Mikähän minussa on vikana kun en koskaan pysty ihastumaan keneenkään...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Aika useinkin sitä tapaa miehiä, jotka ovat yhdellä tai toisella tapaa ihania, komeita ym. niin, että niihin melkein voisi ihastua. Mutta sitten jos siihen mieheen vähänkin enemmän pääsee tutustumaan, niin joka kerta tunteet haihtuvat ja siitä tuleekin ihan tavallinen ihminen kaikkine vikoineen. Miehen ulkonäkökin jotenkin "haalistuu" kun sitä miestä katselee vähän aikaa (=esim. jokusen viikon).

Koskaan en ole tähän mennessä päässyt sille asteelle saakka, että olisi aidosti voinut sanoa ihastuneeni johonkuhun. Rakastumisesta puhumattakaan. Ja tätä on jatkunut jo aika monta vuotta.
 
Parikin mahdollista syytä.

1. Olet niin arka, ettet uskalla heittäytyä tunteiden vietäväksi, vaan annat järjen tukahduttaa tunteet.

2. Olet oikeasti naisiin päin kallellaan, mutta et uskalla myöntää sitä itsellesi. Tämä on meidän yhteiskunnassamme ihan normaalia, ja monet tajuavat tämän vasta kolmi-nelikymppisinä.

3. Olet aseksuaali tai mitä näitä kiinnostumattomia nyt onkaan. Katso wikipediasta mitä se tarkoittaa.
 
Kiitos vastauksesta. Lesbo en usko olevani, koska naisista en ole kiinnostunut edes sen vertaa mitä miehistä.

Myös tuo aseksuaalisuusjuttu epäilyttää, kun minulla on kuitenkin tietyn asteisia haluja. Voisin myös hyvin kuvitella nauttivani seksistä miehen kanssa, vaikka en toisaalta siitä aktiivisesti haaveilekaan (voi olla, että haaveilisin paljon enemmän sen jälkeen jos sitä joskus kokeilisin).

Tuota arkuusjuttua en kyllä ole koskaan tullut ajatelleeksi (arka luonne kyllä olen monissa tilanteissa). Eli siis että tuollainenkin mekanismi mahdollisesti olisi olemassa. Hmm.
 
Mulla taas on sellainen vaiva, että ihastun hyvin herkäksi ja pian, mutta se ihastuminen häviää myös aika pian ja usein ilman näkyvää syytä.

Olen mies.
 

Yhteistyössä