miksei joillain ole yhtään kaveria?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jansku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja lacu:
Alkuperäinen kirjoittaja mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mamma:
Mulle riittää perhe:) en tarvi kavereita mihinkää. onhan mulla silleen kavereita jos vain näkisin niitä joskus mut ei vaan huvita:/

ei ole tervettä


Mikä sää olit sanomaan mikä on tervettä ja mikä ei? jos mää tykkään elää elämäni näin ja mulla on hyvä näin ni ei se sairautta ole :D

Mutta entäs jos perhe hajoaa? Ei perheeseenkään voi aina nojata.. Kaikkea voi tapahtua. Yleensä todellinen, hyvä ystävä kestää vierellä parhaimmillaan kaikissa elämän kolhuissa.. Ja muutenkin, ei puolisosta ja lapsista ole kaikissa käänteissä iloa/seuraa.



paljon mahollista että perhe hajoaa sitä ei ikinä tiijä mitä elämässä tapahtuu.ehkä kaverit on joskus osa elämää jossain vaiheessa,mut ei nyt. jos ero tulee niin en tarvitse siihenkään kavereita.ero on aina eroajien välinen asia.
jotenki tuo kaverihomma ei ole mun juttu.on se joskus ollu,mut silloinkin kaverit ei ollu koko mun elämä :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja lacu:
Alkuperäinen kirjoittaja mamma:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mamma:
Mulle riittää perhe:) en tarvi kavereita mihinkää. onhan mulla silleen kavereita jos vain näkisin niitä joskus mut ei vaan huvita:/

ei ole tervettä


Mikä sää olit sanomaan mikä on tervettä ja mikä ei? jos mää tykkään elää elämäni näin ja mulla on hyvä näin ni ei se sairautta ole :D

Mutta entäs jos perhe hajoaa? Ei perheeseenkään voi aina nojata.. Kaikkea voi tapahtua. Yleensä todellinen, hyvä ystävä kestää vierellä parhaimmillaan kaikissa elämän kolhuissa.. Ja muutenkin, ei puolisosta ja lapsista ole kaikissa käänteissä iloa/seuraa.


ihmiset on erillaisia,jotku tarvitsevat kavereita ympärille.jotku taas haaveilevat että olisipa kavereita ja jotku ei kaipaa kavereita.
 
Samoilla linjoilla "mamman" kanssa. Perhe riittää. Pari kaveria on, joita näen kerran pari vuodessa, jos sitäkään:) Yhteyttä pidetään harvakseltaan, mutta on pidetty kuitenkin jo vuosia. En vain kertakaikkiaan saa pidetyksi yhteyttä ihmisiin. Ihmiset on kuulkaas niin erilaisia. Itse olen tällainen erakkoluonne, joka ei halua liikaa ihmisiä ympärilleen. Lapsen takia toki raahaan itseni jatkuvasti ihmisten ilmoille, mutten mitenkään nauti siitä.
 
Mulla on niin vaikea luonne. :kieh: Pari hyvää kaveria asuu kauempana, välimatkaa on satoja kilometrejä. Kun ei ole siinä arjessa mukana se ystävyys vaatii enemmän. Onneksi on mies ja sukulaiset. :heart: Yksi mun parhaimmista hengailukavereista sattuu olemaan mun 19 vuotta täyttävä serkkupoika. :D
 

Yhteistyössä