Mikä vauvalla voi olla autossa hätänä, kun itkee 95% matkoista?

Pin
Oli pienenä itkuinen ja nyt helpottanut muuten aika paljon, mutta edelleen parkuu automatkat. Lähes joka ikinen 20 minuutin automatka pysähdellään syöttämään joka ei kyllä tunnu olevan syynä ja parkuu parkuu ja parkuu. Ei auta tutti, silittely eikä mikään.
Mikä ihme siinä autoilussa voi olla niin ikävää vauvalle? Vyöt eivät kiristä, tarkistettu on.

En keksi mitään järkevää selitystä/helpotusta siihen.
 
Pin
[QUOTE="Neiti";28901670]Pahoinvointi?[/QUOTE]

Voiko noin pienellä olla jo pahoinvointia autossa? Mikä siihen auttaa, kääntää ei voi vielä pitkään aikaan kun on vasta 5 kuukautta vanha.
 
Pin
[QUOTE="Vieras";28901672]Näkeekö vauva äitiä/isää matkan aikana? Meidän vauva itkee autossa, jos joutuu yksin matkaamaan takapenkillä.[/QUOTE]

Ei näe, mutta eipä siihen oikein ratkaisuakaan ole. Ei noin pientä voi vielä kääntää kasvot menosuuntaan.
 
Pin
[QUOTE="Neiti";28901693]Mä istuin itse takapenkillä melkein koko ekan vuoden. Oli vähän mukavampia automatkoja, kun ei tarvinnut vauvaa huudattaa, vaan viihdyttää...[/QUOTE]

Ei mahdu takapenkille kun on kaksi istuinta.
 
Pin
tai joo mahtuu juuri ja juuri perse puristuksissa istuinten väliin, mutta kauhean turvalliselta se ei tunnu kun puolikankulla ostuu ja kädet istuimien päällä osittain. Kolarissa rojahtaa kivasti...
 
"Vieras"
tai joo mahtuu juuri ja juuri perse puristuksissa istuinten väliin, mutta kauhean turvalliselta se ei tunnu kun puolikankulla ostuu ja kädet istuimien päällä osittain. Kolarissa rojahtaa kivasti...
no ylipäätään ajaminen ei oo kovin tirvallista jos lapsi koko ajan huutaa. Jossain vaiheessa kuskinkin keskittyminen varmasti herpaantuu. Jos lapsi on hiljaa niin ehkä sitä kolariakaan ei tulis ajettua? Sen puolesta voisit hyvin koittaa istua siellä takana josko se auttais.

Pahoinvoinnin lisäksi tulee mieleen että vauvalla on kuuma? Tai sitten ilmastoinnin ansiosta kylmä? Aurinko paistaa silmiin?
 
"hanna"
Meillä alkoi matkapahoinvointi 7 kuukauden ikäisenä. Oksensi välillä jo 10 min matkan jälkeen. Enemmänkin tosin oli sellaista tuskaista kitinää, josta aina tiesi, että nyt voi pahoin.
 
yt
Auttaisko lapsen pahoivointiin ne Seaband-rannekkeet? Niitähän on lapsillekin pientä kokoa..

Ja kaikista autoista ei saa airbagiä tosta noin vaan pois päältä, toisissahan se onnistuu avaimella kääntämällä..
 
Viihtyykö muuten makuullaan? Vaunuissa, sängyssä...?
Keskimmäisellä oli refluksi + matkapahoinvointia. Vaunuissa ei suostunut maata ollenkaan, koskaan. Automatkat huusi kurkkusuorana ja oksenteli. Naama menosuuntaan kääntyikin heti 1v:n tienoin, se helpotti vähän.
Edelleenkin 3v:nä oksennus on herkässä ihan lyhyilläkin ajomatkoilla.
Itsekkin olen matkapahoinvoiva edelleen, ellen itse aja.
 
mammaxxx
meillä korvatulehdus aiheutti huutoa autossa 2,5kk vanhalla vauvalla. siihen asti oli nukkunut automatkat tyytyväisenä ja sitten alkoi yhtäkkiä kauhea huuto autossa. oli sairastanut flunssaakin, ja neuvolalääkärissä pyysin korvat kattomaan niin tulehdus oli. huuto loppui kun korvat hoidettiin :) eikä vauva siis huutanut edes sängyssä makuuasennossa, olisko se autossa ollut asento ollut sit erilainen tai humina tms. ottanut korviin tulehduksen aikana....
 
"Tylsä"
Mulla on kaksi lasta, jotka karjuivat automatkat koko vauvaiän. Luulen, että heitä vain ärsytti olla sidottuna siihen tuoliin. Vieressäistuminen auttoi vähän, mutta välillä oli pakko ajaa autoa myös yksin. Tsemppiä!
 
"TMV"
Miksi et laita eteen? Airbagit vaan pois päältä :) meidän vauva oli edessä välillä jos aikuinen ei päässyt taakse vauvan kanssa.
Eihän turvakaukaloa saa pitää etupenkillä, vaikka airbagit olisikin kytketty pois?! Se on ainakin erikseen kielletty meidän turvakaukalon käyttöohjeissa. Jos tulee joku vika ja airbag laukeaakin, se on vauvalle hengenvaarallista.
 
"Huh"
[QUOTE="Tylsä";28901925]Mulla on kaksi lasta, jotka karjuivat automatkat koko vauvaiän. Luulen, että heitä vain ärsytti olla sidottuna siihen tuoliin. Vieressäistuminen auttoi vähän, mutta välillä oli pakko ajaa autoa myös yksin. Tsemppiä![/QUOTE]

Meillä sama. Vähän aikaa jaksaa tutkailla jalkojaan ja leluja joita hälle esittelen. Istun siis hänen kanssa takapenkillä. Mut viimestään 20 min jälkeen menee hermot ja huuto yltyy hysteeriseksi ellei pysähdytä. Ja huutaa sylissä vielä pitkän tovin. tissi auttaa senmitä syömut sama meno jatkuu kunlopettaa. Ei kyl viihdy muutamaa minuuttia kauempaa missään paikallaan. 3 kk vauva siis.
 
Meillä sama ongelma. Käytämme autoa tosi harvoin, kun ei omaa ole, ja luulen ettei vauva oikein viihtynyt, kun ei ollut tottunut. Ja ehkä ei vaan tykännyt olla siinä turvakaukalossa. Istuin itse siinä vieressä, eli se ei ollut ongelmana. Nykyisin protestoi aina turvakaukaloon laitettaessa, mutta tyyntyy sitten. Mutta aiemmin saattoi kyllä huutaa vaikka miten kauan, ja siksi pahimmillaan parin tunnin automatka kesti neljä tai viiskin tuntia, kun koko ajan piti pysähtyä sylittelemään, imettämään ja ties mitä.

Ei tule yksityisautoilijaa meidän vauvasta :D Onneksi sentään bussissa viihtyy, ja junassa ryömi mielellään pitkin leikkivaunua. Ja onneksi emme tarvitse autoa kovin usein.
 
Pin
Viihtyykö muuten makuullaan? Vaunuissa, sängyssä...?
Keskimmäisellä oli refluksi + matkapahoinvointia. Vaunuissa ei suostunut maata ollenkaan, koskaan. Automatkat huusi kurkkusuorana ja oksenteli. Naama menosuuntaan kääntyikin heti 1v:n tienoin, se helpotti vähän.
Edelleenkin 3v:nä oksennus on herkässä ihan lyhyilläkin ajomatkoilla.
Itsekkin olen matkapahoinvoiva edelleen, ellen itse aja.
Viihtyy kohtalaisesti makuullaan ja vaunuissa ihan normaalisti, tai rattaissa jotka on vaakatasossa.

Sitterissä myös joka on aika pitkälti samassa asennossa kuin kaukalokin, eli ei voi johtua asennostakaan. Kai sen on sitten oltava sitä pahoinvointia. Ei ole kyllä oksentelua ollut, mutta voihan sitä olla ilman oksuakin.

mammaxxx: pitää tarkastaa tämä korva-asia pian.
 
"Misty"
Mä en tiedä oliko syynä pahoinvointi vai mikä, mutta poika muuttui kauhumatkaajasta unelmamatkaajaksi päivässä, kun vaihdoimme turvakaukalosta kasvot eteenpäin asennettavaan turvaistuimeen - muutos todellakin oli dramaattinen: ennen 10 minuutinkin matkat olivat karmeita, nyt pojan kanssa saattoi taittaa neljänkin tunnin matkan ilman mitään ongelmia.
 

Yhteistyössä