miks nykyaikana lapset koetaan usein häiriöksi ja taakaksi ?

[vieras]

no ei sen lapsen elämä tarvitse olla aina mansikoita ja ilmapalloja :xmas: mitään pahaahan siitä ei lapselle seuraa, jos vaikka "vähän tympii lähteä jonnekkin istumaan".
nykysin mä väittäsin, että ne lapset jätetään herkästi kotiin tai hoitoon enemmän sen aikuisen lähtökohtia ajatellen: ei tarvi huomioida lapsen tarpeita, ei ohjastaa tai opastaa, ei mitään. lapsen parashan on kasvaa kotona kunnes se perkele oppii olemaan omillaan vaatimatta mitään. :xmas:

En mä sitä tarkoittanutkaan, että pitäisi olla aina mansikoita ja ilmapalloja Nykyään vaan kovin harvoin näkee lapsia, jotka istuvat hiljaa paikallaan. Huomattavasti enemmän näkee niitä, joiden vanhemmat ikäänkuin sokeutuvat kylään tullessaan eivätkä huomaa, mitä se napero puuhailee.

ja tässä taas on ongelmana se, että se vanhemmuus on vaan joiltakuilta hukassa. koska lapsia ei osata laittaa ruotuun, ei niitä viitsitä ottaa mihinkään mukaankaan.
menee jo vähän ot, mut menköön .

Mä olen tästäkin hieman eri meiltä. Se, että elää lapselle sopivammalla tahdilla ja elämäntyylillä, ei tarkoita sitä, että lapsi olisi kuriton tai ei osaisi käyttäytyä. Mun mielestä vanhemmuus on kaikkein eniten hukassa heiltä, jotka eivät kuuntele omia vaistojaan vanhemmuuden suhteen vaan toimivat ulkoa päin ohjautuvien neuvojen ja sääntöjen mukaan. Lapsen sokea käskyttäminen (sähän teet niin kuin mä sanon silloin kun sanon koska mä käsken -tyyppisesti) tekee lapsesta pelokkaalla tavalla tottelevaisen eikä opeta lapselle aitoja hyviä tapoja ja toisten huomioimista.

 

[endie]

no ei sen lapsen elämä tarvitse olla aina mansikoita ja ilmapalloja :xmas: mitään pahaahan siitä ei lapselle seuraa, jos vaikka "vähän tympii lähteä jonnekkin istumaan".
nykysin mä väittäsin, että ne lapset jätetään herkästi kotiin tai hoitoon enemmän sen aikuisen lähtökohtia ajatellen: ei tarvi huomioida lapsen tarpeita, ei ohjastaa tai opastaa, ei mitään. lapsen parashan on kasvaa kotona kunnes se perkele oppii olemaan omillaan vaatimatta mitään. :xmas:

En mä sitä tarkoittanutkaan, että pitäisi olla aina mansikoita ja ilmapalloja Nykyään vaan kovin harvoin näkee lapsia, jotka istuvat hiljaa paikallaan. Huomattavasti enemmän näkee niitä, joiden vanhemmat ikäänkuin sokeutuvat kylään tullessaan eivätkä huomaa, mitä se napero puuhailee.

ja tässä taas on ongelmana se, että se vanhemmuus on vaan joiltakuilta hukassa. koska lapsia ei osata laittaa ruotuun, ei niitä viitsitä ottaa mihinkään mukaankaan.
menee jo vähän ot, mut menköön .

Mä olen tästäkin hieman eri meiltä. Se, että elää lapselle sopivammalla tahdilla ja elämäntyylillä, ei tarkoita sitä, että lapsi olisi kuriton tai ei osaisi käyttäytyä. Mun mielestä vanhemmuus on kaikkein eniten hukassa heiltä, jotka eivät kuuntele omia vaistojaan vanhemmuuden suhteen vaan toimivat ulkoa päin ohjautuvien neuvojen ja sääntöjen mukaan. Lapsen sokea käskyttäminen (sähän teet niin kuin mä sanon silloin kun sanon koska mä käsken -tyyppisesti) tekee lapsesta pelokkaalla tavalla tottelevaisen eikä opeta lapselle aitoja hyviä tapoja ja toisten huomioimista.

ok.en ihan nyt ymmärrä mistä vedit esiin "lapsen sokean käskyttämisen"? kun mun mielestä ei tarvi olla sellainen, että saa lapsensa käyttäytymään nätisti.
kyl mä sanoisin, et enempi tuolla ongelmia aiheuttaa ne "vapaan kasvatuksen saaneet" - ne joille ei oo ikinä sanottu poikkipuolista sanaa tai pidetty kuria.
mut ollaan eri mieltä sit vissii

 

[Keittiönoita]

Mä olen tästäkin hieman eri meiltä. Se, että elää lapselle sopivammalla tahdilla ja elämäntyylillä, ei tarkoita sitä, että lapsi olisi kuriton tai ei osaisi käyttäytyä. Mun mielestä vanhemmuus on kaikkein eniten hukassa heiltä, jotka eivät kuuntele omia vaistojaan vanhemmuuden suhteen vaan toimivat ulkoa päin ohjautuvien neuvojen ja sääntöjen mukaan. Lapsen sokea käskyttäminen (sähän teet niin kuin mä sanon silloin kun sanon koska mä käsken -tyyppisesti) tekee lapsesta pelokkaalla tavalla tottelevaisen eikä opeta lapselle aitoja hyviä tapoja ja toisten huomioimista.

Mä peesin tätä. Kuitenkin niin, että jos lapsi ei osaa käyttäytyä, se jätetään kotiin eikä päästetä pilaamaan jonkun toisen ihmisen juhlia.

Ei se ole mitään ydinfysiikkaa opettaa lapsi istumaan hiljaa paikallaan. Kommnikoimaan läsnäolijoiden kanssa oikein tavoin. Mä olen aloittanut tän "virallisten sosiaalisten tilanteiden kasvattamisen" esikoisen ollessa 8 kk ja kuopuksen ollessa 5 kk. Aluksi pienimuotoisesti, myöhemmin laajemmin. Ja kotona käytöstavat oppii ihan ilman erillistä opettamista. Siis nää "saisinko?", "anteeksi", "olisitko ystävällinen", "kiitos" jne

 

[vieras]

no ei sen lapsen elämä tarvitse olla aina mansikoita ja ilmapalloja :xmas: mitään pahaahan siitä ei lapselle seuraa, jos vaikka "vähän tympii lähteä jonnekkin istumaan".
nykysin mä väittäsin, että ne lapset jätetään herkästi kotiin tai hoitoon enemmän sen aikuisen lähtökohtia ajatellen: ei tarvi huomioida lapsen tarpeita, ei ohjastaa tai opastaa, ei mitään. lapsen parashan on kasvaa kotona kunnes se perkele oppii olemaan omillaan vaatimatta mitään. :xmas:

En mä sitä tarkoittanutkaan, että pitäisi olla aina mansikoita ja ilmapalloja Nykyään vaan kovin harvoin näkee lapsia, jotka istuvat hiljaa paikallaan. Huomattavasti enemmän näkee niitä, joiden vanhemmat ikäänkuin sokeutuvat kylään tullessaan eivätkä huomaa, mitä se napero puuhailee.

Kummipoika 1 v piipahti vanhempineen kylässä, pojan äiti luki olohuoheessa lehtiä ja pojan isä seurasi TV:stä formuloita, minä taasen itketin poikaparkaa kun kielsin leikkimästä keskuspölyimurin imurasian kannella... myöskin astianpesukoneen likaiset astiat kiinnostivat pilttiä paljon. Kumpikaan vanhemmista ei vahtinut tenavaa laisinkaan, onneksi asuvat monen sadan kilomerin päässä =)

 

[vieras]

no ei sen lapsen elämä tarvitse olla aina mansikoita ja ilmapalloja :xmas: mitään pahaahan siitä ei lapselle seuraa, jos vaikka "vähän tympii lähteä jonnekkin istumaan".
nykysin mä väittäsin, että ne lapset jätetään herkästi kotiin tai hoitoon enemmän sen aikuisen lähtökohtia ajatellen: ei tarvi huomioida lapsen tarpeita, ei ohjastaa tai opastaa, ei mitään. lapsen parashan on kasvaa kotona kunnes se perkele oppii olemaan omillaan vaatimatta mitään. :xmas:

En mä sitä tarkoittanutkaan, että pitäisi olla aina mansikoita ja ilmapalloja Nykyään vaan kovin harvoin näkee lapsia, jotka istuvat hiljaa paikallaan. Huomattavasti enemmän näkee niitä, joiden vanhemmat ikäänkuin sokeutuvat kylään tullessaan eivätkä huomaa, mitä se napero puuhailee.

ja tässä taas on ongelmana se, että se vanhemmuus on vaan joiltakuilta hukassa. koska lapsia ei osata laittaa ruotuun, ei niitä viitsitä ottaa mihinkään mukaankaan.
menee jo vähän ot, mut menköön .

Mä olen tästäkin hieman eri meiltä. Se, että elää lapselle sopivammalla tahdilla ja elämäntyylillä, ei tarkoita sitä, että lapsi olisi kuriton tai ei osaisi käyttäytyä. Mun mielestä vanhemmuus on kaikkein eniten hukassa heiltä, jotka eivät kuuntele omia vaistojaan vanhemmuuden suhteen vaan toimivat ulkoa päin ohjautuvien neuvojen ja sääntöjen mukaan. Lapsen sokea käskyttäminen (sähän teet niin kuin mä sanon silloin kun sanon koska mä käsken -tyyppisesti) tekee lapsesta pelokkaalla tavalla tottelevaisen eikä opeta lapselle aitoja hyviä tapoja ja toisten huomioimista.

ok.en ihan nyt ymmärrä mistä vedit esiin "lapsen sokean käskyttämisen"? kun mun mielestä ei tarvi olla sellainen, että saa lapsensa käyttäytymään nätisti.
kyl mä sanoisin, et enempi tuolla ongelmia aiheuttaa ne "vapaan kasvatuksen saaneet" - ne joille ei oo ikinä sanottu poikkipuolista sanaa tai pidetty kuria.
mut ollaan eri mieltä sit vissii

Mun mielestä noita vapaa kasvatus -vanhempia ei ole edes olemassa. Ne vanhemmat, jotka eivät tarpeeksi jaksa välittää mitä lapsensa touhuavat (vaikka sitten kylässä) tai miten käyttäytyvät, ovat mun mielestä vanhemmiksi kypsymättömiä ja/tai itsekin huonokäytöksisiä. Moni vanhempi ei osaa ja yksinkertaisesti jaksa ohjata lasta jatkuvatsi kohti parempaa käytöstä, vaan osaavat vain komennella sitten kun lapsi jo on oppinut huonot tavat (jolloin on jo myöhäistä). Vanhemmalla, joka käyttäytyy korrektisti, hyvien tapojen mukaisesti ja muita kunnioittavasti, on yleensä niitä paremmin käyttäytyviä lapsia. He kun arvostavatkin hyvää käytöstä enemmän.

 

[Vieras]

Minua nyt kyllä "hieman" huvittaa endien tekopyhyys tässä asiassa. Toisessa ketjussa kerrot, että teillä on lapsi ollut vauvasta saakka todella usein yöhoidossa ja tässä vaahtoat siitä, kun lapset koetaan taakaksi.
Tokihan on huomattavasti ymmärrettävämpää laittaa lapsi yöhoitoon vauvasta lähtien kuin jättää lapset pois juhlista tai musuta yksittäisestä tilaisuudesta :xmas:

 

[endie]

Minua nyt kyllä "hieman" huvittaa endien tekopyhyys tässä asiassa. Toisessa ketjussa kerrot, että teillä on lapsi ollut vauvasta saakka todella usein yöhoidossa ja tässä vaahtoat siitä, kun lapset koetaan taakaksi.
Tokihan on huomattavasti ymmärrettävämpää laittaa lapsi yöhoitoon vauvasta lähtien kuin jättää lapset pois juhlista tai musuta yksittäisestä tilaisuudesta :xmas:

mä myös kerron siellä toisessa ketjussa miten kadun omia valintojamme. katsos kun me ihmiset kasvetaan ja muututaan ja ehkäpä opitaankin virheistämme.
emmä ole mielestäni tekopyhä.

 

[Vieras]

Minua nyt kyllä "hieman" huvittaa endien tekopyhyys tässä asiassa. Toisessa ketjussa kerrot, että teillä on lapsi ollut vauvasta saakka todella usein yöhoidossa ja tässä vaahtoat siitä, kun lapset koetaan taakaksi.
Tokihan on huomattavasti ymmärrettävämpää laittaa lapsi yöhoitoon vauvasta lähtien kuin jättää lapset pois juhlista tai musuta yksittäisestä tilaisuudesta :xmas:

mä myös kerron siellä toisessa ketjussa miten kadun omia valintojamme. katsos kun me ihmiset kasvetaan ja muututaan ja ehkäpä opitaankin virheistämme.
emmä ole mielestäni tekopyhä.

Juu, huomasin kun olin laittanut viestiä. Pahoittelen ja nostan hattua että uskallat myöntää avoimesti erheesi. Varmaan aika monikin myöhemmin katuu vaikkei sillä hetkellä mitään väärää tunnekaan tekevänsä. Tai voiko sanoa väärää, en nyt muutakaan keksinyt.

 

[endie]

Minua nyt kyllä "hieman" huvittaa endien tekopyhyys tässä asiassa. Toisessa ketjussa kerrot, että teillä on lapsi ollut vauvasta saakka todella usein yöhoidossa ja tässä vaahtoat siitä, kun lapset koetaan taakaksi.
Tokihan on huomattavasti ymmärrettävämpää laittaa lapsi yöhoitoon vauvasta lähtien kuin jättää lapset pois juhlista tai musuta yksittäisestä tilaisuudesta :xmas:

mä myös kerron siellä toisessa ketjussa miten kadun omia valintojamme. katsos kun me ihmiset kasvetaan ja muututaan ja ehkäpä opitaankin virheistämme.
emmä ole mielestäni tekopyhä.

Juu, huomasin kun olin laittanut viestiä. Pahoittelen ja nostan hattua että uskallat myöntää avoimesti erheesi. Varmaan aika monikin myöhemmin katuu vaikkei sillä hetkellä mitään väärää tunnekaan tekevänsä. Tai voiko sanoa väärää, en nyt muutakaan keksinyt.

tiedän mitä tarkoitat =) niinhän se varmasti on.

 

[äityli]

lapsista on tullut muotiasuste. moni haluaa sellaisen, kun sitä on kiva pukea kivoihin vaatteisiin ja työnnellä tonnin vaunuissa ympäri kauppakeskuksia ja kerätä hyväksyviä katseita. sitten kun se lapsi vaatis itselleen jotain - esim. ei haluakaan vaan istua kärryteltävänä näyttelyesineenä, vaan haluais mieluummin vaikka hiekkalaatikolle - se sysätään hoitoon koska siellä se saa ulkoilla ja näkee kavereita ja sosiaalistuu ts. vastuu siirretään sinne laitokseen.tai sitten lapselle haetaan joku muodikas diagnoosi, jonka varjolla kasvatusvastuu sysätään pois itseltä.
aikuisten kiva ja hyvä menee lasten kivan ja hyvän edelle.
en sano, että aina näin, mutta usein.

näinhän se on ja liian usein

 

[Huuhkajatar]

Minusta tämä ei ole muuttunut minun elinaikanani juuri miksikään. Ellei muuttunut lapsikeskeisemmäksi sen sijaan. Kun olin pieni, lapset saivat näkyä, muttei kuulua.

Näin juuri. Pöydässä istuttiin kunnolla ja kirkossa piti olla hiljaa. Ja kyllä sen vajaan tunnin kesti, pienenäkin

Tätä minäkin ajattelin, nykyään kun lapsia ei (muka ) saa kieltää ja vanhemmat ei halua tuottaa traumoja komentelemalla (lue kasvattamalla ), niin näistä kullannupuista tulee sellaisia riiviöitä ettei niitä kukaan halua mukaan minnekään, näin kärjistettynä.

Minä en haluaisi lapsia mukaan häihin, koska olisi ihan mukava olla kahdestaan nauttimassa aikuisseurasta, ruuasta ja ohjelmasta, ilman että lapset kaipaisivat koko ajan meidän huomiota. Sen huomion ne saa kotonakin. Joskus ollaan käyty koko porukka syömässä ja ovat silloin käyttäytyneet ihan hyvin.

 

[no]

Lapsiperheet ovat köyhtyneet, koska me olemme niin tyhmiä, emmekä vaadi omaa osuutta vaan tyydymme maksamaan suuret eläkkeet suurille ikäluokille ja vanhusten hoidon kotiin. lapset hoidetaan suurina laumoina. maksamme veroja enemmän kuin saamme, toisin kuin aiemmat lapsiperheet.
Maksamme kalliita asuntoja ja monet vanhemmat väsyneitämaksajan rooliin, silti jatkamme oravanpyörää ja näyttämistä. Lapset eivät opi suurissa ryhmissä käyttäytymään. lapsi tarvitsee rakkautta ja välittämistä ilman suorituksia ( ei saa vaatia suosiota kaveripiirissä, suurin osa suomalaislapsista tarvitsee vain oman vanhemman huomiota, ei kavereita tai harrastuksia). tätä ei saa monikaan.

lisäksi suomessa on muotia kehua, miten vilkas ja pärjääväinen lapsi on. eli lapsia ei kasvateta istumaan suut kiinni silloin kun sen aika on, vaan halutaan että oma lapsi on keskipisteenä joka paikassa. tästähän on se hyöty, että lapsi oppii vaatimaan huomion koulussaki eikä jää jalkoihin.

 

[no]

Lapsiperheet ovat köyhtyneet, koska me olemme niin tyhmiä, emmekä vaadi omaa osuutta vaan tyydymme maksamaan suuret eläkkeet suurille ikäluokille ja vanhusten hoidon kotiin. lapset hoidetaan suurina laumoina. maksamme veroja enemmän kuin saamme, toisin kuin aiemmat lapsiperheet.
Maksamme kalliita asuntoja ja monet vanhemmat väsyneitämaksajan rooliin, silti jatkamme oravanpyörää ja näyttämistä. Lapset eivät opi suurissa ryhmissä käyttäytymään. lapsi tarvitsee rakkautta ja välittämistä ilman suorituksia ( ei saa vaatia suosiota kaveripiirissä, suurin osa suomalaislapsista tarvitsee vain oman vanhemman huomiota, ei kavereita tai harrastuksia). tätä ei saa monikaan.

lisäksi suomessa on muotia kehua, miten vilkas ja pärjääväinen lapsi on. eli lapsia ei kasvateta istumaan suut kiinni silloin kun sen aika on, vaan halutaan että oma lapsi on keskipisteenä joka paikassa. tästähän on se hyöty, että lapsi oppii vaatimaan huomion koulussaki eikä jää jalkoihin.

tosin tästä seuraa uupumista ja alanvaihtoa ja kukaan ei jaksa niitä hirviöitä... ja hiljaisista tulee harvinaisuuksia.

 

[Elämänlähde]

Minusta tämä ei ole muuttunut minun elinaikanani juuri miksikään. Ellei muuttunut lapsikeskeisemmäksi sen sijaan. Kun olin pieni, lapset saivat näkyä, muttei kuulua.

ton muistan hyvin omasta lapsuudestani :ashamed:

 

[minä vain!]

tosi mielenkiintoinen keskustelu... herättää ajatuksia!
Joku kirjoitti aiemmin että ennen lapsia kohdeltiin kuin koiria, mulla nous sellanen ajatus mieleen että nykyäänhän se niin on. Ensin mietitään ja suunnitellaan tarkasti milloin hankitaan/tehdään lapsi, miiloin on esim. taloudellisesti sopiva aika jne. sitten kun ollaan se lapsi tehty niin kuljetetaan sitä niissä ylihienoissa ja kalliissa vaunuissa kaikille näyttämässä, kirjotellaan palstoille omista kasvatusperiaatteista sun muista. Se lapsi on niinkuin vanhempien harrastus ja eihän harrastus saa elämää kuitenkaan muuttaa, eihän?
Todella, ollaan vieraannuttu luonnosta, niin että kaikki suunnitellaan niin viimesen päälle ja tarkkaan, lapsi ei ole sitä normaalia elämää, vaan suunniteltu lisä siihen täydelliseen elämään. Enää ei ajatella yksinkertaisesti että niitä lapsia vain tulee ja eletä sen mukaan vaan itsekkäästi, omien halujen ja mieltymysten mukaan HANKITAAN lapsi/lapsia.

Kamala tämä aika!

 

[MaalaisJuntti]

Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Myös vanhuksia kohtaan on samanlaista asennetta, ihmisillä palaa heti hermot jos mummeli kaivelee kolikoita kassalla liian kauan.

Suomalainen yhteiskunta on yli-yksilökeskeinen, sen vuoksi täällä on myös paljon masentuneita, paljon itsemurhia, paljon yksinäisiä.

Minusta oli aivan ihana seurata tänään kaupassa sellasta 25-35v taksikuskia kun hän auttoi kahta mummoa siellä. Sit sattuvat vielä yhtäaikaa apteekkiin. Jotenki liikuttavaa. Ja ihan luonnostaan minusta häneltä se auttaminen tuli ja mummot oli mielissään.

 

[no]

Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Myös vanhuksia kohtaan on samanlaista asennetta, ihmisillä palaa heti hermot jos mummeli kaivelee kolikoita kassalla liian kauan.

Suomalainen yhteiskunta on yli-yksilökeskeinen, sen vuoksi täällä on myös paljon masentuneita, paljon itsemurhia, paljon yksinäisiä.

Minusta oli aivan ihana seurata tänään kaupassa sellasta 25-35v taksikuskia kun hän auttoi kahta mummoa siellä. Sit sattuvat vielä yhtäaikaa apteekkiin. Jotenki liikuttavaa. Ja ihan luonnostaan minusta häneltä se auttaminen tuli ja mummot oli mielissään.

kyllä vanhuksi a autetaan liikenteessä ja odotetaan että menevät kadun yli. autetaan ovissa ym.
mutta äitejä lapsineen ei. ymmärtäämystä ei löydy lapsille, mutta mummoille kyllä.

 

[MaalaisJuntti]

Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Myös vanhuksia kohtaan on samanlaista asennetta, ihmisillä palaa heti hermot jos mummeli kaivelee kolikoita kassalla liian kauan.

Suomalainen yhteiskunta on yli-yksilökeskeinen, sen vuoksi täällä on myös paljon masentuneita, paljon itsemurhia, paljon yksinäisiä.

Minusta oli aivan ihana seurata tänään kaupassa sellasta 25-35v taksikuskia kun hän auttoi kahta mummoa siellä. Sit sattuvat vielä yhtäaikaa apteekkiin. Jotenki liikuttavaa. Ja ihan luonnostaan minusta häneltä se auttaminen tuli ja mummot oli mielissään.

kyllä vanhuksi a autetaan liikenteessä ja odotetaan että menevät kadun yli. autetaan ovissa ym.
mutta äitejä lapsineen ei. ymmärtäämystä ei löydy lapsille, mutta mummoille kyllä.

Kyllä minua on autettu kun olen lasten kans liikkeellä ollut.
Jonku kerran ku olen lasten kans ollu lääkärissä käymässä niin joku on saattanu tulla pukemaanki kaveriksi tai kantaa kaupasta kassit autonviereen.
Me täällä takapajulassa kun asutaan niin jopa tuntemattomat ihmiset saattaa hymyillä ja jäädä vaikka juttusille.

 

[no]

Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Myös vanhuksia kohtaan on samanlaista asennetta, ihmisillä palaa heti hermot jos mummeli kaivelee kolikoita kassalla liian kauan.

Suomalainen yhteiskunta on yli-yksilökeskeinen, sen vuoksi täällä on myös paljon masentuneita, paljon itsemurhia, paljon yksinäisiä.

Minusta oli aivan ihana seurata tänään kaupassa sellasta 25-35v taksikuskia kun hän auttoi kahta mummoa siellä. Sit sattuvat vielä yhtäaikaa apteekkiin. Jotenki liikuttavaa. Ja ihan luonnostaan minusta häneltä se auttaminen tuli ja mummot oli mielissään.

kyllä vanhuksi a autetaan liikenteessä ja odotetaan että menevät kadun yli. autetaan ovissa ym.
mutta äitejä lapsineen ei. ymmärtäämystä ei löydy lapsille, mutta mummoille kyllä.

Kyllä minua on autettu kun olen lasten kans liikkeellä ollut.
Jonku kerran ku olen lasten kans ollu lääkärissä käymässä niin joku on saattanu tulla pukemaanki kaveriksi tai kantaa kaupasta kassit autonviereen.
Me täällä takapajulassa kun asutaan niin jopa tuntemattomat ihmiset saattaa hymyillä ja jäädä vaikka juttusille.

on teillä sittn suuri lapsilauma, vai oletteko monta sukupolvea asuneet siellä vai oletteko rikkaita?
ei ihmiset syyttä auta nykyään.

 

[MaalaisJuntti]

Tämä on hyvin suomalainen ilmiö. Myös vanhuksia kohtaan on samanlaista asennetta, ihmisillä palaa heti hermot jos mummeli kaivelee kolikoita kassalla liian kauan.

Suomalainen yhteiskunta on yli-yksilökeskeinen, sen vuoksi täällä on myös paljon masentuneita, paljon itsemurhia, paljon yksinäisiä.

Minusta oli aivan ihana seurata tänään kaupassa sellasta 25-35v taksikuskia kun hän auttoi kahta mummoa siellä. Sit sattuvat vielä yhtäaikaa apteekkiin. Jotenki liikuttavaa. Ja ihan luonnostaan minusta häneltä se auttaminen tuli ja mummot oli mielissään.

kyllä vanhuksi a autetaan liikenteessä ja odotetaan että menevät kadun yli. autetaan ovissa ym.
mutta äitejä lapsineen ei. ymmärtäämystä ei löydy lapsille, mutta mummoille kyllä.

Kyllä minua on autettu kun olen lasten kans liikkeellä ollut.
Jonku kerran ku olen lasten kans ollu lääkärissä käymässä niin joku on saattanu tulla pukemaanki kaveriksi tai kantaa kaupasta kassit autonviereen.
Me täällä takapajulassa kun asutaan niin jopa tuntemattomat ihmiset saattaa hymyillä ja jäädä vaikka juttusille.

on teillä sittn suuri lapsilauma, vai oletteko monta sukupolvea asuneet siellä vai oletteko rikkaita?
ei ihmiset syyttä auta nykyään.

no ehkä he ovat vaan halunneet olla avuksi ja ystävällisiä. Miksi sinulla on tällänen katkera ja syyllistävä sävy? Meillä oli tämä toiseksi nuorimmainen tosi itkunen vauvana niin ilmeisesti ihmiset sit säälistä pukivat isomman et pääsen pois jaloista. Niin ja minä olen tälläpaikkakunnalla ihan uusitulokas.En tuntenu ketään täältä. Mies muutaman tyypin.
Niin meillä on viis lasta ja tosi harvoin on kaikki matkassa.

 

[persvakoonasana]

Todella, ollaan vieraannuttu luonnosta, niin että kaikki suunnitellaan niin viimesen päälle ja tarkkaan, lapsi ei ole sitä normaalia elämää, vaan suunniteltu lisä siihen täydelliseen elämään. Enää ei ajatella yksinkertaisesti että niitä lapsia vain tulee ja eletä sen mukaan vaan itsekkäästi, omien halujen ja mieltymysten mukaan HANKITAAN lapsi/lapsia.

No, suurin osa ajattelee perhesuunnittelulla varmaankin myös tulevan lapsen etua, esim. sitä kuinka pystyy taloudellisesti huolehtimaan lapsen tarpeista ja onko itse kypsä vanhemmuuteen tarjotakseen turvallisinta mahdollista perhe-elämää.

 

[MaalaisJuntti]

katsoitteko punaista lankaa telkkarista, jossa haastateltiin jotain konstaapelia. tuli aika selväksi, missä mennään tänä päivänä lasten ja nuorten kasvatuksen osalta. ei mennä edes selvittämään nuorten tekemiä rikoksia kuulusteluihin, kun on niin kiirettä töissä eikä meidän lapset tee mitään kamalaa.

:O

 

[MaalaisJuntti]

Loppujen lopuksi onko ennen ollut kuitenkaan niin erilaista kuin nykyään. Ehkä ennen on mummot ja papat voinut paremmin puuttua vieraidenkin lasten tekemisiin. Nyt jos joku vieras mummo alkaa antaa lapsenhoito-ohjeita tai kieltämään lapsia, niin meillä vanhemmilla vain nousee karvat pystyyn ja "emme tottele".

Itse -70 luvun lapsena olin paljon hoidossa, kun vanhemmat olivat töissä tai juhlimassa, paljon enemmän kuin mun lapset nykyään. Joten mielestäni ainakin -70 ja -80 luvuilla myöskin tiedettiin, että vanhemmat tarvitsevat myös sitä omaa aikaa. En tiedä miten oli sitten vaikka -50 luvulla, mutta toisaalta sen tiedän, että silloin suvut olivat paljon yhdessä ja isovanhemmatkin monesti asuivat lapsiperheissä ja olivat apuna.

Ja hyvävain, että nykyään teidetään, ettei lapset kuulu humalanhuuruisiin juhliin ja muutenkin sellaisiin paikkoihin, jotka ovat lapsille vaarallisia, jopo psyykkisessä tai fyysisessä mielessä.

Näinki.Mutta koskaan ei äidit/isät ole kasvattaneet lapsiaan niin yksin ku nykyään. ennen oli paljon tiivimmät yhteisöt ja suvut. Ja monesti asuttiinki monen suvun voimin.