Menee järki ku paikat stoppas kesken hyvän laihutuksen ja nyt...PÄÄÄ HAJOOO!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mammats
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mammats

Vieras
Olen 30ppinen perheen äiti.
Laihdutin sopivalla tahdilla vuodessa 30kiloa tuossa pari vuotta sitten..ja tarkotus oli että sitä jatkasin...kun painoa tuon jälkeen oli liikaa siltikin.Mutta nyt en viimeseen vuoteen ole kärsinyt käydä lenkillä oikeestaan ollenkaan..enkä liikkumaan oikeen millään tavalla,kun lonkat kipeytyy ja rupee aristaa ja loppujen lopuks ei meinaa enään kantaa!!
Vuosi sitten kävin lääkärissä ekaa kertaa asiasta kun se rupesi haittaamaan liikkumistani...lääkäri totesi että issias vaivaa....kipulääkkeitä ja lihasrentouttavia ja lepoa pari vkoa...ni sit taas lenkille...nooh...omahoitona tein tämän kevään aikana monta kertaa mutta joka kerran jälkeen kun varovasti alotin lenkkeilyn,kipeytyi taas lonkat...aina ja aina vaan uudestaan.Riitti ihan pari kilometriä tän aikaan saamiseks ja kun kokeilin vaan jatkaa muutamana päivänä...kipu vain yltyi...lopulta tuntui että jalat ei kanna.
Noh sit menin alku kesästä uudestaa lääkäriin kun ei..ei auttanu ei kipulääkkeet lepo ja lihasrentouttavat.Tämä lääkäri sitten ymmärsi että bursiitti...eli lonkkanivelpussintulehus.Nooh...samallaisella lääkityksella ja fysioterapialla jatkettiin...ei apuja...fysioterapian jumpat aiheutti samanlaista kipua lonkissa...eli ei....nooh..nyt syksyn yrittäny leputtaa ja olla tekemättä lenkkejä...ja omahoidolla hoitanu kylmällä ja kuumalla.Kylmä vie kivun..mutta taas kun erehyn kokeilemaan lenkkeilyä..kipu palaa.
Bursiittiahan hoidetaan kortisoonipiikeillä...semmosia mulle kukaan tumepelo lääkäri ole osannut antaa...tai ehottaa ihan vaan varmasti sen takia kun ei taidot riitä!!Tää pitäjä on nimittäin täynnä noin 30-35 v nuoria mies "lääkäreitä"....jotka on varmaan niin taidottomia että kortisoonin pisto tuntuu olevan niin iso haaste että kukaan ei siihen uskalla lähteä!!
Noh tämän vuoden kamppailun seurauksena paino on pikkuhiljaa hiipinyt takasin,kun olen oikeesti joutunut tosi rajusti hillitsemään liikkumistani..ja majottumaan ns.jääkaapin viereen!!!Puntarissa en ole käyny puoleen vuoteen...en uskalla...koska tää kivun määrä on jo liikaa...plus että tähän päälle ahistus...kun en pääse lenkkeilee ja urheilemaan kaikkee ihanaa.Puol vuotta sitten oli tullut takasin 8kiloa...joo 8 kiloa.JA arvatkaa ottaako pattiin??!!!! OTTAA!!!

Mun tekis niin mieli mennä tuonne ulos tai johki karjumaan tätä kakkaa...
Viimeset pari kuukautta oon tapellu lääkäreitten kanssa kun selkäkin on ruennu prakaamaan...tässä panacod kuurilla odottelen että pääsen viikon päästä lääkärille taas!!!Pävystyksestä siis panacodit määrättiin...
Autossa en kärsi istua..varsinkaan jos ajan.Kävellessä ns ei satu niinkään mutta jälki kipu on......jotain ihan muuta!!KARMEETA!Ei pysty nukkumaan ei mitään...ei muutaku panacodia max annos naamaan ni jo rupee pikkasen helpottaa..mut sit oon nii sekasi lääkkeistä et...en kykene tehä sen puolesta mitään...
Nooh istuminenkaan ei ole hyväks...jumittuu paikat ja rupee särkemään jo 10min istumisesta.Makuultaan oikeen mikään asento ei oo hyvä...ja ja ja...

Joo ja yksityiselle meiltä on matkaaa paljon!!!Kyky ei riitä ramppaamaan siellä!!Saatika sitten lompakkokin vielä huomioon ottaen!!

MÄ oon niin täynnä tätä kakkaa...ja tätä ahistusta kun en pääse lenkille ja läski vaan leviää...eikä tän kaiken päälle jaksas rueta mahottomasti syynäämää tota syömistäkään.Vaikka joo...ahistukseen tulee syötyä jtn herkkua aina sillon tällön ja pahimpana päivänä pikkasen joka päivä....

Itku et itkettää!!!Mä niin tahtosin liikkeelle...tahtosin niin metsiin samoilemaan.Hiihtämään!!Kolailemaan pihaa tms kaikkee...mut ei.....

Ja sekin....onko mun liikkumiset liikuttu??!!!Vai onko toivoa että tää kroppa toimis joskus??!!

Sillon 125kg ei mulla ollut mitäään vaivaa...EI mitään koskenut koskaan!!Ihan oikeesti!!ONko mut tuomittu läskiks koko elämän ajaks vai mitä tää on??!!
 
Ruokavaliollahan sitä laihdutetaan, liikunta on vaan lisämauste siinä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta herkkujen syöminen, tuolla menolla ne 30 kg on kohta tulleet takaisin.

Liikkumattomuus on pahinta mitä voi selälle tehdä, tiedän koska olen ikäni kärsinyt iskiaksesta. Mutta sun pitäisi ensin saada selvitettyä, mistä kivut johtuvat. Iskias ja bursiitti on kuitenkin niin eri asioita. Joten ei kun sinne lääkäriin valittamaan ja kysymään, mitä pitäisi tehdä.
 
Juu siis liikkunut olen.Mutta en lenkkeillyt.Hiki urheilua tms.
Ruokavaliolla laihuttaminen...ei kuulu mun tavotteeseen...vaan oma juttuni oli ja on elämäntapamuutos.Kun aina ajattelin muita ja lapsia...niin yritin ja yritän antaa ajatuksen myös itsellni ja omaksi hyväkseni.Ja mikä on sen rentouttavampaa kun lähteä koiran kanssa lenkille ja metsää rymyämään.Katselemaan eläimien jälkiä.Mutta ei...mun kroppa ei kestä sitä!!Tulee kahta kauheemmin kipeäksi!!

Pelkällä ruokavaliolla laihuttaminen on mielestäni väärä tapa.Ja sillon täytyy olla ehdottoman tiukka.Mutta kun liikkuu hyvin,ni sillon kärsii myös herkutella kerta vkoon karkki pussillisella tai jollain semmosella.Ei tarvitse olla niin ehdoton ruoka puolen kansa.
Sillon kun liikkuu hyvin...ni sillon kärsii myös joskus antaa itelle lupa ottaa herkku tai kaks.Mutta kun ei liiku ja on taipuvainen painon nousuun...ei kärsi antaa itelee herkku hetkiä.

Mielekkäämpää monin tavoin on elämäntapamuutos liikkumalla ja hyvällä tavallisella koti ruualla ja pienillä herkutteluhetkillä.Kun ei kiellä itseltä mitään täysin...käy se mukavammin!Tiedän...sillä tuo 30 kiloa lähti tuolla tapaa hienosti ja olisi lähtenyt enempikin...

Mieli oli virkeä ja rentoutunut kun pääsi kotoa (kotiäiti) lenkille koiran kanssa keskenään etes siksi tunniksi pariksi...oli se lenkki sit hiihto tai kävely lenkki.Mutta nautin niistä aivan ärettömästi.Jaksoin koti hommat ja muksujen kiukuttelut...mutta nyt...kun en voi kauaksi tältä hehtaarilta lähteä...meinaa rueta ahistamaan.Vähän käyn,mutta se on liian vähän että auttasi omaan jaksamiseen ja sen myötä sitten omaan hyvinvointiin...
 
Kannattaisi käydä kunnon lääkärilla vaikka kerran-pari vuodessa. Vaikka matkaa olisi satoja kilometrejä niin kyllä kannattaa. Ja niiltä kotipaikkakunnan lääkäreiltä voi vaatia, että tutkitaan ja hoidetaan kunnolla.
 
Symppaa täältä! Mulla on ongelmia jalkojeni kanssa, mutta hain apua MP-putkistosta ja pilateksesta. Äläkä nyt heti tuhahtele, koska niiden metodihan on venytellä ja vahvistaa kehoa kehon omilla ehdoilla. Lisäksi olen menossa kevääksi kävelytekniiikan kursseille ja käydä läpi alaraajojen ongelmia.

Missään nimessä, ei ikinä, yleislekurille. Ja ole tarkkana fysioterapeuttien kanssa, koska osa niistä ei tiedä yhtään mitään.

Pidä kiukkusi, sillä se auttaa löytämään apua. Kysele kansanparantajia, kiropraktikkoja yms. Vaikuttaa hörhöltä, mutta vastaukset ovat siellä.
 

Yhteistyössä