Mikseihän kaverini löydä miestä itselleen?

Olen monesti miettinyt kaveriani ja sitä, miksei hänellä ole miestä.

Kaverini on 32v ja sinkku. Kovasti rakastaa lapsia ja niitä haluaisi yli kaiken. Otti nyt koiran lapsen korvikkeeksi. Oikein on kaunis nainen ja kiva kuin mikä. Oma ihana asunto, auto, työpaikka, ystäviä yms.

Mutta miestä ei löydy. Ei sitten harrastuksista, ei työpaikalta, ei netistä, ei mistään. Kaikki se on yrittänyt. Olen tuntenut hänet jo 13 vuotta ja tänä aikana hän on seurustellut kerran 1vuoden.

Mikäköhän siinä on, että jotkut ei vaan löydä miestä, vaikka mitä tekisi? Ja siis kyseessä kiva nainen, jolla kaikki kohdallaan.

Oikein pahaa tekee, kun näkee vierestä, että mitä enemmän ikää tulee, sitä enempi epätoivo valtaa hänet, että saako hän koskaan perhettä...

 

On niin nirso, ettei viallinen mies kelpaa. Ehkä hän itse kokee olevansa täydellinen ja haluaa täydellisen miehen itselleen. Kyllä kauniille mukavalle naiselle miehiä löytyy, aivan varmasti.

 

huonoa karmaa?

 

No kyllä sillä on ollut kaikenlaisia miehiä, mutta sitten niistä ei vaan tule mitään. Ei siis rajaa mitään tavismiehiä pois, jos niillä on perusasiat kunnossa. (Ei se nyt varmaan mitään kauheen rumaa, ylipainoista, työtöntä ota, jos sitä tarkoitat.)

 

Juuri tuo, että jos kokee itsensä niin täydelliseksi ja kauniiksi, että....niin siitäpä juuri oli lehdissäkin hiljakkoin.

 

Ehkä naisesta kuoriutuu järkky pirttihirmu suhteen edetessä?

 

Löydä itse hänelle mies ja pistä ne sokkotreffeille. Miehen löysin irc-galleriasta. Eikä hän oo mikään täydellinen. Mäkään en oo täydellinen niin miks miehen pitäs olla?

 

No kyllä sillä on ollut kaikenlaisia miehiä...

Joopa joo. Sitten kannattaisikin pohtia asiaa ehkä tätä kautta. Yhtä vielä saatellaan takaovesta pois, kun seuraava jo etuovella.

 

no jo sulla on huolenaiheet jos se sun kaveri on tosiaan jokin hirmu miehille :kieh:

 

Otti nyt koiran lapsen korvikkeeksi....

Ehkä sun kannattaakin nyt pikemminkin seurata vähän tuota koiraa ja sen hyvinvointia. Ne miehet tod.näk. ovat osanneet huolehtia itse itsestään, mutta koira ei aina ole yhtä onnekas.

 

minkään yksinkertaisen laskukaavan mukaisesti. Ei parisuhteissa siis voida arvottaa ihmisiä asunnon, työpaikan, ulkonäön, muun omaisuuden ja älykkyyden mukaan, ja sitten laskennallisesti tutkia kuka olisi parhaiten sinua vastaava kumppani ja päättää ryhtyä elämään yhdessä.

Jonkin verran on nähty esimerkkitapauksina tällaisia kauniita, fiksuja ja koulutettuja naisia, joille ei tunnu löytyvän sopivaa miestä. On kuitenkin ihan hirveän hankalaa sanoa ulkopuolisen näkökulmasta syytä sille, että juurikin se sinun kaverisi on ilman miestä. Jos yksi parisuhde epäonnistuu, se ei suinkaan heitä huonoa karmaa tulevien parisuhdekokeilujen ylle, eikä siten vielä tuomitse ketään epäonnistumaan. Se voi kuitenkin lisätä omaa epävarmuutta, ja sitä kautta vaikuttaa esimerkiksi suhteen aloittamisen kynnyksen nousemiseen.

Joskus se oma rimakin voi olla aika korkealla, ja monet sopivan tuntuiset tyypit raakataan pois heti, kun yksikin miinukseksi laskettava piirre löytyy. Kun tuon ikäinen nainen etsii kumppania, niin todennäköisesti miesehdokkailla on jo elettyä elämää takanaan, ja se voi heittää varjoa uusien suhteiden ylle. Toisaalta kokematon kolmekymppinenkään ei ole välttämättä houkutteleva juttu, ja se voi karkottaa potentiaaliset kumppanit pois.

Oman kokemukseni perusteella voisin sanoa, että suurin este pariutumiselle aikuisemmalla iällä on kuitenkin tietynlainen sokean rakastumisen tunteen puuttuminen. Sellainen tunne usein hälvensi monet pienet miinukset, ja siten tuli tutustuttua ihmisiin rohkeammin ja myös avattua omaa itseään toiselle enemmän. Nyt kun asioita tulee tarkasteltua enää aikaisempien parisuhteiden valossa ja jotenkin kylmän analyyttisesti muutenkin, homma ei useinkaan etene muutamia treffejä pidemmälle.

Voihan tietenkin olla niinkin, ettei kaverisi vain ole tavannut vielä montaa sellaista miestä, joka olisi hänen kanssaan yhteensopiva. Ehkä hänen harrastusporukoissaan pyörii vain liian erilaisia tai jo varattuja miehiä.

Elämä on kummallinen matka, eikä läheskään kaikkiin sen aikana heitettyihin kysymyksiin löydy koskaan vastausta. Miksi juuri minä (tai hän) on yksin, kun muut tuntuvat löytävän kumppaneita helpommin? Niin, en tiedä. Yleisesti ajateltuna sosiaalisesti varautuneempien on vaikeampaa löytää kumppania itselleen.

Ehkä nettideittailu voisi tuoda lisää valikoimaa peliin, mutta sen kanssa on vain ensin opittava toimimaan oikein. Aika pian oppii ilmoituksia lukemalla päättelemään paljon kirjoittajasta, eikä siten tule tehtyä ihan niin pahoja hukkalaukauksia treffien muodossa. Toisaalta siihen peliin täytyy osata varustautua hyvin, sillä luultavasti siinäkin leikissä joutuu käymään yksillä jos toisilla epäonnistuneilla treffeillä ennen kuin onnistaa.

 

Elämä on kummallinen matka, eikä läheskään kaikkiin sen aikana heitettyihin kysymyksiin löydy koskaan vastausta....

Ehkä nettideittailu voisi tuoda lisää valikoimaa peliin, mutta sen kanssa on vain ensin opittava toimimaan oikein. Aika pian oppii ilmoituksia lukemalla päättelemään paljon kirjoittajasta, eikä siten tule tehtyä ihan niin pahoja hukkalaukauksia treffien muodossa. Toisaalta siihen peliin täytyy osata varustautua hyvin, sillä luultavasti siinäkin leikissä joutuu käymään yksillä jos toisilla epäonnistuneilla treffeillä ennen kuin onnistaa.

Hmm...ihan näin pikimmin pääteltynä ja tämän kirjoituksen perusteella pitäisin sinua todella tutustumisen arvoisena ja kiinnostavana persoonana. Oletko vapaa?

 

Ehkä hän ei ole löytänyt hyvää ja huono ei kelpaa. Onhan se hieman arpapeliä tuo puolison löytäminen.

Minulla on kans ystävätär, joka ei ole "löytänyt" kumppania itselleen. Kuitenkin hän toimii päivät pitkät lasten kanssa kasvatustyössä, on aktiivinen ja iloinen ihminen. Kuitenkin hän sanoo, ettei halua ketä tahansa "ukonrutaletta" helmoihinsa vain siksi, että on "pakko" tai se kuuluu asiaan. Ikää myöten myös "markkinat" pienenevät eli on hyväksyttävä tosiasia, että "parhaat" ovat varattuja tai se "unelmien mies" onkin eronnut ja elätettävänä pari-kolme lasta.

 

Niinpä niin, mikä mättää, MikäMättää?

 

Voi olla sisäisesti epävarma, estynyt ja ei uskalla heittäytyä suhteeseen.

 

On niin nirso, ettei viallinen mies kelpaa. Ehkä hän itse kokee olevansa täydellinen ja haluaa täydellisen miehen itselleen. Kyllä kauniille mukavalle naiselle miehiä löytyy, aivan varmasti.

Öö..miksi pitäisi ottaa viallinen mies? En minäkään viallista ottaisi, jos siis vika on muualla kuin ulkonäössä. Ja ulkonäönkin toivoisi olevan siisti ja mukava.

 

On niin nirso, ettei viallinen mies kelpaa. Ehkä hän itse kokee olevansa täydellinen ja haluaa täydellisen miehen itselleen. Kyllä kauniille mukavalle naiselle miehiä löytyy, aivan varmasti.

Öö..miksi pitäisi ottaa viallinen mies? En minäkään viallista ottaisi, jos siis vika on muualla kuin ulkonäössä. Ja ulkonäönkin toivoisi olevan siisti ja mukava.

Just.

Oletko itse täydellisyys?

 

Jos itsellä on jotain selvittämättömiä ongelmia, ne yleensä kulminoituu parisuhteessa joko niin, että pitää kysnsin hampoain kiinni parisuhteesta tai vaihtaa kumppania kokoajan katastrofidta toiseen ja jos johonkin väliin osuu kunollinen kumppani, niin sen kumppanin vika se ero silti on.

 

On niin nirso, ettei viallinen mies kelpaa. Ehkä hän itse kokee olevansa täydellinen ja haluaa täydellisen miehen itselleen. Kyllä kauniille mukavalle naiselle miehiä löytyy, aivan varmasti.

Öö..miksi pitäisi ottaa viallinen mies? En minäkään viallista ottaisi, jos siis vika on muualla kuin ulkonäössä. Ja ulkonäönkin toivoisi olevan siisti ja mukava.

Kaikissa meissä on vikaa enemmän tai vähemmän, paitsi sinussa tietenkin. Tämäkin on vähän kiinni katsojasta, toisille ei riitä mikään ja toiset tyytyy liian vähään. Onneksi omat kuvitelmat itsestäni eivät ole kuitenkaan ylimitoitettuja.