Meilläkin olisi varmaan ikäeroa 5-7v jos nyt vasta lapset tulisi.Alkuperäinen kirjoittaja samperin puusilmä:Se on niin yksilöllistä,meillä ikäeroa lapsille tulee 6,5 vuotta ja se on meistä hyvä =)
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.
Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...
meillä myös tuo kahdella ekalla.. ovat nyt 7v ja vajaa 6v.. tähän asti ihan sopuistasti ollut mut nyt isommalla alkaa olee se et haluu ikäisiään kavereita vaikkakin onkin niin pieni ikäero.. mut kyl niistä toisillee ainakin kotona on seuraa .. kolmonen on sitten reilu 2v kakkosta nuorempi..Alkuperäinen kirjoittaja minddu:Meillä on 1v4kk ja hyvin on selvitty Nyt tappeleevat jo hyvinkin taitavasti leluista vaikka kuopus vasta 1,5v
No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.
Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...
Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.
No joo, toi on kyllä ihan totta. Mun syliin on onneks mahtunu aina molemmat :heart:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.
Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...
Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.
Mun syliin mahtui kyllä sekä vauva että kaksivuotias. Mahtuvat molemmat edelleen, vaikka ovat jo 4½ v ja 2½ v.Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.
sama täällä. Meillä ei vauva ollut koskaan erityisasemassa. Molemmat saivat yhtä paljon kaikkea. Eli molemmat mahtuivat syliin....Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:No joo, toi on kyllä ihan totta. Mun syliin on onneks mahtunu aina molemmat :heart:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.
Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...
Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.