Toggle sidebar

Miks jotkut äidit opettaa lapsistaan ihmisiä pelkääviä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

ap

Vieras
Puistossa tämä epäsosialistaja varoo, ettei oma pikkumussu vaan mene liian lähelle toista lasta tai hui aikuista. Pyydellään heti luokse, jos lapsi jotain puhelee tai jos aikuinen puhuu hänelle. Hirveetä. Leikkihärveleihin mennän sit, kun sieltä on kaikki häipyneet, liukumäestä ym.

Kaupassa sama. Äkkiä pois sieltä, jos lapsokainen jollekin puhuu tms. Hyssytellään ja varoitellaan: ihmiset kuulee, mitä toiset sanoo jne. älä mene sinne, siellä on IHMISIÄ.

Juu, onhan maailmassa pahojakin ihmisiä, mutta aikamoisen karhunpalveluksen lapselleen tekee, jos aiheuttaa pelkoja ihmisiä kohtaan... sit ihmetellään, kun oma cecilia on niin arka eikä ota kontaktia toisiin.

 
No jopas. Melkoista yleistämistä taas. Vai mahtaakohan joku oikeesti luulla että mun molemmat pojat on ujoja ja arkoja vieraita ihmisiä kohtaan sen takia, että mä en ole antanut heidän puhua vieraille ihmisille?? Entäs sitten ystäväni lapset, jotka puhuvat joka ainoalle vastaantulevalle ihmiselle, vieraalle tai tutulle ja ystäväni kiusaantuu asiasta usein. Pelkää että ihmiset paheksuvat kun lapsi papattaa kaikille ja että se vieraille puhuminen on hyvien tapojen vastaista.

Eli tosiaan sinun logiikallasi ystävälläni pitäisi olla ujot ja arat lapset kun taas minun lapseni (joita olen siis kovasti koittanut sosiaalistaa ja opettaa puhumaan vieraille) pitäisi olla kovinkin rohkeita ja sosiaalisia. Miksiköhän tilanne on juuri päinvastainen? Mun esikoinen on edelleen, 9-vuotiaana, sangen varautunut vieraita kohtaan ja kuopuskin ujostelee minkä ehtii. Ystäväni lapset taas eivät välitä äitinsä murheista, vaan pulputtavat kaikille aivan estoitta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
No jopas. Melkoista yleistämistä taas. Vai mahtaakohan joku oikeesti luulla että mun molemmat pojat on ujoja ja arkoja vieraita ihmisiä kohtaan sen takia, että mä en ole antanut heidän puhua vieraille ihmisille?? Entäs sitten ystäväni lapset, jotka puhuvat joka ainoalle vastaantulevalle ihmiselle, vieraalle tai tutulle ja ystäväni kiusaantuu asiasta usein. Pelkää että ihmiset paheksuvat kun lapsi papattaa kaikille ja että se vieraille puhuminen on hyvien tapojen vastaista.

Eli tosiaan sinun logiikallasi ystävälläni pitäisi olla ujot ja arat lapset kun taas minun lapseni (joita olen siis kovasti koittanut sosiaalistaa ja opettaa puhumaan vieraille) pitäisi olla kovinkin rohkeita ja sosiaalisia. Miksiköhän tilanne on juuri päinvastainen? Mun esikoinen on edelleen, 9-vuotiaana, sangen varautunut vieraita kohtaan ja kuopuskin ujostelee minkä ehtii. Ystäväni lapset taas eivät välitä äitinsä murheista, vaan pulputtavat kaikille aivan estoitta.
Click to expand...

Verenpaineet tais nousta...Noh, lapsesi olisi suurella todennäköisyydellä vieläkin arempia, jos sä niitä ihmisistä erottaisit, eikö?
Sosiaalinen on varmaankin, siihenhän ei ujous liity.
Ja sit, onks vieraille ihmisille puhuminen tosiaan hyvien tapojen vastaista??
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:
No jopas. Melkoista yleistämistä taas. Vai mahtaakohan joku oikeesti luulla että mun molemmat pojat on ujoja ja arkoja vieraita ihmisiä kohtaan sen takia, että mä en ole antanut heidän puhua vieraille ihmisille?? Entäs sitten ystäväni lapset, jotka puhuvat joka ainoalle vastaantulevalle ihmiselle, vieraalle tai tutulle ja ystäväni kiusaantuu asiasta usein. Pelkää että ihmiset paheksuvat kun lapsi papattaa kaikille ja että se vieraille puhuminen on hyvien tapojen vastaista.

Eli tosiaan sinun logiikallasi ystävälläni pitäisi olla ujot ja arat lapset kun taas minun lapseni (joita olen siis kovasti koittanut sosiaalistaa ja opettaa puhumaan vieraille) pitäisi olla kovinkin rohkeita ja sosiaalisia. Miksiköhän tilanne on juuri päinvastainen? Mun esikoinen on edelleen, 9-vuotiaana, sangen varautunut vieraita kohtaan ja kuopuskin ujostelee minkä ehtii. Ystäväni lapset taas eivät välitä äitinsä murheista, vaan pulputtavat kaikille aivan estoitta.
Click to expand...

Mä kiusaannun myös siitä että lapsi hölöttää ja räpättää, tuijottelee ym. Kun en itsekään tykkää vieraiden lasten tekevän sitä mulle, en halua omankaan lapsen tekevän niin muille. Lisäksi välillä huomaa toisten äitien selkeesti tästä närkästyvän, eihän se nyt sovi että vieras lapsi tulee hölöttämään ja kiipeilemään samaan telineeseen missä oma kullannuppu juuri on. Ja sitten luetaan mitäs nytiltä, kuinka tollot mammat eivät katso lapsiensa perään, kun lapset ovat vieraiden kimpussa :D

Ap saa ajatella mitä tahtoo, kukin tyylillään. Enpä ole huomannu lapseni pelkäävän ihmisiä siitäkään huolimatta että äiti on totaalipönttö joka ilmeisesti traumatisoi lapsensa :'( Ja silti, vaikka toivoton ihmispelkääjä olenkin, osaan tervehtiä ja hymyillä tuntemattomia naapureitakin, vaikka ne vaan mulkasee vihasesti takas :D Kaikkee sitä...
 
Itselläni taas se kokemus, että kun lapseni meni juttelemaan yms pienempänä ei juteltu takaisin joten nyt ei mene enkä mene minäkään usein. Usein alan jutella vieraalle puistossa, mutta pari sanaa vaihdetaan, mutta millään ei voi puhua vieraalla. Olisiko tämä joku kierre, että sitä oppii möllöttäjäksi kun törmää tarpeeksi monta kertaa torjuntaan sekä aikuine, että lapsi. Sitä tuntee itsensä idiootiksi kun yrittää olla vain ystävällinen. Nyt sitten puistossa jo karttelen hiukkasen ihmisiä.
 
Itselläni taas se kokemus, että kun lapseni meni juttelemaan yms pienempänä ei juteltu takaisin joten nyt ei mene enkä mene minäkään usein. Usein alan jutella vieraalle puistossa, mutta pari sanaa vaihdetaan, mutta millään ei voi puhua vieraalla. Olisiko tämä joku kierre, että sitä oppii möllöttäjäksi kun törmää tarpeeksi monta kertaa torjuntaan sekä aikuine, että lapsi. Sitä tuntee itsensä idiootiksi kun yrittää olla vain ystävällinen. Nyt sitten puistossa jo karttelen hiukkasen ihmisiä.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa