I
ihan yksin
Vieras
Onko muita, joilla on vaikeaa saada ystäviä?
Olen 30v nainen ja asun pääkaupunkisudulla. Ihmisiä ympärillä riittää. En kuitenkaan ole oikein ikinä pystynyt ystävystymään. Tai en ole osannut.
Olen ihan normaali, enkä mikään kummajainen. Seurustelusuhteita on aina ollut ja ne ovat kestäneet vuosia. Eropäätös on lähtenyt melkein aina itsestäni. Miehet ovat olleet ihan suosittuja ja heillä on ollut paljon ystäviä. Nyt olenkin jo naimisissa ja meillä on yksi lapsi.
Suhteet naisiin ovat ongelmalliset. Olen ulospäinsuuntautunut ja omasta mielestä ihan hauska. Älyssäkään ei ole vikaa. En vain tiedä mikä mättää. Olen nyt oikein tosissani yrittänyt selvittää tätä ongelmaa lukemalla ihmissuhdeoppaita yms. mutten siltikään tajua mikä minussa on vikana, kun en kelpaa.
Yleensä tutustun ihmisiin tosi helposti, enkä ole ainakaan ujo. Olen kohtelias ja kuuntelen muita ja olen kiinnostunut heistä. Yritän käyttäytyä kivana ihmisenä. No jonkun aikaa asia ok, mutta sitten vaan ihmiset kaikkoavat. Kun ollaan jossain uudessa ryhmässä, niin alkuun kaikki tapaa toisiaan yhdessä, mutta sitten ihmiset ystävystyvät ja jään ryhmässä ypöyksin.
Nyt kysynkin. Millaisen ihmisen kanssa toimitte näin? Kuka jää yksin? Yritän tosissani saada jotain muutosta aikaan. Tuon lapsenkin kanssa olisi kiva tuntea muita äitejä. Mitä teen väärin?
Olen 30v nainen ja asun pääkaupunkisudulla. Ihmisiä ympärillä riittää. En kuitenkaan ole oikein ikinä pystynyt ystävystymään. Tai en ole osannut.
Olen ihan normaali, enkä mikään kummajainen. Seurustelusuhteita on aina ollut ja ne ovat kestäneet vuosia. Eropäätös on lähtenyt melkein aina itsestäni. Miehet ovat olleet ihan suosittuja ja heillä on ollut paljon ystäviä. Nyt olenkin jo naimisissa ja meillä on yksi lapsi.
Suhteet naisiin ovat ongelmalliset. Olen ulospäinsuuntautunut ja omasta mielestä ihan hauska. Älyssäkään ei ole vikaa. En vain tiedä mikä mättää. Olen nyt oikein tosissani yrittänyt selvittää tätä ongelmaa lukemalla ihmissuhdeoppaita yms. mutten siltikään tajua mikä minussa on vikana, kun en kelpaa.
Yleensä tutustun ihmisiin tosi helposti, enkä ole ainakaan ujo. Olen kohtelias ja kuuntelen muita ja olen kiinnostunut heistä. Yritän käyttäytyä kivana ihmisenä. No jonkun aikaa asia ok, mutta sitten vaan ihmiset kaikkoavat. Kun ollaan jossain uudessa ryhmässä, niin alkuun kaikki tapaa toisiaan yhdessä, mutta sitten ihmiset ystävystyvät ja jään ryhmässä ypöyksin.
Nyt kysynkin. Millaisen ihmisen kanssa toimitte näin? Kuka jää yksin? Yritän tosissani saada jotain muutosta aikaan. Tuon lapsenkin kanssa olisi kiva tuntea muita äitejä. Mitä teen väärin?