HUS:in sivuilta:
Sappikivitauti
Mikä sappikivitauti on?
Noin neljä viidesosaa suomalaisten sappivaivoista liittyy sappikivitautiin. Tautia sairastaa yli 300 000 suomalaista. Heistä noin kaksi kolmasosaa on naisia. Sappikivitauti on yksi tavallisimmista akuutin vatsakivun aiheuttajista.
Sappi on maksan erittämää nestettä, joka varastoituu sappirakkoon. Sappirakko sijaitsee maksan alapinnalla. Sappirakosta lähtevä sappirakon tiehyt muodostaa maksatiehyeeseen liittyessään sappitiehyen, joka kuljettaa sappea pohjukaissuoleen.
Sappi mahdollistaa ravinnossa olevien rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen. Sapen tehtävä on myös poistaa ruoansulatuskanavaan epätoivottuja yhdisteitä, kuten kolesterolia ja punasolujen hajoamisesta syntyvää bilirubiinia edelleen elimistöstä poistettavaksi.
Sappikivitaudissa sapesta muodostuu sappirakkoon tai sappiteihin kivimäisiä muodostelmia. Suurin osa sappikivistä löytyy sappirakosta. Kolesterolikivet ovat länsimaissa tavallisimpia. Ne muodostuvat kolesterolista ja sappisuoloista. Pigmenttikivet puolestaan muodostuvat kalsiumista ja sappiväriaineesta. Yli 90 prosenttia suomalaisten sappikivistä on kolesterolikiviä.
Valtaosa sappikivistä ei aiheuta mitään oireita. Oireet voivat vaihdella ajoittaisista ylävatsakivuista rajuihin sappikivikohtauksiin ja vaikeisiin taudin komplikaatioihin, kuten haimatulehdukseen. Niitä saattaa ilmetä esimerkiksi rasvaisen ja voimakkaasti maustetun aterian jälkeen.
Sappikivikohtaus eli sappikoliikki voi olla hyvin kivulias. Kohtaus syntyy, kun kivi kiilautuu sappirakon kaulaan tai sappirakon tiehyeeseen. Yleensä oikean kylkikaaren seudussa tuntuu kouristuksenomaista kipua, joka voi säteillä myös selkään tai lavan seutuun. Kohtaus voimistuu minuuttien tai tuntien kuluessa ja kestää muutamista minuuteista useisiin tunteihin.
Sappikivien aiheuttamat oireet riippuvat siitä, tukkiiko kivi sappirakon kaulan vai sappitiehyen suun. Jälkimmäisessä tapauksessa on seurauksena kipujen ja tulehdusoireiden lisäksi keltaisuus.
Komplisoituneessa sappikivitaudissa potilaalle on kehittynyt lisätauti. Tavallisin sappikivitaudin lisätauti on sappirakon tulehdus. Muita lisätauteja ovat esimerkiksi sappitiekivet ja haimatulehdus.
Taipumus sappikivien muodostumiseen on perinnöllinen. Taudin syntymiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. Naisilla sappikivien esiintyvyys lisääntyy selvästi 30 ikävuoden jälkeen, miehillä kymmenen vuotta myöhemmin. Ylipaino sekä tietyt sairaudet ja lääkeaineet voivat vaikuttaa taudin syntyyn. Liikunta, terveellinen ruokavalio ja kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentävät sappikivien syntymistä.
nuoli ylos
Miten hakeutua hoitoon?
Kiireettömien sappivaivojen hoito alkaa omalta terveysasemalta. Sellaisia ovat esimerkiksi ultraäänitutkimuksessa sattumalta löydetyt sappikivet tai kipulääkityksellä hoidettavissa olevat sappikivikohtaukset. Tarvittaessa lääkäri kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon potilaan oman sairaanhoitoalueen sairaalaan.
Kaikkien HUS:n sairaanhoitoalueiden sairaaloissa on vatsaelinsairauksiin perehtyneitä erikoislääkäreitä ja kirurgeja ja niissä tehdään sappirakon poistoleikkauksia. Odotusaika leikkaukseen on kiireettömissä tapauksissa muutamia kuukausia. Joissakin sairaaloissa tehdään myös sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteitä.
Tarvittaessa potilas lähetetään Helsinkiin Meilahden sairaalan Gastroenterologian klinikkaan. Sen endoskopian yksikköön on keskitetty vaativat sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet.
Kiireellisissä sairaustapauksissa sairaanhoitoalueiden sairaaloiden päivystyspoliklinikat ottavat tarvittaessa potilaita vastaan ympäri vuorokauden myös ilman lääkärin lähetettä. Vaativat tapaukset ohjataan Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle.
nuoli ylos
Miten sappikivitautia hoidetaan?
Sappikivitautia epäiltäessä tehdään erilaisia laboratoriotutkimuksia. Ultraäänitutkimus paljastaa sappirakossa olevat sappikivet lähes kaikissa tapauksissa. Muita kuvantamistutkimuksia ovat sappi- ja haimatiehyeiden tähystyskuvaus ERCP, tietokonekuvaus ja magneetti-tietokonekuvaus.
Oireettomassa sappikivitaudissa hoidoksi riittää seuranta. Ruokavaliolla on suuri merkitys. Rasvaisia ja käristettyjä ruokia tulisi välttää ja kuitupitoisia ja vähän kolesterolia sisältäviä ruokia suosia.
Sappikivikohtauksia hoidetaan väliaikaisesti kipua helpottavilla lääkkeillä. Liotushoito on lääkehoitoa, jolla sappikivet pyritään hävittämään liottamalla kolesteroli irti kivistä. Sappikivien ulkoisessa murskaushoidossa sappikivet murskataan ultraäänellä.
Sappirakon poistaminen leikkauksella on vakiintunut ja turvallinen menetelmä. Leikkauksessa sappirakon ja sappitiehyen välinen tiehyt katkaistaan ja rakko poistetaan. Rakon poistaminen ei vaikuta sapen kulkuun. Valtaosa sappileikkauksista tehdään tähystystekniikalla. Myös oireilevat sappiteiden kivet poistetaan yleensä tähystystekniikalla.
Sappirakon poistoleikkaus tehdään nukutuksessa. Taudin oireet helpottavat heti leikkauksen jälkeen. Tähystysleikkauksen jälkeiset kivut ovat avoleikkausta vähäisemmät ja tulehdusriski on pienempi, eikä ihoon jää avoleikkauksen kaltaisia arpia. Sairaalasta pääsee kotiin yleensä jo leikkauksen jälkeisenä päivänä. Työkyvyttömyysaika on 1 - 2 viikkoa.
