Miksei muissa maissa ole listaamattomien yritysten ja holdingyhtiöiden veroetuja? Suomen veroetukummajaiset

Miksei muissa maissa ole listaamattomien yritysten ja holdingyhtiöiden veroetuja? Suomen veroetukummajaiset

Suomen osinkoverotuksen "valuvika" on korjattava!
Suomessa pitäisi korjata koko veroetuihin kwskittyvä yritysverojärjestelmä ml. huojennetut osingot, koska kaikkien verohelpotusten takia yritykset maksavat Suomessa selvästi alle OECD:n keskiarvon veroja.

Puuttumalla somettajien holding-yhtiökikkaan etujärjestöt saavat säilytettyä listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen, jota ei ole missään muussa maassa käytössä. Luulisi, että jos se olisi oikeasti taloudelle niin mahtava systeemi, niin tällainen best practice olisi levinnyt kulovalkean tavoin muihinkin maihin.

https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/topics/policy-sub-issues/global-tax-revenues/revenue-statistics-finland.pdf

 

Suomen pääomaverotus n. 5,5 miljardia euroa vuodessa alle EU-keskitason

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan

www.ku.fi

"EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän."

Suomen varallisuuteen ja omistamiseen kohdistuva verotus huomattavasti alle EU-keskitason

Tilastot osoittavat: Suomessa jo nyt alhainen yritys- ja pääomavero

Suomi verottaa yrityksiä ja pääomaa vähemmän kuin EU-maat keskimäärin.

yle.fi

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa - Vastavalkea.fi

Suomen varallisuusverot ovat noin kolmasosan EU:n keskiarvoa alemmat.

web.archive.org

Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi.

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

stat.fi

Blogikirjoituksessaan 4.5.2015

"Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista. Niistä käy ilmi huomionarvoisia seikkoja Suomen verotuksesta.

Savela toteaa EU:n jakavan veroasteeseen luettavat verot ja maksut kolmeen osaan veropohjan perusteella. Ne ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Koska kaikkien EU-maiden tiedot tilastoidaan, tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä. Uusimmat tiedot on koottu vuodelta 2012.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vertailu tuottaa seuraavan tuloksen:

Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa 51 prosenttia.

Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.

Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardia euroa enemmän vuosittain.

Savela toteaa, että myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, siitä huolimatta, että veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia, kun taas EU-maissa se 8,2 prosenttia."


Tämä oli vuonna 2015. Sen jälkeen Sipilän porvarihallitus vain levensi railoa työn ja omistamisen välillä ja myös Rinteen-Marinin kaudella kepu esti kaikki yrittämiseen ja omistamiseen koskevat toimet. Yritykset toki saivat massiiviset koronasossutuet ja yritysten ahneusinflaatio (greedflation) nosti kuluja ja lisäsi mm. kaupan omistajien voittoja.

Ja epäsuhta työhön ja kulutukseen kohdistuvien ja yrittämiseen sekä omistamiseen kohdistuvan verotuksen osalta vain kasvaa OrpoPurran kaudella, kun maksutaakkaa lisätään pieni- ja matalatuloisille sekä duunareille, kun taas yrittäjät/omistajat eivät Suomitalkoisiin osallistu!

 

HS: "Viime syksynä tätä huojennettujen osinkojen valuvikaa oli ehdotettu korjattavaksi.

Asia nousi tällöin julkisuuteen Finnwatch-järjestön kerrottua, että moni sometähti käyttää tällaista järjestelyä verosuunnittelun välineenä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ei maanantaina halunnut kommentoida asiaa.

Järvikare kirjoitti tiistaina viestipalvelu X:ssä, että HS:n tieto siitä, oliko lainmuutoksen valmistelulle annettu valmistelulupaa, oli epätarkka.

”Ei ministeri Purralta ole mitään lupaa pyydettykään, koska vero-osaston resurssit ovat olleet kiinni muissa kiireellisissä hankkeissa”, Järvikare kirjoitti.

HS:n jutussa kerrottiin, että Purra ei ollut antanut virkamiehille valmistelulupaa osakevaihdossa olevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Hän ei ollut valtiovarainministerinä ollessaan myöskään ohjeistanut sitä, että valuvika tulisi korjata, tai että se tulisi ottaa vero-osaston tarkasteluun."

Purra taas suurpääoman beaglena ja Orpo kultaisena noutajana

Verotus | Valtiovarainministeriö: Holdingyhtiöiden verokikkailu otetaan tarkasteluun ”loppusyksystä”

Vero-osaston ylijohtajan mukaan vero-osaston resurssit ovat olleet kiinni muissa kiireellisissä hankkeissa.

www.hs.fi

 

HS: "Viime syksynä tätä huojennettujen osinkojen valuvikaa oli ehdotettu korjattavaksi.

Asia nousi tällöin julkisuuteen Finnwatch-järjestön kerrottua, että moni sometähti käyttää tällaista järjestelyä verosuunnittelun välineenä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ei maanantaina halunnut kommentoida asiaa.

Järvikare kirjoitti tiistaina viestipalvelu X:ssä, että HS:n tieto siitä, oliko lainmuutoksen valmistelulle annettu valmistelulupaa, oli epätarkka.

”Ei ministeri Purralta ole mitään lupaa pyydettykään, koska vero-osaston resurssit ovat olleet kiinni muissa kiireellisissä hankkeissa”, Järvikare kirjoitti.

HS:n jutussa kerrottiin, että Purra ei ollut antanut virkamiehille valmistelulupaa osakevaihdossa olevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Hän ei ollut valtiovarainministerinä ollessaan myöskään ohjeistanut sitä, että valuvika tulisi korjata, tai että se tulisi ottaa vero-osaston tarkasteluun."

Purra taas suurpääoman beaglena ja Orpo kultaisena noutajana

Verotus | Valtiovarainministeriö: Holdingyhtiöiden verokikkailu otetaan tarkasteluun ”loppusyksystä”

Vero-osaston ylijohtajan mukaan vero-osaston resurssit ovat olleet kiinni muissa kiireellisissä hankkeissa.

www.hs.fi

Ylipäätään listaamattomien yritysten verohuojennussysteemi on sellainen, ettei se kannusta investointeihin ja tuotekehitykseen - eli yrityksen kasvattamiseen ja tuottavuuden kehittämiseen, vaan maksimaaliseen voittojen kotoutukseen huojennettuina osinkoina.
Todisteena tästä voidaan esittää vaikkapa verotulojen sekä BKT:n olematon kasvu.

BKT:n kasvu 2008-2019:

Ruotsi: 22 %
Tanska: 15 %
Norja: 14 %
Suomi: 4 %


Uskottava se on kun faktan kertoo myös ääripataporvari Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi
https://twitter.com/romakka/status/1372184731815645193

Syyksi oikeistohallitusjohtoiseen "menetettyyn vuosikymmeneen" kaveri kertoo tosin ihan väärät meriselitykset, ja samaa paskaa politiikkaa harjoitetaan taas OrpoPurran oikeistokaudella 2010-luvulta tutuin tuloksin.

 

Suomen pääomaverotus n. 5,5 miljardia euroa vuodessa alle EU-keskitason

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa

EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan

www.ku.fi

"EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän."

Suomen varallisuuteen ja omistamiseen kohdistuva verotus huomattavasti alle EU-keskitason

Tilastot osoittavat: Suomessa jo nyt alhainen yritys- ja pääomavero

Suomi verottaa yrityksiä ja pääomaa vähemmän kuin EU-maat keskimäärin.

yle.fi

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa

Varallisuus on Suomessa verottajan erityissuojeluksessa - Vastavalkea.fi

Suomen varallisuusverot ovat noin kolmasosan EU:n keskiarvoa alemmat.

web.archive.org

Tilastokeskuksen Olli Savela: Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi.

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

stat.fi

Blogikirjoituksessaan 4.5.2015

"Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoittaa EU:n verotilastoista. Niistä käy ilmi huomionarvoisia seikkoja Suomen verotuksesta.

Savela toteaa EU:n jakavan veroasteeseen luettavat verot ja maksut kolmeen osaan veropohjan perusteella. Ne ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Koska kaikkien EU-maiden tiedot tilastoidaan, tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä. Uusimmat tiedot on koottu vuodelta 2012.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vertailu tuottaa seuraavan tuloksen:

Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 prosenttia, EU-maissa 51 prosenttia.

Kulutusverojen osuus on Suomessa 32,4 prosenttia, EU-maissa 28,5 prosenttia.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa sen sijaan tuntuvasti kevyempi eli 14,3 prosenttia, kun taas EU-maiden keskiarvo oli 20,8 prosenttia. Suomen verotus oli siis kokonaista 6,5 prosenttiyksikköä eli suhteessa yli 30 prosenttia EU:n keskiarvoa kevyempi.

Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. EU:n keskimääräiseen pääomaverorasitukseen nähden Suomella olisi siis varaa verottaa pääomaa ja sen tuottoja 5,5 miljardia euroa enemmän vuosittain.

Savela toteaa, että myös suhteessa kansantalouden kokoon oli pääomaverojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, siitä huolimatta, että veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia, kun taas EU-maissa se 8,2 prosenttia."


Tämä oli vuonna 2015. Sen jälkeen Sipilän porvarihallitus vain levensi railoa työn ja omistamisen välillä ja myös Rinteen-Marinin kaudella kepu esti kaikki yrittämiseen ja omistamiseen koskevat toimet. Yritykset toki saivat massiiviset koronasossutuet ja yritysten ahneusinflaatio (greedflation) nosti kuluja ja lisäsi mm. kaupan omistajien voittoja.

Ja epäsuhta työhön ja kulutukseen kohdistuvien ja yrittämiseen sekä omistamiseen kohdistuvan verotuksen osalta vain kasvaa OrpoPurran kaudella, kun maksutaakkaa lisätään pieni- ja matalatuloisille sekä duunareille, kun taas yrittäjät/omistajat eivät Suomitalkoisiin osallistu!

90-luvulla kokoomus ja keskusta eriyttivät pääomatuloverotuksen ansiotuloverotuksesta Esko Ahon kaudella, näin ollen pääomaa ruvettiin verottamaan selvästi kevyemmin kuin ansiotuloja, siksi keskituloiset maksavat selvästi enemmän veroja suhteessa tuloihin kuin pääomasta maksetaan.
Listaamattomien yritysten verohuojennus repi railoa vielä huomattavasti suuremmaksi.

 

Koska ja kenen pääministerin kaudella listaamattomien yritysten veroetu saatiin lakiin?

 

Jos kaikista tuloista jokainen joutuisi maksamaan ansiotuloverotuksen mukaisesti, ensiksi se olisi oikeudenmukaista ja toisekseen lähes kaikkien ansiotuloverotus kevenisi.
Näillä verosuunnittelijoilla verotus hiukan kiristyisi.

 

Osinkoverohyvityksen täydellinen perusteettomuus on ollut tiedossa vuosia, vuosikymmeniä. Uusin viritys näiden sisäisten holding-yhtiöiden taseiden paisuttamisessakin on ollut jo jonkin aikaa yleisessä tiedossa.

Heti kun tulee todellinen kohta, jossa pitäisi toimia, Purra osoittaa aika syvää rintamakarkuruutta ja virkamies kommentoi. Aikaa on kyllä löytynyt vaikka bensan hintojen ihmettelyyn, kieliopinnoista yms puhumattakaan.

PS, aika löysä esitys. Taas.

 

Kannattaisi ottaa MALLIA Ruotsin sijaan Tanskasta maailman kilpailukykyisimmästä maasta, jossa on myös maailman paras elämänlaatu

Elämänlaatu | Tutkimus: Näissä maissa on paras elämänlaatu

Kolme Pohjoismaata sijoittui elämänlaadultaan Suomea paremmaksi.

www.hs.fi

Tanskassa ovat myös työläisten palkat keskimäärin 1 000 euroa kuussa Suomen työläisten palkkoja korkeammat. Myös porrastettu ansiosidonnainen on huonoimmillaan parempi kuin on Suomessa parhaimmillaan, ja nyt vielä 8 viikon ja 8 kuukauden jälkeen OrpoPurran 20% ja 25% leikkurit iskevät. Myös Tanskan sosiaaliturva on huomattavasti parempi, ja työllistämispalvelut, joten ihmisille etsitään töitä nopeasti, eikä vain syyllistetä, kuten oikeistohallitus Suomessa ja sen lakeijat.

Tanskassa ei ole Suomen maailmalla ainutlaatuista listaamattomien yritysten veroetua, yritysten yhteisövero sekä pääomaverotus on korkeampi ja Tanskassa on myös oikeiston kammoama arvonnousuvero eli ns. "miljonäärien maastapoistumisvero".
Ehkä juuri näistä syistä johtuen Tanska on maailman kilpailukykyisin ja parhaimman elämänlaadun maa, työntekoa eli lisäarvon tuottamista arvostetaan ja pääomilla makoilua verotetaan enemmän.

 

Suomi on kummallinen veroparatiisi ökyille.

 

IMF ja VM kannattavat listaamattomien yritysten veroedun poistoa. On sentään 1 asia, jossa Orpo ja Purra taistelevat näiden tahojen tahtoa vastaan.

 

Hallituksen ratkaisuhan on yrittää lakkauttaa Finnwatch, jotta eivät enää nostaisi asioita kansan tietoisuuteen. Sama harmaan talouden kitkemisen kanssa. Syytä lopettaa moinen t: nykyhallitus