miks lapselle kolme nimeà?

  • Viestiketjun aloittaja Mamma italiana
  • Ensimmäinen viesti
Varsinkin meidän nuoremmalla nuo kolme nimeä sopivat mielestäni ihanasti yhteen, ovat suorastaan runolliset. =) Ja jokainen ominaisuus jollain lailla kuvaa lapsen ominaisuutta tai tarkoittaa jotain muuta tärkeää. Esikoisen nimilitania ei ole niin runollinen, mutta etunimen perään on saatu kahden meille rakkaan ja tärkeän ihmisen nimet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mamma italiana:
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
No miksi ei...?
totta, niità voi antaa kuusikin, ei haittaa.mutta ihmettelin vain
Jossain voi muttei Suomessa, täällä kolme on maksimi.
Meillä kolme, kaikilla koko suvussa on kolme.
Mutta siinä olet kyllä oikeassa että yksikin riittää. Mikä teidän lapsen ainoa nimi on? Toisaalta kun miettii jos olisi useampia esim Kari Virtasia niin hankala olisi erottaa jos ei olisi muita nimiä.
 
vieras
Onhan esim. Pekka Aapo Henrikki yksilöllisempi kuin pelkkä Pekka, ja on varaa valita, jos ei nimestä tykkää :) Meillä pojilla on molemmilla kolme nimeä, saa etunimi on lyhyt, välissä lyhyt nimi ja viimeisin pitkä, kaksi lyhyttä ei ei soinnu.
 
no mulle annettiin maailman rumin tytön nimi, ja toinenkaan ei ollut häävi, olen kärsinyt nimestäni koko ikäni, ja muutinkin sen viime lokakuussa. Kaikilla lapsillani on kolme nimeä koska jos he eivät pitäisi etunimestään, on vielä kaksi muuta nimeä jokaisella jota voivat halutessaan käyttää kutsuma nimenä. Tosin tuntuvat olevan tyytyväisiä etunimiinsä :)
 
Nimekäs
Suomalaisilla on perinteisesti yksi nimi. Siihen lisättiin isän nimi. Muistaakseni useampien nimien käyttö yleistyi 1800-luvulla, ja siitä tuli pian hyvin suosittua. Ylimyksillähän on ollut kautta aikojen pitkiä litanioita, ja nyt se tuli köyhillekin mahdolliseksi. Eikä edes tarvinnut olla rikas, kun nimen antaminen ei maksanut mitään. Useamman nimen antamisesta tuli köyhän ylellisyyttä.

Omilla lapsilla on vain yksi nimi. Se tuntui oikeimmalta, kun ei noilla toisilla nimillä ole oikein muuta kuin ylellisyysarvoa.
 
Minusta nimet on ihania. Mitä enempi, sen parempi. Esikoisella ei kyllä ole kuin yksi toinen nimi ja tokalla kaksi.
Mutta miettikää nyt vaikkapa Peppi Pitkätossun nimeä.. PeppiLotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Ihana :D (unohdinko jonkun litaniasta?)
 
Esikoiselle annettiin hiukan erikoisempi eka nimi ja perään pari suvussa kulkenutta vähän tavallisempaa, yksi isän ja yksi äidin puolelta. On sitten valinnanvaraa jos ei lapsi itse vaikka siitä erikoisesta nimestä isompana tykkää ja oli molemmille vanhemmillekin mieleinen nimi.
Muille lapsille sitten noudatettiin aika lailla samaa kaavaa. =)
 
viers
Miksi ei... lapsella on vähän erikoisempi etunimi, toinen ja kolmas nimi periytyvät suvusta. Jos se erikoinen nimi alkaa isompana vaivata, niin voi sitten ottaa reservistä kaksikin tavallisempaa nimeä käyttöön :D
 
Meidän pojilla on 3 nimeä kummallakin. Vaikka mun mielestä on aina ollut ihan turhaa ja "tyhmää", että pitää niin monta nimeä antaa :whistle:

Syy tai selitys sille on se, että esikoisen ensimmäinen nimi oli niin pitkä, että mun mielestä siihen sopi paremmin 2 nimeä perään... Yksi lyhyempi ja kolmas pidempi... Ja sit miehen puolella tai ainakin miehellä ja hänen siskoillaan on kaikilla 3 nimeä, jonka senkin takia ajattelin, että jos meidänkin lapsilla olisi. Esikoinen sai isänsä 2 nimeä oman etunimensä jälkeen. Kuopukselle tuntui sit senkin takia "järkevältä", kun esikoisellakin on. Ja hänelläkin etunimi on pitkä.

Seuraaville (?) lapsille en laita (ellei sitten oikeesti sovi muka paremmin niin tms. ). Jos nyt saisin uudestaan päättää niin laittaisin näille nykyisillekin tod.näk. vaan yhdet toiset nimet :D
 
Meidän pojalla on kolme nimieä, koska kuullostaa yhdistelmänä paremmalta kuin kaksi, ja koska tuntui tyhmältä jättää antamatta hyviä nimiä, joita oli paljon. Ensimmäinen nimi on myös vähän erikoinen, niin voi sitten valita, jos haluaakin ottaa käyttöön jomman kumman toisen. Myös jokaisella nimielä on "tarina" tai kuaa jotain luuonteen piirrettä tms, joten kolmen nimen yhdistelmä on kertoampi ja persoonallisempi. Eipä niitä paljon missään tarvitakaan. Eka nimi on kutsumanimi ja kaksi muuta täydentää ja luo identitettiä. Muille lapsillekin varmaan annetaan kolme, mutta mitään pakottavaa tarvetta antaa väkisin kolme nimeä ei ole.
 
Turkilmas
Meillä on kuopuksella kolme nimeä, esikoisella kaksi. Kuopuksen kanssa pähkäiltiin kovasti nimeä, siihen kun oli pakko saada mahtumaan nimi "Peik". Etunimenä tuo tuntui lopulta liian erikoiselta ja siksi se päätyi tokaksi nimeksi. Tokana nimenä (ja suhteessa etunimeen) se tuntui kuitenkin tosi lyhyeltä. Lopulta kolmanneksi nimeksi tuli toinen tuollainen lyhyt nimi ja se taas on nimi joka on kulkenut ainakin kolmessa sukupolvessa miehen suvussa.

Siksi siis kolme nimeä meidän kuopuksella :)
 
Keittiönoita
Esikoisella on 3 etunimeä ja ihan vaan siksi, että tytön kaksi nimeä kulkevat suvussa. Onpahan varaa valita, mitä nimeä itsestään haluaa käytettävän ilman, että tarvitsee tehdä nimenmuutosta :D
 
kanelisokeri77
Alkuperäinen kirjoittaja jojo:
Mun pojalla on kolme nimeä, Kaksi lyhyttä, joista pidin ja halusin ne antaa, kolmas on pidempi ja tasapainottaa nimeä mielestäni mukavasti.

Esim. Eero Petri Johannes kuulostaisi minusta soinnikkaammalta kuin pelkkä Eero Petri.

Toisaalta taas, jos meille tulee tyttö, hän saa vain kaksi nimeä. Molemmat ovat mielestäni kauniita, ja ääneen lausuttuna ne eivät kaipaa kolmatta perään. Eli ihan korvakuulolta päätän, montako nimeä kukakin saa :)
Meillä on juuri samoin perusteluin tytöllä kolme nimeä ja pojalla kaksi. Tyttären ensimmäinen ja toinen nimi olivat ne, jotka ehdottomasti haluttiin antaa. Mutta ne kuitenkin kaipasivat kolmatta nimeä, muuten nimi olisi ollut "töks" ;) Kolmas nimi löytyi helposti ja nyt koko nimi on harmoninen. Pojan kaksi nimeä taas sointuvat kauniisti yhteen, joten kolmannelle nimelle ei ollut tarvetta.
 

Yhteistyössä