Miks kaikilla on niin kiire?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mökkihöppänä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mökkihöppänä

Vieras
Oon jo kauan aikaa ajatellu, et me mahdetaan olla oikein kummajaisia kun ollaan "vaan" kotona ja touhuillaan koko perheen voimin kaikkee.... Minä oon siis, joo, kotona päivät lasten kaa , mut tuntuu et ympärillä kaikilla on aina jotain menoja myös iltaisin: harrastuksia, mummolaan, tai jotain, et parhaimmillaan on ihan minuuttiaikataulut et miten jokaisen menot vois sovittaa samalle illalle... Miten ihmiset jaksaa ja oon ajatellu et mitä tollanen tahti tekee lapsellekin.... aina menossa pienestä pitäen... monena iltana viikossa...

ja me vaan ollaan kotona...
 
sitä mäkin olin mieltä ku olin lasten kanssa kotona...
mut nyt ku oon kurssilla ja töitä on tiedossa niin johan on muuten aikatauli tiukentunut... :D
ihan hirveetä...hatun nosto yksinhuoltajille...ku en ees meinaa hengissä selvitä vaikka mies on kuviossa auttamassa... :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja mökkihöppänä:
Oon jo kauan aikaa ajatellu, et me mahdetaan olla oikein kummajaisia kun ollaan "vaan" kotona ja touhuillaan koko perheen voimin kaikkee.... Minä oon siis, joo, kotona päivät lasten kaa , mut tuntuu et ympärillä kaikilla on aina jotain menoja myös iltaisin: harrastuksia, mummolaan, tai jotain, et parhaimmillaan on ihan minuuttiaikataulut et miten jokaisen menot vois sovittaa samalle illalle... Miten ihmiset jaksaa ja oon ajatellu et mitä tollanen tahti tekee lapsellekin.... aina menossa pienestä pitäen... monena iltana viikossa...

ja me vaan ollaan kotona...

Täällä kans toinen. Olen ihmetellyt myös että mistä ihmisillä riittää energiaa tuolaiseen. Toisaalta itse olen huomannu, että mitä enemmän on tehnyt töitä, oppinut organisoimaan ja mitä onnellisempi on niin jaksaa paremmin ja pystyy pyörittää arkea ihan ongelmitta pysyen energisenä iltaan asti.

Mut toisaalta jos olis joka ilta jotain menoa niin voisi jäädä koti hoitamatta ja moni muu asia.

 
Mä haluan pitää yhteyttä ystäviini ja sukulaisiini ja toisinaan myös tavata heitä. Emme ole joka ilta menossa, mutta joskus on ollut minuuttiaikataulukin... Harrastukset ovat terveellisiä etenkin koululaisilla. Mieluummin raahausta treeneihin kuin katsella lapsen joutumista huonoihin porukoihin.
 
Me oltiin (ollaan) just noita kotona olijoita, ja mulla ainaki on usein äärettömän tylsää. Siis ei jaksa aina samoja juttuja, kaipaan ihmisiä. Niinpä lähdin taaperokerhoon että tutustuisin ihmisiin ja lapset myös. Ja nyt esikoinen aloittaa kerhon joka on 2kertaa viikossa. Eli nyt on meilläkin tekemistä 3päivää viikossa :) toivottavasti vielä löydämme ystäviä. Minuuttiaikataulua en kyllä jaksaisi, mutta kivaa kun on jotain tekemistä kuitenkin.
 
Joo, siis en tarkoita sitä, etteikö me koskaan missään käytäisi. mut sitä meinaan, et kun jo 3-vuotiailla lapsilla on parina-kolmena iltana viikossa hoidon lisäksi jokin harrastus + koululaisten harrastukset + vanhempien omat menot.... viikonloputkin pitää mennä johonkin, eikä osata vain OLLA KOTONA.... siis ihan vain olla tekemättä mitään ihmeellistä. Leikitään, ollaan ulkona, siivotaan yhdessä.... minusta nämä on niitä onnellisen elämän peruspilareita, joista tulis pitää kiinni kaiken kiireenkin keskellä.... siis tavalliset, arkiset asiat joita touhuta yhdessä. mut, joo, sehän on vain minun mielipiteeni, kukin tavallaan...
 

Yhteistyössä