Miksei kukaan kertonut mulle että lapset voi nukuttaa ilman, että niitä pitää nukuttaa?!

["isoäiti mölykylästä"]

no ei mulle ainakaan ole ollut mitään ongelmaa nukuttamisen kanssa. olen käyttänyt ajan hyväkseni lukemalla kirjaa. koska rakastan lukemista. nytkin aamulla, kun ei tarvii enää mennä navettaan, mutta herää automaattisesti kello viiisi ja uni ei tullut enää, otin kirjan ja luin sitä

 

[Virvaliekki]

Ei mun lapset ole tussilla nukahtamisajan jälkeen enää nukuttamista vaatineet. Sänkyyn on viety ja sinne on jääneet. Toki joskus on joku takapakkijakso, mutta ne on lyhyitä. Esimerkiksi ymmärrettävästi muuton aikaan tarvitsivat läsnäoloa.

Mutta lapset (ja aikuiset) on niin erilaisia.

 

["piipii"]

Meillä on ihan sama juttu! Herää tosi herkästi ja huoneesta on vaikea päästä pois ilman että lattia narahtaa, ovi pitää jotain ääntä, omat nivelet naksahtelee tai jotain muuta.

Ja vähän oudoksun niitä kommentteja, että osa vanhemmista ottaa tavallaan itselleen sen kunnian jos omat lapset voi vaan jättää sänkyyn yksin nukahtamaan. Minun lapsi vaati sitä vierellä oloa jo ihan vauvana (nukahti pari ekaa kuukautta yksin, sen jälkeen ei). Jos lapsi ei nukahda yksin niin pakkohan se on nukuttaa niin että on vieressä?

No ei kaikki lapset opi itsestään nukahtaan. Kyllä mäkin olen omani pikku hiljaa siihen opettanut. Eikös tuollaisen lapsen kanssa joka on rauhaton pitäs juuri etsiä tapaa rauhottua, et lapsi oppis nukahtaan?

 

[chrissy]

meillä oli monta vuotta käytössä yövalo ja laitettiin soimaan joku satu tai musiikkia. Nykyään ei yövaloa ole käytössä mutta musiikkia kuuntelee nukkumaan mennessä vieläkin. Nyt on ekaluokkalainen.

monesti on sanonu et ei ees kerkee kuuntelemaan koko levyäö ku jo nukkuu

 

[Silja.S]

Esikoista joutui nukuttamaan, kun olin niin typerä, etten tajunnut ajoissa toimia toisin, mutta kuopusta en nukuttanut koskaan ja hyvin on mennyt. Vastasyntyneenäkin vain röyhtäytin maidon jälkeen ja laitoin nukkumaan, sinne nukahti, ilman vieressä nököttämistä.

 

[Meritähti harmaana]

Mä nukutin esikoista reilut pari vuotta, kunnes päätin yksi ilta kokeilla nukahtaisko itsekin.
Luettiin iltasatu ja lauloin tuutulaulun jonka jälkeen poistuin huoneesta toivottaen hyvää yötä. Sinne se jäi eikä protestoinut yhtään Kieltämättä tuli sellainen olo että miksei tätä ole kokeiltu aikaisemmin...
Helpottaa hommaa suuresti nyt kun näitä on kaksi.

 

["Ccc"]

Kai ne nyt huutaa kun ovat siihen tottuneet että joku on vierellä. Alusta asti ilman nukutusta niin hyvin meneee.

 

[heihou]

aina on pitäny nukuttaa ja yöllä heräilee usein, joskus 8kk pidettiin piiitkä unikoulu mutta kun mitään muutosta ei tapahtunu niin luovutettiin ja laitettiin pinnasänky meidän sänkyyn sivuvaunuksi. kakkonen taas on aina laittanut yksin nukkumaan omaan huoneeseen, päiväunille myös. itse käppäilee sänhyn viereen ja siellä huutaa että tulla auttamaan (=nostamaan, pinnasänky vielä). nyt puolen vuoden aikana oon saanu sen verran etenemään esikon uniongelmat että sievästi ilman mutonoita nukahtaa veljensä kanssa samaan huoneeseen. itse makoilen lastenhuoneen sohvalla sen hetken (2-30min, riippuu ollaanko ulkoiltu). mutta aamuyöstä sitten hipsii vähin äänin meidän sänkyyn jatkamaan uniaan. mutta parempi näin kuitenkin. testasin kyllä omaan sänkyyn kantamista mutta aina tuli tappelu ja pikkuvelikin heräs :G

 

[heihou]

aina on pitäny nukuttaa ja yöllä heräilee usein, joskus 8kk pidettiin piiitkä unikoulu mutta kun mitään muutosta ei tapahtunu niin luovutettiin ja laitettiin pinnasänky meidän sänkyyn sivuvaunuksi. kakkonen taas on aina laittanut yksin nukkumaan omaan huoneeseen, päiväunille myös. itse käppäilee sänhyn viereen ja siellä huutaa että tulla auttamaan (=nostamaan, pinnasänky vielä). nyt puolen vuoden aikana oon saanu sen verran etenemään esikon uniongelmat että sievästi ilman mutonoita nukahtaa veljensä kanssa samaan huoneeseen. itse makoilen lastenhuoneen sohvalla sen hetken (2-30min, riippuu ollaanko ulkoiltu). mutta aamuyöstä sitten hipsii vähin äänin meidän sänkyyn jatkamaan uniaan. mutta parempi näin kuitenkin. testasin kyllä omaan sänkyyn kantamista mutta aina tuli tappelu ja pikkuvelikin heräs :G

niin siis, lapset kuitenki vasta 2,5 ja 1,5 vuotiaat. ihanaa uhmisaikaa esikon kanssa...

 

[mamma+3]

meillä ei ole nukutettu mitenkään. Laitettu vain sänkyyn ja hyvät yöt. Vauvasta saakka opetettu näin ettei heti rynnätä jo pikkasen inahtaa. Rauhoittuminen aloitetaan tuntia ennen. Siihen ovat tottuneet eikä ininöitä ole ollut. Kipeänä ollessa ovat saaneet nukahtaa sohvalle mut mielellään nukkuvat omassa sängyssään, jossa nukkuneet vauvasta saakka. Älkää tehkö kaikkkea aina niin vaikeaksi...

 

["Ccc"]

meillä ei ole nukutettu mitenkään. Laitettu vain sänkyyn ja hyvät yöt. Vauvasta saakka opetettu näin ettei heti rynnätä jo pikkasen inahtaa. Rauhoittuminen aloitetaan tuntia ennen. Siihen ovat tottuneet eikä ininöitä ole ollut. Kipeänä ollessa ovat saaneet nukahtaa sohvalle mut mielellään nukkuvat omassa sängyssään, jossa nukkuneet vauvasta saakka. Älkää tehkö kaikkkea aina niin vaikeaksi...

Kato kun se lapsi saa traumoja jos joutuu huutamaan kaksi sekunttia.

 

[Pikkuinen Jättiläinen]

meillä ei ole nukutettu mitenkään. Laitettu vain sänkyyn ja hyvät yöt. Vauvasta saakka opetettu näin ettei heti rynnätä jo pikkasen inahtaa. Rauhoittuminen aloitetaan tuntia ennen. Siihen ovat tottuneet eikä ininöitä ole ollut. Kipeänä ollessa ovat saaneet nukahtaa sohvalle mut mielellään nukkuvat omassa sängyssään, jossa nukkuneet vauvasta saakka. Älkää tehkö kaikkkea aina niin vaikeaksi...

Mutta näinhän mekin toimittiin kun lapsi oli vauva. Sänkyyn vaan ja alle puolessa tunnissa se sinne nukahti yksinään. Ja ihan mielellään olisin jatkanut samaa rataa, mutta lapsi ei sitten nukahtanutkaan enää yksin parin kuukauden jälkeen. Eikä se ole mitään pientä ininää (edes silloin vauvana), olen antanut itkeä ja ihan ajan kanssakin, mutta siinä vaiheessa kun lapsi on jo hysteerinen niin myönnän kyllä menneeni liian pitkälle siinä kokeilussa.

Yhtään vinkkiä ei tässä ketjussa ole tullut, ainoastaan tuo että luetaan mahdollisesti satu, sanotaan hyvät yöt ja vanhempi lähtee pois. Ja kun tuo ei meillä toimi niin mitäs sitten? Antakaa nyt niitä vinkkejä, älkääkä vaan todetko että tahallaan tehtäisi vaikeaksi tämä asia

 

["neljän äiti"]

Jaa,ikinä en ole yhtäkään lapsistani "nukuttanut" vaan pitänyt outona että jotkut niin tekevät.

Niinpä niin...outuo...meillä neljästä lapsesta kolme on nukahtaneet itsekseen ilman mitään ihme nukuttamisia, toiseksi nuorin, kohta 6v vaatii edelleen nukutusta...että eroja voipi olla lapsessa ja syitä monia...(meidän lapsen syyt alkaneet nyt pikkuhiljaa selvitä)

 

[chef]

[QUOTE="Ccc";26095291]Kato kun se lapsi saa traumoja jos joutuu huutamaan kaksi sekunttia.[/QUOTE]

No on sullakin asenne.

Alusta asti ollaan menty kolmannen kohdalla ilman nukutuksia, vaan kun sitten tulikin se ruma päivä eteen kun lapsi ei nukahtanut ilman nukuttamista. Eikä nukahtanut seuraavanakaan päivänä, eikä sitä seuraavana.

Annettiin kyllä huutaa sekunti ja kaksikin. Ja jopa useampi minuutti...mutta jokin raja lopulta siinä huudatuksessakin tulee vastaan.

Tämä voi nyt tulla joillekin vähän yllätyksenä, mutta kaikki lapset ei ole ihan siitä samasta muotista tehtyjä. Hyvinkin mahdollisesti olen tehnhyt nukutuksen suhteen "virheitä" joiden tiimoilta lapset ovat alkaneet sitä nukuttamista enemmän ja enemmän vaatimaan...mutta aivan varmasti tähän vaikuttaa myös lapsen temperamenttisuus, luonne jne.

Eli ihan kiva neuvo se, että jätä lapsi sänkyyn ja anna huutaan...se ei vaan ihan kaikilla toimi.

 

[Nepparipoks]

Meillä tyttö vaati läsnäoloa huoneessa eli se oli meidän nukuttamista. Joskus 1v 7kk ei välittänyt vaikka poistuin huoneesta.

Mielestäni ei ole outoa, jos pieni lapsi tarvitsee apua nukahtamiseen. Mutta jossain vaiheessa ne ymmärtävät että vanhemmat on lähellä vaikka eivät ole samassa huoneessa. Ainakin siltä se minusta tuntui tyttöni kanssa.

Edelleen tarvitsee lähelleen, jos on kipeänä. Silloin pidän kädestä kunnes nukahtaa.

 

[chef]

[QUOTE="neljän äiti";26097123]Niinpä niin...outuo...meillä neljästä lapsesta kolme on nukahtaneet itsekseen ilman mitään ihme nukuttamisia, toiseksi nuorin, kohta 6v vaatii edelleen nukutusta...että eroja voipi olla lapsessa ja syitä monia...(meidän lapsen syyt alkaneet nyt pikkuhiljaa selvitä)[/QUOTE]

Mä luulen, että meillä osasyy tähän tilanteeseen on se, että lapsemme ovat korvakierrelapsia. Lapset ovat siis sairastelleet paljon ja olleet kipeitä nimenomaan yöllä. He ovat siis tarvinneet yöllä normaalia enemmän hoitoa ja läsnäoloa.

Kun korvakierre on ollut pahimmillaan, on lapset nukkuneet sitterissä...muualla kun ei niin pystyyn pääse. Ja sairaan lapsen olen kyllä nukuttanut viereen tai ollut sitten ihan aidosti läsnä lapsen äärellä.

Vaikka mä melkoinen natsi osaankin olla, niin ei mun luonteella jätetä lasta sairaana yksikseen...kun kyseessä nyt kuitenkin on varsin pienet lapset.

 

[neuvoja]

PikkuinenJättiläinen kun niitä neuvoja kaipasi... En kyllä osaa mitään yksiselitteisiä antaa, mut jotain. Taustaksi se, että meillä lapsi nukahti vauvana vain ja ainoastaan maidon kanssa, ei muuten. Piti siis sillä "tainnuttaa". Tästä luovuttiin lopulta muistaakseni 8 kk iässä (yömaidot jäi pois jo 7 kk iässä), ja se kävi itse asiassa ihan ilman huutoa (toisin kuin yömaidosta vierottaminen), kun vain jätettiin omaan sänkyyn. Eli aika oli sille otollinen.

Mutta: ei ne kaikki tosiaan toimi noin. Pientä lasta voi unikouluttaa tassuttelemalla, me tehtiin niin yösyöttöjen kanssa. Jos alkoi huutaa, tassuttelua tai syliin ottaminen, mutta ei keskustelua eikä katsekontaktia. Kun rauhoittuu, takaisin sänkyyn ja mahdollisuuksien mukaan itse pois huoneesta. Kesti tuntikausia ekoina kertoina, mutta toimi parissa yössä. Isommalla lapsella käyttäisin ihan puhetta, selittäisin asian ja siirtyisin vähitellen lähemmäs ovea, tai ihan kertaheitolla lapsen oven ulkopuolelle niin, että lapsi kuitenkin minut näkee.

Meillä on jouduttu tietysti erilaisiai vaiheita isompana läpikäymään, ja silloin yleensä olen istuskellut lapsen oven ulkopuolella avoimen oven äärellä sen aikaa, kun lapsi nukahtaa. Samassa huoneessa ei voi esim. palstailla tai lukea, koska siitä lähtevä ääni häiritsee (todella!) nukahtamista niin ettei siitä mitään tule. Nukahtamisessa kestää vähintään tunti. Nuo on olleet vaiheita, joista on sitten päästy yli. Korvatulehdusten yhteydessä on jouduttu nukuttamaan rattaisiin, sohvalle, milloin mihinkin heijaten - kyseessä on siis korvakierrelapsi meilläkin - ja joka kerta tästä tavasta on jouduttu ns. vierottamaan ja taistelemaan lapsi takaisin sinne omaan sänkyyn.

Mutta sinnikkyydellä me ollaan siitä nukuttamisesta päästy. Sanottakoon, ettei se ole helppoa... Oli esim. sellainen vaihe lastensänkyyn siirryttäessä, kun joka ilta 3 kk ajan palauettiin lasta sänkyyn vähintään 1,5 tunnin ajan yhtäjaksoisesti. Että sisulla vaan. Mutta jos nukuttaminen kestäisi meillä vain sen 5-30 min, niin varmaan nukutettais edelleen. Vähimmäsimääränä se tunti vaan on aika pitkä aika istua lapsen huoneessa tekemättä mitään, koska lapsi herää kaikkeen eikä osaa rauhoittua.

 

[ei sitä aina ymmärrä]

[QUOTE="vieras";26094400]Vähän asian vierestä,en ole kyllä koskaan ymmärtänyt sitäkään että ruokapöydässä toinen aikuinen esittää nukketeatteriesityksen nukkeineen päivineen että saadaan lusikka menemään lapsen suuhun.[/QUOTE]

Enpä minäkään ymmärtänyt vielä omien lasteni perusteella (2), mutta sitten tapasin ystäväni lapsen. Ja hänelle ei ole tuota "pahaa tapaa" mitenkään opetettu, on ollut huono syömään laitokselta asti. Ja mieluummin sitä esittää sitten vaikka nukketeatteria kuin laittaa lapsensa nälkiintyneenä sairaalaan, kun se ei vaan syö..