Mikäs olisi hyvä ikäero????

kukeseen harmailee
Meillä poikien ikäero 1v7kk eli esikoinen oli just sen 10kk kun kuopus ilmoitti tulosta :) Nyt pojat ovat 2v8kk ja 1v1kk ja voin sanoa, että rankaa tämä viime vuosi on ollut, mutta ollaan kuitenkin selvitty! Tosin, jos mieheni ei olisi osallistunut lastenhoitoon niin paljon, olisin varmaan ihan rikki. Mutta rankkuudesta huolimatta olen tyytyväinen poikien ikäeroon, tosin kolmatta en niin pienellä ikäerolla enään haluaisi....
 
IhanaValo
Meijän tytöillä on ikäeroa 2v.7kk. Jos miulta ois kysytty, olisin voinut aiemminkin aloittaa uuden yrityksen, mutta mies sai jarruteltua.Olisi jarrutellut vielä lisääkin, mut en halunnut hirmu isoa ikäeroa.(Vaikka eipä sitä tiennyt tärppääkö enää ollenkaan, onneksi tärppäs)
 
Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.

Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.

Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...

Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minddu:
Meillä on 1v4kk ja hyvin on selvitty :D Nyt tappeleevat jo hyvinkin taitavasti leluista vaikka kuopus vasta 1,5v :whistle:
meillä myös tuo kahdella ekalla.. ovat nyt 7v ja vajaa 6v.. tähän asti ihan sopuistasti ollut mut nyt isommalla alkaa olee se et haluu ikäisiään kavereita vaikkakin onkin niin pieni ikäero.. mut kyl niistä toisillee ainakin kotona on seuraa .. kolmonen on sitten reilu 2v kakkosta nuorempi..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.

Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...

Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.
No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.

Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...

Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.
No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.
No joo, toi on kyllä ihan totta. Mun syliin on onneks mahtunu aina molemmat :heart:

 
minä
Meillä on pariin otteeseen tehty lapset 1vuoden ikäerolla ja on ollut hyvä ratkaisu,eli lapset tekevät samoja asioita ja viihtyvät samojen asioiden parissa,kun isompi oppi uimaan ja pyöräilemään niin pienempi myös,koulumatkoja ovat yhdessä taapertaneet ja koulun jälkeen on ollut seuraa toisilleen,ja hyvin on riittänyt syli kummallekkin!
 
vieras
Meillä ikäeroa 1v6kk. Ihan hyvä ikäero ollut. Vaatii tosin isältä osallistumista paljon kun sylissä on tungosta, ja vanhempi vielä pieni ja tarvitsee apua. Mutta hyvin on mennyt ja nyt kun ovat 3v ja 1,5v niin sujuvasti tapellaan :)
 
kolmen äiti
Maksuasioita.Ei ainakaan pientä ikäeroa (alle 2v).
Ekalla ja tokalla vuosi ikäeroa ja se on liian vähän,keskimmäisellä ja kuopuksella 4v 4kk ikäeroa ja minusta se on kiva ikäero.Ideaali ikäero vois olla sellaset 3-4 v (mun mielestä siis,omiin kokemuksiin perustuen ;).

 
joanna
esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 3vuotta. ois ollu hieman pienempi ero mukavempi. keskimmäisen ja kuopuksen ikäero taas on 1vuosi ja se on aika pieni kun molempia pitää keretä paapoon. ehkä siis 2vuotta ois passeli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.
Mun syliin mahtui kyllä sekä vauva että kaksivuotias. Mahtuvat molemmat edelleen, vaikka ovat jo 4½ v ja 2½ v.
Mitä tarpeisiin vastaamiseen tulee, niin mun mielestä on vain hyvä asia, että lapsi oppii ettei kaikkea voi saada samalla sekunnilla. Oppivat täten myös jakamisen ja vuorottelun jalon taidon pienestä pitäen. Meillä odotti vuoroin esikoinen, vuoroin vauva, riippuen siitä kumman senhetkinen tarve oli kiireellisempi.
Vaatiihan se äidiltä jonkin verran, että kykenee ja haluaa antaa huomiotaan ja hoivaansa tasapuolisesti kaikille lapsille. Siksi kai niin moni taapero päiväkodissa onkin, vaikka äiti on kotona vauvan kanssa.
 
Maamikki
No meillä on ikäeroa 3,5 vuotta ja sopivalle on tuntunut.
Tuntuu etten olis jaksanu raskausaikaa, jos tuo esikko olis ollu vielä melki vauva itekki, olin alussa niin väsynyt et makasin vaan.
Ja sit kun kuopus syntyi, esikko oli jo pois vaipoista, söi ja puki itse, oli kaikin puolin hyvin omatoiminen. Ja oli jo niin järkevä, että ymmärsi vauvan vievän paljon äidin huomiota eikä ollut mustis ja auttoi kovasti kuopuksen hoidossa. Tuo ikäero sopi meille tosi hyvin.
 
meillä ikäeroa tytöillä 1v2kk, halusin ne peräjälkeen. Viime syksy oli rankkaa...nyt menee helpommin jo. (nyt 3 ja 4)Leikkivät kovasti keskenään ja ovat toistensa parhaat kaverit.
Suosittelen lyhyttä ikäeroa, jos mahdollista. vaikka itsellä oli hermo tosi piukeella viime syksynä ja itku herkässä...en kadu siltikään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Alkuperäinen kirjoittaja Valon kantaja:
Alkuperäinen kirjoittaja Sörhis:
Henk.koht. ajattelen niin, että jokainen lapsi kaipaa yksilöllistä huomiota vanhemmiltaan niin, että ihan hirmu pienellä ikäerolla en voisi lapsia edes kuvitella hankkivani. Jotenkin on surullisen mäköistä, kun vaipoissa oleva eikä edes juurikaan puhuva lapsi "pakotetaan" isoveljen tai -siskon rooliin. Tuntuu, että tällaiselta lapselta vaaditaan sellaisia asioita, joihin tämä ei ole vielä valmis.

Itselläni on 2,5 vuotias poika, eikä vielä ole tullut ajatustakaan sisaruksen hankkimisesta. Ehkä joskus muutaman vuoden päästä, ehkä ei silloinkaan...

Mä haluisin kuulla tästä lisää? Esikoinen oli 1.5v kun sai pikkusiskon, eli hänestä tuli isoveli. Ei muuta, nimike vaihtui ainoasta isoveljeksi. Ei häneltä ainakaan vaadittu mitään mitä ei sillon osannut.
No emmätiä, mun tekee vaan niin pahaa, kun vaikka puistossa äiti istuu pikkuvauva sylissä, ja alle parivuotias tahtoisi syliin kans - on vaikka satuttanut itsensä - mutta ei pääse, kun pitää ymmärtää, että vauva tarvii nyt äitiä enemmän. Kun ihan selvästi se isompi sisaruskin kaipaa syliä ihan hirveästi, mutta sen pitää pystyä siirtämään omaa tarvettaan sen pienemmän takia.
No joo, toi on kyllä ihan totta. Mun syliin on onneks mahtunu aina molemmat :heart:
sama täällä. Meillä ei vauva ollut koskaan erityisasemassa. Molemmat saivat yhtä paljon kaikkea. Eli molemmat mahtuivat syliin....
 

Yhteistyössä