekassa odotusneuvolassa terkkari, että "oliko toivottu raskaus ?" . ikää oli 27 ja sama isä ku esikoisella jne, et tuli vähän puskista tuo kysymys sillo :xmas:

Neuvolassa niillä on ohje kysyä asiaa jotta osaavat tarpeen vaatiessa vahinkoäitiä tukemaan. Ja yksi kasvanut abortinhakijoiden ryhmä on pienten lasten äidit jotka eivät ole tajunneet, että näin helposti voi tulla raskaaksi. Mutta senkin voi kysyä niin monella tavalla. Jotkut terkkarit alustavat, että minun täytyy kysyä tätä, oliko tämä toivottu raskaus, tai silleen.

 

[wadelma]

Pohjoismaissa synnyttäjien keski-ikä on suunnilleen se 30 vuotta. Itse olen 19-vuotias, ja kyllä haluan lapsia parin vuoden sisään, eli niiin aikoihin kun nainen on hedelmällisimmään ja luotu synnyttämään Yhteiskuntarakenne täälä sattuu olemaan sellainen, että koulujen takia lasten pukkaaminen on lähes mahdotonta alle 30-vuotiaana jos haluaa "oikean ammatin" ja rahaa siihen bemariin..

 

[endie]

minulta kysyi kakkosen ekassa odotusneuvolassa terkkari, että "oliko toivottu raskaus ?" . ikää oli 27 ja sama isä ku esikoisella jne, et tuli vähän puskista tuo kysymys sillo :xmas:

Neuvolassa niillä on ohje kysyä asiaa jotta osaavat tarpeen vaatiessa vahinkoäitiä tukemaan. Ja yksi kasvanut abortinhakijoiden ryhmä on pienten lasten äidit jotka eivät ole tajunneet, että näin helposti voi tulla raskaaksi. Mutta senkin voi kysyä niin monella tavalla. Jotkut terkkarit alustavat, että minun täytyy kysyä tätä, oliko tämä toivottu raskaus, tai silleen.

ihan sama mitä on ohjeistettu, oli se silti erittäin tökeröä.
mikä helvetti on vahinkoäiti joka tarvii tukea ? kyllä suomessa kaikki tietää sen abortin mahdollisuuden.

 

[Kyy]

Monen on varmaankin vaikea uskoa sitäkään, että sain esikoisen 18-vuotiaana ihan suunnitellusti yksin. Jännää myös se, että en itsekään kehdannut alkuun myöntää ettei lapsi ollut vahinko.

 

[ap]

Outoahan se on, totta. Kaipa se johtuu siitä, kun vielä tämän toisenki kohdalla on joutunut vakuuttelemaan, ettei ole vahinko... Kai se tarttuu... :/

Minua myös jostain syystä vähän nolottaa lykätä vaunuja maha pystyssä... :|

 

[vieras]

sain esikoisen 18 vuotiaana ja toisen 24 vuotiaana eika ollut vahinkoja kumpikaan vaan tarkasti harkittuja ja toista joutui jopa kauan odottamaan.

 

[noppispoppis]

Meiltäkin miehen ja mun siskot ihan suoraan kysy ekasta jonka sain 19v ja tokasta jonka sain 21v et oliko vahinkoja :/ no ei ollut :heart:

 

[Kannanottaja]

Vieläkö tätä kysytään ihan tosissaan.. Noin viiskymmentä vuotta sitten avioiduttiin kaksikymppisenä ja perustettiin perhe tarkoituksena kasvattaa lapset aikuisiksi ydinperheessä ja sen jälkeen vanheta eläkeläisinä parisuhteessa. Sillon 2. mm:n sodan jälkeisten vuosikymmenien aikana rakennettiin hartiavoimin hyvinvointivaltiota eikä kenelläkään ollu voimia miettiä omaa seksuaalisen elämän toteuttamista satakuuskymmentäprosenttisesti. Ja lapset kasvatettiin samalla kaavalla. Seittemänkymmentäluvun hippiaate vaapaan seksuaalisuuden edistäjänä ei Suomessa levinny suurien kaupunkien ulkopuolelle juurikaan, koska moni nuori oli sodan jälkeisen pakkoasuttamisen myötä kodista, jossa pientä plänttiä viljeltiin ja elettiin kädestä suuhun. Tää sukupolvi avioitu parikymppisenä ja sai lapset noin kaksvitosena. Mutta juuri näille lapsille (ja myöhemmin syntyneille) avautui aivan erilainen tulevaisuus. Kaikille on ollut rahasta riippumatta mahdollisuus kouluttautua korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Kaikille on mahdollistunut sellainen tulotaso, joka molempien vanhempien työssäkäynnissä (tehtaassa, sairaala-apulaisena tai muilla matalapalkka-aloillakin) mahdollistaa satojen tuhansien eurojen asuntolainan, millä voi rakentaa kartanomaisen oman kodin. Tässä rinnalla kulkee yhä vain kasvavat avioerotilastot. Kalliita, rahoituslaitosten maksamia isoja taloja on myynnissä kun kolmekymppiset vanhemmat eroaa leikki-ikäisten/kouluikäisten lasten joutuessa pendelöimään kahden vuokra-asunnon välillä. Tai, noh toinen vanhemmista on saattanut jäädä unelmataloon asumaan uuden rakkaan kanssa. Siinä voi muutaman peruskuokalla kaivaneen mummon mielessä käydä, että voisko vähempi riittää tai voisko edes hieman vanhemmaks elää ja harkita.

 

[MorbidMama]

Loppujen lopuksi, onko sillä niin väliä onko lapsi vahinko vai ei???

Nää on näitä muoto seikkoja, joihin jotkut tuntuvat mielellään takertuvan. Mutta ei kai se loppuelämää siltikään määritä????

 

[ap]

Loppujen lopuksi, onko sillä niin väliä onko lapsi vahinko vai ei???

Nää on näitä muoto seikkoja, joihin jotkut tuntuvat mielellään takertuvan. Mutta ei kai se loppuelämää siltikään määritä????

Kyllä se monesti määrittää. Varsinkin jos sen aika-aijoin muistaa lapselle kertoa ja samalla huomauttaa, kuinka paremmin asiat olisi, jos ei....

Nimim. kokemusta on

 

[Meritähti]

Hassua. Minusta taas tuntuu että olen jo vanhempi kuin haluaisin, kun esikoisen syntyessä olen 25-vuotias. Lähempänä 30 oleva on ensisynnyttäjäksi minun mielessäni vanha, vaikka ihan normaalia moinen nykyään onkin. Itse olen haaveillut lapsista jo kauan, mutta elämä ei ole mennyt suunnitelmien mukaan.

 

[Kannanottaja]

Loppujen lopuksi, onko sillä niin väliä onko lapsi vahinko vai ei???

Nää on näitä muoto seikkoja, joihin jotkut tuntuvat mielellään takertuvan. Mutta ei kai se loppuelämää siltikään määritä????

Onneks en oo 18-v naimisiin menneiden pers aukisten duunareiden ainoana lapsena koskaan tainu olla pelkkä muotoseikka. Tai, no perkele aika hyvin muotoseikalta lukee maisteriks ja päätyy Suomen ökyimpään kaupunkiin duuniin.

 

[Kannanottaja]

Ai niin, koulutetuilla porvareilla kuuluu elämä menevän just niinkun on suunniteltu eli ensin akateeminen koulutus, sitten ura ja 30+ lapset. En väitä suuntaan tai toiseen mikä on hyvä ja mikä ei, mutta näitäkin on ja paljon. Eikä kaikki koskaan ole onnettomia - toisilla kuluu kesä tuttavien kanssa purjehtiessa ja lapsia burberryyn pukiessa mennentullen. Jos ette muuten usko niin ettikää facebookista. Yhden suomenruotsalaisen kautta löytyy kavereista sellanen ankkalampi että siihen voi white trash hukkua.

 

[MorbidMama]

Loppujen lopuksi, onko sillä niin väliä onko lapsi vahinko vai ei???

Nää on näitä muoto seikkoja, joihin jotkut tuntuvat mielellään takertuvan. Mutta ei kai se loppuelämää siltikään määritä????

Onneks en oo 18-v naimisiin menneiden pers aukisten duunareiden ainoana lapsena koskaan tainu olla pelkkä muotoseikka. Tai, no perkele aika hyvin muotoseikalta lukee maisteriks ja päätyy Suomen ökyimpään kaupunkiin duuniin.

Muotoseikka = lapsi on vahinko tai lapsi ei ole vanhinko. En tarkoittanut, että LAPSI itsessään olisi muotoseikka...

 

[MorbidMama]

Loppujen lopuksi, onko sillä niin väliä onko lapsi vahinko vai ei???

Nää on näitä muoto seikkoja, joihin jotkut tuntuvat mielellään takertuvan. Mutta ei kai se loppuelämää siltikään määritä????

Kyllä se monesti määrittää. Varsinkin jos sen aika-aijoin muistaa lapselle kertoa ja samalla huomauttaa, kuinka paremmin asiat olisi, jos ei....

Nimim. kokemusta on

Mutta siinä tapauksessahan se, että lapsi on vahinko ei ole suoranaisesti se syy, mikä ehkä viettää elämää raiteiltaan (jos sitä tarkoitit? ) vaan se, että vanhempi syyttää lastaan..aiheettomasti!

 

[Minerva McGarmiwa]

Multa ei o kukaan koskaan kysyny oliko tirppa vahinko vaikka ikää oli "vaan" 24 ku tirppa synty ja se joka moista olis kysyny olis kyl kuullu mielipiteeni suht painokkaasti.