Miks meitä ei kutsuta kaverille kylään..

[miettii hän]

Meille tulevat leikkimään, mutta meitä ei ole kutsuttu kertaakaan sinne. Lapseni kysyi juuri yks päivä ( lapsen viattomuudella ja ymmärtämättömyydellä ) että koska pääsee leikkimään kaverin luo. Vastaus oli ympäripyöreä joskus.
Ollaan tunnettu n. kolmisen vuotta ja aika paljon ulkoillaan ja tosiaan leikitään meillä.

Olen miettinyt onko niillä niin hienoa ettei voida siksi mennä, vai hävettääkö kutsua meitä sinne.
Meillä ei tod ole paraatikunnossa aina huusholli, ja esim. sohvatkin on vaihtoa vaille valmiit. En ole tunkemassa väkisin kylään, olen vain pidemmän aikaa mietiskellyt tätä.

 

[Malai]

pitäiskö kysyy ite henkilöltä asiaa..

 

[jos]

Jos se ihminen kokee että niillä on niin rumaa tai sekaista ettei kehtaa pyytää teitä niille.

 

[vieras]

No piipahdapa ihan ilman kutsua.

 

[vierailija]

no mä varmaan pitäisin taukoa sitten meillä leikkimiseen ja odottelisin että alkaako tulla kutsua heille....

 

[miettii hän]

Meinasin just laittaa lisäyksen että vaikka suuni auki saankin, en kehtaa suoraan kysyä että miksi ollaan aina vain meillä.

 

[miettii hän]

Ja siis, mua ei haittaa vaikka meillä ollaan, mä pääsen helpommalla tuon pienemmän vahtimisella. Ja nautin kun meille tulee vieraita
Mutta tuota syytä olen pidempään jo pohtinut.

 

[vieras]

Varmaan heitä pikemminkin hävettää kutsuta teitä kotiinsa. Kyse voi olla esim. siitä, että on hyvin pienet tilat tai olivat asukkaiden mielestä remontin tarpeessa. Minua aikanaan hävetti lapsuuden kotimme pienuus ja se ettei ollut omaa huonetta.

 

[Saraldo]

Heillä voi olla kotiolot sellaiset, etteivät kehtaa ketään kutsua. Mä en pitäis mitään taukoa tapaamisessa, lapset siinä vaan kärsii. Voit joskus kysyä, että mitä jos me tultais joskus teille leikkimään, että olis vähän toisenlaisia leluja leikissä. Ja jos ei halua kutsua kylään, niin kyllä siinä silloin joku isompi juttu voi olla. Ja jos se ei sinua haittaa, että leikitte aina teillä, niin jatkakaa samaa rataa .

 

[joo]

On ihan kuin mun ajatuksia kirjoitettuna Mulla yksi kaveri tekee juuri samalla tavalla,että meillä on kylässä tosi usein.Mutta vastavuoroinen kyläily niille ei ikinä sovi lasten kanssa.Aina on jotain muuta ohjelmaa esteenä.Välillä olkaa jo ajattelemaan ,että onko meissä jotain vikaa kun ei kyläilemään pääse

 

[vieras]

Mun entinen kaveri oli yksinkertaisesti vain niin laiska, ettei viitsinyt alkaa keittämään kahvia tai muuten emännöidä vieraita. Siksi mua ei ikinä kutsuttu sinne, ellei ollut jotain juhlia, johon sai mennä lahjan kanssa.

 

[ap]

Kutsuu kyllä muita, ns vanhoja ( ilmeisesti monen vuoden takaa ) kavereita, mutta jos meinaa että ne on pakko kutsua esim. synttäreille tms.
Mutta mua kun ei häiritse muiden kalut, on sitten vanhoja tai ei, alkaa tosiaan mietityttämään että josko ei kumminkaan pidä meitä niin läheisinä ja haluaa pitää oman reviirinsä.
No, oli niin tai näin, en pääse selvyyteen tästä kysymyksestä kuin ajan kanssa..

 

[persikkatassu]

Toi on tosi ärsyttävää. Harvoi nimittäin vakivieraat tuo mitään tullessaan, eli aina jää isäntäperheelle tarjoilujen laittaminen, maksaminen, jälkien siivoominen jne. En jaksais tuollasta.

 

[Piipi]

Mä kysyisin suoraan että milloin voidaan tulla teille leikkimään. Ei se niin kummallista ole. Että kutsuu itsensä kyllään, ja jos vastaus on ettei käy niin ei siinä mitään, homma jatkuu sitten entisellään.

 

[vieras minäkin]

Mä tykkään kyllä, että meillä vieraat käy meillä. Enkä mä sen enempää kun kahvia tarjoile vakivieraille.

Mutta itse asiaan: Mullakin on kaveri, joka ei koskaan kutsu niille. Joskus kesällä voidaan käydä pihalla leikkimässä, mutta sisään ei päästä. Ja syy on se, että tää kaveri ei siivoa koskaan. Ja en mä sinne sisälle kyllä haluiskaan