Miksi 2-vuotias lyö muita lapsia leluilla?

Meillä ei perheessä olla ketään kohtaan väkivaltaisia. Kaksivuotias huitoo ja heittelee "leikkikavereita" tavaroilla.
Miksi? MIkä auttaisi?

 

ei ole opetettu, että se on väärin

 

tullut vanhempiinsa

 

ei ole opetettu, että se on väärin

No miten saan oppimaan, kerro? Kuten jo sanoin, meillä ei käytetä väkivaltaa aikuisia tai lapsia kohtaan.

Lapsen käsketään pyytää anteeksi kun huitoo muita. Kerrotaan että ei saa, sattuu.

Mitä vielä voin tehdä?

 

meidän lapsi kanssa, mutta ei lyö samanikäisiään vaan jostain syystä vaan noita isompia veljiään! Ja aina kielletään ja torutaan ja joutuu pyytämään anteeksi

 

Meillä ihan sama ongelma! Poika 2v ja tekee tuota samaa, enkä tiedä miksi kun meilläkään ei ikinä olla tollasta esimerkkiä annettu. Ei ole kivaa kun lyö ja heittelee leluilla pieniä kavereitaan ja meitä vanhempiaankin.
Ollaan kokeiltu "jäähyä" rangaistuksena ja sitä aiotaan myös jatkaa. Eli joka kerta kun tekee tollaista tyhmää vaikka tietää ettei saa tehdä, niin viedään poika arestiin joksikin aikaa. Muuta keinoa ei olla keksitty.. Ja toikaan nyt ei varsinaisesti oo auttanut, mut parempi kun ei mitään.

 

2-vuotiaat ovat kovin fyysisiä, jopa väkivaltaisia.

Eivät tee eroa ns. hyvän ja pahan koskettamisen välillä. Lyöminen voi olla kiintymyksen osoitus.

Lyöminen voi olla myös sitä, että lapsi ei saa vielä ilmaistua itseään sanallisesti.

Lyhyesti: ikään kuuluvaa.

 

ei ole opetettu, että se on väärin

No miten saan oppimaan, kerro? Kuten jo sanoin, meillä ei käytetä väkivaltaa aikuisia tai lapsia kohtaan.

Lapsen käsketään pyytää anteeksi kun huitoo muita. Kerrotaan että ei saa, sattuu.

Mitä vielä voin tehdä?

Otetaan lelu pois, jos sillä leikitään väärin. Ei kai ne mukulat idiootteja ole, kyllä ne sen syyn ja seurauksen kohta hiffaavat

 

Kuuluu jossain määrin ikään. Ihminen on 2-3vuotiaana väkivaltaisimmillaan. Ehkä hän haluaa tietää miten toiset reagoi kun hän huitoo ja heittelee tavaroita. EHkä syy on joku toinen. TÄrkeintä on, että hänelle joka kerta kerrotaan selkeästi, että niin ei voi tehdä kun tulee kipeää.

Oma poikani teki samaa 2-3 ikävuoden välissä enkä tiedä miksi. Olin koko ajan hänen lähellään kärkkymässä (kun oltiin jossain missä muita lapsia) ja kun huomasin, että aikoi heittää tavaran, estin sen ja sanoin, ettei niin saa tehdä. Ja jos ehti heittää niin samaten sanoin että ei saa tehdä niin. Ja piti pyytää anteeksi jos oli heittänyt. Vaihe meni itsellään ohi ja nyt poika on mitä kohteliain ja fiksuin 5vuotias.

 

Mua jo häiritsee tää asia siinä määrin, että en viitsi pyytää meille tai mennä mihinkään leikkimään lapsen kanssa kohta ei kukaan kyllä varmaan antaisikaan omien muksujen leikkiä mun lapsen kanssa.

 

ei ole opetettu, että se on väärin

Höpö höpö taas! Lapsilla on vaihe jossa ne eivät tajua satuttavansa. Normaali ohimenevä kehitysvaihe jossa lapsi saattaa huitaista lelulla yhtään sen enempiä ajattelematta. Tietenkin pitää opettaa ettei niin saa tehdä mutta se ei välttämättä heti mene perille.

 

Se on normaali kehityskausi, etenkin pojilla.. Toisilla rajumpana kuin toisilla. Meillä poika alkoi lyödä noin 1v7kk iässä ja ens viikolla tulee 2vuotta täyteen ja lyöminen on loppunut käytönnässä kokonaan.
Aina vaan kiellettiin ja kiellettiin sitkeesti.

 

ei ole opetettu, että se on väärin

No miten saan oppimaan, kerro? Kuten jo sanoin, meillä ei käytetä väkivaltaa aikuisia tai lapsia kohtaan.

Lapsen käsketään pyytää anteeksi kun huitoo muita. Kerrotaan että ei saa, sattuu.

Mitä vielä voin tehdä?

Ainut keino on toistaminen. Asiaa jankutetaan kerta toisensa perään kunnes menee jakeluun. jakeluun asti meneminen vaatii keskimäärin 5tuhatta toistoa, että onnea matkaan

 

2-vuotiaat ovat kovin fyysisiä, jopa väkivaltaisia.

Eivät tee eroa ns. hyvän ja pahan koskettamisen välillä. Lyöminen voi olla kiintymyksen osoitus.

Lyöminen voi olla myös sitä, että lapsi ei saa vielä ilmaistua itseään sanallisesti.

Lyhyesti: ikään kuuluvaa.

Just näin!

 

"Kiva" kuulla että tätä on ollut muillakin.. Kyllä aina kielletään ja lapsi itse "pyytää anteeksi" tekojaan. Tuntuu kuin ymmärtäisi ettei niin saa käyttäytyä, mutta silti taas seuraavana päivänä saattaa lyödä.

 

"Kiva" kuulla että tätä on ollut muillakin.. Kyllä aina kielletään ja lapsi itse "pyytää anteeksi" tekojaan. Tuntuu kuin ymmärtäisi ettei niin saa käyttäytyä, mutta silti taas seuraavana päivänä saattaa lyödä.

Mä olin kans aika epätoivoinen poikani kanssa silloin kun se oli 2-3v. En uskaltanu mennä puolta metriä kauemmas hänestä ja koko ajan piti olla silmät liimattuna häneen että ehdin estää heittelemiset ja huitomiset sekä tönimiset (teki sitäkin).Oli tosi ahdistavaa aikaa. Mutta vaihe meni sitten kuitenkin ohi ja kuten jo kirjoitin, on tällä hetkellä tosi fiksu ja kohtelias 5vuotias. Joten toivoa on sullakin

 

Mua jo häiritsee tää asia siinä määrin, että en viitsi pyytää meille tai mennä mihinkään leikkimään lapsen kanssa kohta ei kukaan kyllä varmaan antaisikaan omien muksujen leikkiä mun lapsen kanssa.

Kyllä vanhemmat ymmärtää, että tuon ikäinen heittelee/lyö toisia lapsia leluilla. Sitä useimmat eivät ymmärrä, jos ei lasta kielletä/ estetä tekemästä niin. Ainakin miulla nousee karvat pystyyn, jos tuon ikäisten lasten vanhemmat eivät kiellä tai jos kieltävätkin, niin eivät "kunnolla" vaan antavat muksujensa jatkaa kiellosta huolimatta.

Tsemppiä ,kun olet sinnikäs vaan, niin kyllä se ajallaan loppuu!

 

"Kiva" kuulla että tätä on ollut muillakin.. Kyllä aina kielletään ja lapsi itse "pyytää anteeksi" tekojaan. Tuntuu kuin ymmärtäisi ettei niin saa käyttäytyä, mutta silti taas seuraavana päivänä saattaa lyödä.

Usko pois että ihan oikein olette tehneet etkä ole yhtään huono äiti Eiköhän se taapero siitä pikkuhiljaa opi sisäistämään ohjeet mutta kun pienellä on vielä niin lyhyt muisti. Sitkeästi vain ottamaan lelua pois kädestä aina kun huomaa uhkaavan tilanteen. Ei tuossa auta kuin kärsivällisyys ja aika. Ohi se menee ennenkuin huomaatkaan

 

"Kiva" kuulla että tätä on ollut muillakin.. Kyllä aina kielletään ja lapsi itse "pyytää anteeksi" tekojaan. Tuntuu kuin ymmärtäisi ettei niin saa käyttäytyä, mutta silti taas seuraavana päivänä saattaa lyödä.

Mä olin kans aika epätoivoinen poikani kanssa silloin kun se oli 2-3v. En uskaltanu mennä puolta metriä kauemmas hänestä ja koko ajan piti olla silmät liimattuna häneen että ehdin estää heittelemiset ja huitomiset sekä tönimiset (teki sitäkin).Oli tosi ahdistavaa aikaa. Mutta vaihe meni sitten kuitenkin ohi ja kuten jo kirjoitin, on tällä hetkellä tosi fiksu ja kohtelias 5vuotias. Joten toivoa on sullakin

Peesi...meidän pojalla oli samanlainen vaihe noin kaksivuotiaana. Se meni ohi kun poika oppi kommunikoimaan ensin tukiviittomin ja sitten puheella. Ei saanut itseään ymmärretyksi, viestitti esim. että älä tule lähemmäs ja kun toinen tuli "kielloista" huolimatta niin sitte heilahti.

 

Meillä on ihan samanlaista. Heitellään tavaroilla/tavaroita ja mätkitään leluilla. Useinmiten sillon jos joku asia harmittaa, niin sillon tulee lyömään. Meillä tuo puhuu vielä niin vähän ettei osaa ilmaista aina itseään puhumalla. Ei osaa myöskään sanoa anteeksi.

Me kielletään aina ja otetaan lelu pois jos sillä huidotaan. Jos sylissä rupeaa huitomaan, nostetaan pois sylistä ja kerrotaan ettei niin saa tehdä. Koska poika ei osaa pyytää anteeksi, niin meillä anteeksi pyytäminen tapahtuu halaamalla.

Pikkuhiljaa rupeaa tehoamaan. Nykyisin tuo huitominen ja tavaroiden paiskominen liittyy useinmiten kiukkuun ja poika on ruvennut "lyömään varovasti" eli läpsäisee ihan varovaisesti niin ettei se satu, mutta kertoo sillä mielipiteensä. Sillonkin aina kielletään ja sanotaan että tiedän että sua harmittaa, mut silti ei saa lyödä.

Esikoinen oli ihan samanlainen tuossa iässä, mutta meni nopeammin ohi.

 

Meillä poika puhuu jo melko hyvin. Saattaa sanoa että "Make lyö Liisaa päähän" ja sitten heti toteuttaa sanomansa :/
Meillä tuttavapiirissä ei kukaan lapsi käyttäydy näin, siksi tuntuu että ollaan jotenkin onnistuttu kasvattamaan tämä väärin.

 

Meillä poika puhuu jo melko hyvin. Saattaa sanoa että "Make lyö Liisaa päähän" ja sitten heti toteuttaa sanomansa :/
Meillä tuttavapiirissä ei kukaan lapsi käyttäydy näin, siksi tuntuu että ollaan jotenkin onnistuttu kasvattamaan tämä väärin.

Tuosta tuli mieleen, että se on vähän sama juttu kuin että lapsi hajottaisi lelun vain nähdäkseen että mitä tapahtuu kun lelu hajoaa... Tuttavapiirissäsi on sitten harvinaisen helppoja lapsia tai sitten et vain tiedä kaikkea niiden käyttäytymisestä

 

Tuttavapiirissäsi on sitten harvinaisen helppoja lapsia tai sitten et vain tiedä kaikkea niiden käyttäytymisestä

Tai sitten ne mäiskii vasta/vielä 5-6 v iässä, pienempiään, kuten meidän tuttavan lapsi jonka äiti kovasti jaksoi ihmetellä sitä että meidän poika kaksivuotiaana viskoi leluja tai läppäisi. Ähäkutti... :saint:

 

Meillä poika puhuu jo melko hyvin. Saattaa sanoa että "Make lyö Liisaa päähän" ja sitten heti toteuttaa sanomansa :/
Meillä tuttavapiirissä ei kukaan lapsi käyttäydy näin, siksi tuntuu että ollaan jotenkin onnistuttu kasvattamaan tämä väärin.

Tuosta tuli mieleen, että se on vähän sama juttu kuin että lapsi hajottaisi lelun vain nähdäkseen että mitä tapahtuu kun lelu hajoaa...

Mmm joo. Poika selostaa koko ajna tekemisiään, tyyliin "Make" siivoaa, Make tiputtaa lehden pöydältä ym.
Ehkä haluaa nähdä kuinka me vanhemmat ja muut lapset reagoimme lyömiseen ja tavaroiden heittelyyn?
Tönimistä on myös ollut.

 

Mmm joo. Poika selostaa koko ajna tekemisiään, tyyliin "Make" siivoaa, Make tiputtaa lehden pöydältä ym.
Ehkä haluaa nähdä kuinka me vanhemmat ja muut lapset reagoimme lyömiseen ja tavaroiden heittelyyn?
Tönimistä on myös ollut.

Make tutkii, testaa, oppii asioita, ja ihan varmasti Make myös rauhoittuu kun aika kuluu. Ei tuo vaihe ikuisuuksia kestä