Miks kukaan ei tuu ja rakasta mua?

[vieras]

Mä olen onneton huonossa parisuhteessani.
Kuitenkin kärsin läheisriippuvuudesta, enkä kykene eroamaan (sitä on yritetty useaan otteeseen, mutta olen halunnut aina palata takaisin yhteen, koska en kestä eron aiheuttamaa kipua tai yksinäisyyttä enkä edes yritä pärjätä yksin).

Tiedän, että on turha ruikuttaa jos ei ole valmis tekemään asioiden eteen mitään. Mutta olisin minä valmis, en vain PYSTY. En tiedä, pystyykö kukaan ymmärtämään tätä pahaa oloa ja voimattomuutta: vähän sama, kuin yrittäisi huutaa, mutta ääntä ei vain lähde. Tai liikkua, mutta jalat eivät kanna. Tai nähdä sokeilla silmillä...

Mä kaipaan rakkautta, onnea, turvaa, intohimoa, pysyvyyttä...
Elämä valuu hukkaan, koska en kykene sanoista tekoihin.

 

[Minttu]

Ehkä tämä on ensimmäinen askel, kun tiedostat tilanteen ja kirjoitat siitä.

 

[cothis]

Rakastan sua vain niin kovin paljon
etten muuta tee
Kuin aattele vain sua
Toiset tytöt menneet on
Myös tunteet heitä kohtaan
Ja ne ei tuu takaisin
Tuu ja rakasta mua
Miten voin sut saada
Kun on se diiva olemassa
Etkä katsokaan mua päin
Katson sua niin usein
Etkö voi huomata
Että oot mun suurin rakkaus
Tuu ja rakasta mua
Tuu, mä rakastan sua


Muuta mä en nyt osaa sanoa, rupes vaan samantien otsikosta soimaan tää biisi päässä.

 

[Beep]

Mä olen onneton huonossa parisuhteessani.
Kuitenkin kärsin läheisriippuvuudesta, enkä kykene eroamaan (sitä on yritetty useaan otteeseen, mutta olen halunnut aina palata takaisin yhteen, koska en kestä eron aiheuttamaa kipua tai yksinäisyyttä enkä edes yritä pärjätä yksin).

Tiedän, että on turha ruikuttaa jos ei ole valmis tekemään asioiden eteen mitään. Mutta olisin minä valmis, en vain PYSTY. En tiedä, pystyykö kukaan ymmärtämään tätä pahaa oloa ja voimattomuutta: vähän sama, kuin yrittäisi huutaa, mutta ääntä ei vain lähde. Tai liikkua, mutta jalat eivät kanna. Tai nähdä sokeilla silmillä...

Mä kaipaan rakkautta, onnea, turvaa, intohimoa, pysyvyyttä...
Elämä valuu hukkaan, koska en kykene sanoista tekoihin.

:hug:


Ei elämä oo satua, ei se prinssi tule sinne kotiinne, varsinkaan jos siellä on jo joku toinen.

 

[guest]

Mulla oli vähän samanlainen tilanne, olin parisuhteessa, mutta onneton.. En vain uskaltanut lähteä, mietin sitä pitkään (vuosia), pelotti juuri yksin oleminen ja se eroamisen tuska ja etten löydä koskaan ketään.. Viimein syksyllä sain tehtyä ratkaisun ja lähdin. En voi sanoa, että tämä viekään tuntuisi "oikealta" päätökseltä, mutta ei se toteutus kuitenkaan loppujenlopuksi ollut niin vaikeaa kuin mitä etukäteen kuvitteli.

Jos olet varma, että se parisuhde ei ole sua varten, eikä ole mitään tehtävissä sen parantamiseksi, niin ei kannata hukata loppuelämää sellaiseen vain sen takia, että pelkää muutosta. Toisaalta ei se ruoho aina ole vihreämpää toisella puolella, usein samat ongelmat tulee eteen uudessa suhteessa, jos niitä ei ole käsitellyt...