Miks mua risoo tää asia näin paljon????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vieras

Vieras
Mun ystävällä oli viime kesänä tosi isoja vaikeuksia miehensä kanssa ja joutui lasten kanssa muuttamaan, hyvin lyhyellä varoitusajalla pois Helsingistä.

Muuttivat minun kotikaupunkiini. Täällä asuu muitakin ystäviä lähellä.

Olen auttanut häntä monessa asiassa ja yrittänyt auttaa sopeutumaan. Lapset viihtyvät uudessa tarhassa paremmin kun siinä vanhassa ja vaikuttavat toipuneen hyvin kesäisistä tapahtumista.

Nyt tämä ystäväni on päättänyt muuttaa takaisin Helsinkiin ja kaiken huipuksi wwo:n kämppään jonnekin Itä-Helsinkiin.

En voi sille mitään että mielestäni tämä ratkaisu tuntuu täysin järjettömältä ja itsekkäältä lapsia kohtaan, jotka ovat kotiutuneet hyvin.

On tietenkin jokaisen oma asia missä haluaa asua, mutta silti mä en käsitä tätä juttua. Onko se vaan niin tärkeetä, että asuu Helsingissä, vaikka se olis joku ylihintainen, homeinen läävä jossain Tikkurilan Shellin takana.

Sukulaisia hänellä ei siellä ole. Muutama ystävä löytyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja qwer:
VVO:lla on ihan hyviäkin asuntoja (kuulemma). Ja mitäs vikaa Itä-Helsingissä on?

No ne wwo:n asunnot Itä-Helsingissä joihin mun kaverilla on varaa on ihan hirveissä slummeissa. Siellä saa päivisinkin pelätä. Turvallista koulumatkaa vaan lapsille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
On tietenkin jokaisen oma asia missä haluaa asua, mutta silti mä en käsitä tätä juttua. Onko se vaan niin tärkeetä, että asuu Helsingissä, vaikka se olis joku ylihintainen, homeinen läävä jossain Tikkurilan Shellin takana.
Tikkurila on vantaalla :B
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Suo risoo, koska susta tuntuu, että kaveri on kiittämätön. Sä olet auttanu sopeutumaan uuteen paikkaan ja se hylkää sut ja haluaa palata takaisin "entiseen elämäänsä".

Varmaan jotakin tällaista. Helpommalla mä kyllä pääsen kun muuttaakin. Eikä hänellä juurikaan ole sitä entistä elämää siellä eikä näköjään täälläkään.
 
Mulla on serkkuja, joille Helsingissä asuminen on henki ja elämä. Sitten valitetaan kun on kallista ja ahdasta ja pakko asua melkein kolmekymppisenä solussa tai sitten yksin jossain slummissa ja keksiä rahanhankintatapoja että siellä pystyy olemaan. Mä en käsitä. Jos siellä on niin ihanaa, niin miksi pitää koko ajan valittaa? Ja miksei muuttaa vaikka ympäryskuntiin sitten, kun työtkin ovat sen laatuisia, ettei niiden takia tarvi asua justiinsa Hesassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ainuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
On tietenkin jokaisen oma asia missä haluaa asua, mutta silti mä en käsitä tätä juttua. Onko se vaan niin tärkeetä, että asuu Helsingissä, vaikka se olis joku ylihintainen, homeinen läävä jossain Tikkurilan Shellin takana.
Tikkurila on vantaalla :B

Raja taitaa mennä siinä lidlin kohdilla, mutta Tikkurila on kyllä vantaata joo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bobo:
Mulla on serkkuja, joille Helsingissä asuminen on henki ja elämä. Sitten valitetaan kun on kallista ja ahdasta ja pakko asua melkein kolmekymppisenä solussa tai sitten yksin jossain slummissa ja keksiä rahanhankintatapoja että siellä pystyy olemaan. Mä en käsitä. Jos siellä on niin ihanaa, niin miksi pitää koko ajan valittaa? Ja miksei muuttaa vaikka ympäryskuntiin sitten, kun työtkin ovat sen laatuisia, ettei niiden takia tarvi asua justiinsa Hesassa.

Yksin asuvalta jolla menokenkä vipattaa mä vielä jotenkin tän ymmärrän, tai jos tykkää käydä usein teatterissa tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ainuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
On tietenkin jokaisen oma asia missä haluaa asua, mutta silti mä en käsitä tätä juttua. Onko se vaan niin tärkeetä, että asuu Helsingissä, vaikka se olis joku ylihintainen, homeinen läävä jossain Tikkurilan Shellin takana.
Tikkurila on vantaalla :B

Raja taitaa mennä siinä lidlin kohdilla, mutta Tikkurila on kyllä vantaata joo.

No Itä-Helsinkiä se paikka ei ole nähnytkään :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja Helmat korvissa:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ainuli:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
On tietenkin jokaisen oma asia missä haluaa asua, mutta silti mä en käsitä tätä juttua. Onko se vaan niin tärkeetä, että asuu Helsingissä, vaikka se olis joku ylihintainen, homeinen läävä jossain Tikkurilan Shellin takana.
Tikkurila on vantaalla :B

Raja taitaa mennä siinä lidlin kohdilla, mutta Tikkurila on kyllä vantaata joo.

No Itä-Helsinkiä se paikka ei ole nähnytkään :D

No kukaan ei oo sanonut että olis muuttamassa tonne. Oli puhetta että muuttaa Itä-Helsinkiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras :
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Suo risoo, koska susta tuntuu, että kaveri on kiittämätön. Sä olet auttanu sopeutumaan uuteen paikkaan ja se hylkää sut ja haluaa palata takaisin "entiseen elämäänsä".

Varmaan jotakin tällaista. Helpommalla mä kyllä pääsen kun muuttaakin. Eikä hänellä juurikaan ole sitä entistä elämää siellä eikä näköjään täälläkään.

Peesi. LisaMarielle siis. Sanoisin, että taidat olla aika itsekäs, kun susta tuntuu, että kaveri on kiittämätön ja sua risoo niin, että muuttaa pois. Jos oisit oikeasti sen ystävä, niin olisit vaan iloinen siitä, että hän tekee elämälleen jotain eikä jää jumittamaan paikkaan, mihin elämäntilanne hänet heitti eikä siellä viihdy. Itse asuin melkein koko ikäni Itä-Helsingissä ja kun välillä muutin puolivahingossa muutamaksi vuodeksi Vantaalle, etsin jatkuvasti tilaisuutta muuttaa takaisin Helsinkiin. Jos kaverisi tuntee olevansa kotona vain Helsingissä, niin on tosi itsekästä pakottaa häntä jäämään paikkaan, mitä hän ei ehkä ikinä opi kutsumaan omaksi kodikseen ja vielä jäädä arvostelemaan hänen valintojaan.
 
Tässä kohtaa en omasta mielestäni ole kovinkaan itsekäs, mutta siinä kohtaa, kun soittaa taas lapsenvahdiksi ja minun pitäisi hakea lapset meille. Aion sitä kyllä olla.
Toiseksikin mä en ajattele, että hän on kiittämätön, vaan pelkästään typerä ja pakkomielteinen.
Kolmanneksi mä en aio sanoa hänelle yhtään mitään tästä asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Tässä kohtaa en omasta mielestäni ole kovinkaan itsekäs, mutta siinä kohtaa, kun soittaa taas lapsenvahdiksi ja minun pitäisi hakea lapset meille. Aion sitä kyllä olla.
Toiseksikin mä en ajattele, että hän on kiittämätön, vaan pelkästään typerä ja pakkomielteinen.
Kolmanneksi mä en aio sanoa hänelle yhtään mitään tästä asiasta.

Sua ottaa päähän, sua ärsyttää ja hermostuttaa asia, sen takia puhutkin siitä täällä. Ne on sinun tunteita, "minä itse"-sellaisia. Sen takia olet itsekäs. Et osaa ajatella asiaa kaverisi näkökulmalta, et ehkä tiedä ollenkaan, et ehkä edes aavista sitä, kuinka hän kaipaa omaan kotikaupunkiinsa. Olet itse näköjään asunut aina tai ainakin melko pitkään siinä omassa kotikaupungissasi, sen takia koet sen omaksi kodiksesi ja ihmettelet, miten joku voi edes harkita muuttavansa pois SINUN kotikaupungistasi. Mutta et yhtään mieti sitä, missä kaverisi kotikaupunki on. Missä hänen KOTI on. Jos joku haluaa palata kotiinsa, se kaipuu on yleensä niin kova, että pilaa koko elämän ja vie elämänhalun. Sitä et edes tullut ajatelleeksi. Mietit asiaa vain omalta näkökulmalta. Itse asuin Vantaalla kolme vuotta enkä oppinut koskaan sanomaan asuntoani kodikseni, en koskaan mennyt "kotiin", menin aina "kämpille". Kun muutin Helsinkiin takasin, olin kotona. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien, siinä asunnossa, missä en ollut ennen ikinä asunut, olin KOTONA, sen takia, koska ympäristö oli kotiympäristö. Sanat eivät merkkaa mitään, ajatukset merkitsee. Sanoa voi mitä vain, mutta vain se, mitä oikeasti ajattelet, etkä ehkä ikinä sano sitä ääneen, vain se on sinun todellisuutta. Ja siinä todellisuudessa oot itsekäs, vaikka et koskaan sitä kaverillesi ääneen sanoisi. Eikä sun ole pakko hoitaa kenenkään lapsia, jos kieltäydyt, hän löytää varmasti toisen hoitajan. Mutta onko sekään sitten oikein? Haluatko rikkoa sun ja hänen lasten välit vain sen takia, että heidän äitinsä teki mielestäsi sinua kohtaan väärin? Kyllä. Olet itsekäs.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Tässä kohtaa en omasta mielestäni ole kovinkaan itsekäs, mutta siinä kohtaa, kun soittaa taas lapsenvahdiksi ja minun pitäisi hakea lapset meille. Aion sitä kyllä olla.
Toiseksikin mä en ajattele, että hän on kiittämätön, vaan pelkästään typerä ja pakkomielteinen.
Kolmanneksi mä en aio sanoa hänelle yhtään mitään tästä asiasta.

Sua ottaa päähän, sua ärsyttää ja hermostuttaa asia, sen takia puhutkin siitä täällä. Ne on sinun tunteita, "minä itse"-sellaisia. Sen takia olet itsekäs. Et osaa ajatella asiaa kaverisi näkökulmasta, et ehkä tiedä ollenkaan, et ehkä edes aavista sitä, kuinka hän kaipaa omaan kotikaupunkiinsa. Olet itse näköjään asunut aina tai ainakin melko pitkään siinä omassa kotikaupungissasi, sen takia koet sen omaksi kodiksesi ja ihmettelet, miten joku voi edes harkita muuttavansa pois SINUN kotikaupungistasi. Mutta et yhtään mieti sitä, missä kaverisi kotikaupunki on. Missä hänen KOTI on. Jos joku haluaa palata kotiinsa, se kaipuu on yleensä niin kova, että pilaa koko elämän ja vie elämänhalun. Sitä et edes tullut ajatelleeksi. Mietit asiaa vain omalta näkökulmalta. Itse asuin Vantaalla kolme vuotta enkä oppinut koskaan sanomaan asuntoani kodikseni, en koskaan mennyt "kotiin", menin aina "kämpille". Kun muutin Helsinkiin takasin, olin kotona. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien, siinä asunnossa, missä en ollut ennen ikinä asunut, olin KOTONA, sen takia, koska ympäristö oli kotiympäristö. Sanat eivät merkkaa mitään, ajatukset merkitsee. Sanoa voi mitä vain, mutta vain se, mitä oikeasti ajattelet, etkä ehkä ikinä sano sitä ääneen, vain se on sinun todellisuutta. Ja siinä todellisuudessa oot itsekäs, vaikka et koskaan sitä kaverillesi ääneen sanoisi. Eikä sun ole pakko hoitaa kenenkään lapsia, jos kieltäydyt, hän löytää varmasti toisen hoitajan. Mutta onko sekään sitten oikein? Haluatko rikkoa sun ja hänen lasten välit vain sen takia, että heidän äitinsä teki mielestäsi sinua kohtaan väärin? Kyllä. Olet itsekäs.

En mä ole mitään välejä rikkomassa, mutten todellakaan aio ajella tollasta välimatkaa. Saa sitten itse hoitaa lapsensa meille tai hoitaa itse tai hoidattaa muilla.
 
No niin sitten sanotkin kaverillesi, että et aio ajaa sellaista välimatkaa. Se välimatka ei ole enää siinä vaiheessa sun ongelma. Ylipäätäänkin äidin kuuluu viedä lapset hoitopaikkaan, jos meinaa lapsia hoitoon saada eikä kukaan voi vaatia sua ajaa sellaista välimatkaa vain sen takia, että pääsisit hoitamaan hänen lapsia. Tuo ei kuitenkaan ollut sun päällimmäinen ongelma tässä tilanteessa, vaan nimenomaan se, että kaverisi muuttaa pois. Välimatka, mikä sun muka kuuluisi ajaa, on vain tekaistu selitys.

Nyt pitää mennä kampaajalle, kun palaan, tsekkaan, ootko vastannut mitään ja vastaan sit sulle, jos jotain vielä kirjoitat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja toinen näkökulma:
No niin sitten sanotkin kaverillesi, että et aio ajaa sellaista välimatkaa. Se välimatka ei ole enää siinä vaiheessa sun ongelma. Ylipäätäänkin äidin kuuluu viedä lapset hoitopaikkaan, jos meinaa lapsia hoitoon saada eikä kukaan voi vaatia sua ajaa sellaista välimatkaa vain sen takia, että pääsisit hoitamaan hänen lapsia. Tuo ei kuitenkaan ollut sun päällimmäinen ongelma tässä tilanteessa, vaan nimenomaan se, että kaverisi muuttaa pois. Välimatka, mikä sun muka kuuluisi ajaa on vain tekaistu selitys.

Nyt pitää mennä kampaajalle, kun palaan, tsekkaan, ootko vastannut mitään ja vastaan sit sulle, jos jotain vielä kirjoitat.

Kaitpa mä tästä toivun.
 
Varmasti toivut. Nyt kannattais oikeesti miettiä enemmän sitä, mitä kaverisi elämältään haluaa eikä sitä, kuinka kaukana hän on sinusta. Kyse on loppujen lopuksi hänen omasta elämästään. Mä uskon, että sä ymmärsit, mitä aioin takaa. Kaikki tulee olemaan hyvin ja te jäätte kavereiksi, vaikka asuttekin kaukana toisistanne, jos vaan itse niin haluatte. Pieneksi lohdutuksen sanaksi -- minun paras ystävä muutti pari vuotta sitten Keski-Suomeen, oli se aika vaikeeta kaikille läheisilleen, ketkä tänne jäivät, mutta varmasti oikea ratkaisu hänen omaa elämää ajatellen. Ja ystäviä ollaan edelleen, vaikka harvemmin enää nähdään. :) :hug:
 

Yhteistyössä