Mikä siinä on niin hirveetä jos isä hoitaa lasta ja äiti menee töihin?

Olen saanut kuulla olevani hirveä ihminen kun lähden töihin vauvan ollessa 6kk. Mieheni jää kotiin. Pärjää erittäin hyvin vauvan kanssa enkä epäile sitä yhtään. Olen myös lähellä kotoa töissä joten tarvittaessa pääsen sinne pian.

Lapsia tehdään yhteisestä halusta joo, mutta minua ei ole kiinnostanut erityisemmin. Mies taas on vinkunut monta vuotta. Halusin että puolisoni on onnellinen, joten "suostuin" lapseen.
Ja nyt ei mitään moralisointia, tiedän että se on useimmiten toisin päin nainen haluaa lapsen ja ruikuttaa sitä mieheltä. Ja sitten on ihan ok jos mies ei hoidakkasn niin paljoa. Tässä nyt vaan mieheni halusi enemmän ja on luvannut lasta hoitaa enemmän.

Rakastan toki lastani mutta haluan myös tehdä töitä omass yrityksessäni, jo puoli vuotta oli vaikeaa olla kotona. Teen 8 tunnin työpäiviä 5pv viikossa joten ehdon kyllä olla kotonakin aika paljon.
Olenko oikeasti hirveä äiti?

 

Et ole hirveä äiti. Mutta ymmärrän toisaalta sen, että monelle äidille tuo ei olisi lainkaan vaihtoehto.

Mä olen omalla kohdallani sitä mieltä että kyllä se olen mä, joka niiden lasten kanssa on ne päivät ja mies tuo leivän pöytään. Meilläkin mies pystyisi lapset hoitamaan ilman mitään ongelmaa (on siis ns. erittäin osallistuva isä) mutta kyllä meistä mä olen se joka enemmän hinkuu olla lasten kanssa kotona.

 

olen samassa tilanteessa. Käyn töissä ja mies kotona, lähinnä kun ei töitä löydy. Mua ei ole onneksi hämmästelty, lähinnä ihmetelty miten se mies siellä kotona pärjää lapsen kanssa. Tämä tuntuu huvittavalta, mieheni isä hoiti myös lasta kun puoliso oli töissä. Joten tämä on jo lähinnä perinne.
Tuntuu oudolta kun varsinkin miehet on nyt paljon työttömänä että meidän kummankin pitäisi kotona köllötellä. Minä lähdin mielelläni töihin

 

Et ole tietenkään tuon takia hirveä ihminen. Tuo järjestely sopii teille, ja se on tärkeintä että te olette tyytyväisiä. Kaikki ei todellakaan sovi kaikille, eikä kannata tehdä asioita pelkästään siksi että ne ovat yleisesti hyväksyttyjä. Ihanaa kun miehesi haluaa jäädä vauvan kanssa kotiin. Omanikin on jäämässä hoitovapaalle kun minä menen töihin, tosin lapsi on silloin 1 v. 4 kk , mutta kuitenkin. :heart:

 

Ei se hirveetä olekaan. Isi on myös vauvan vanhempi ja vauva saa olla kotona. Itse en kyl ois raskinu tehä silleen.

 

Meillä on sama järjestely, tosin olin kyllä koko vanhempainvapaan kotona. Meillä taas syyt järjestelyyn olivat puhtaasti taloudelliset: palkkani on kaksi kertaa mieheni palkka. Molemmat meistä halusivat olla kotona lapsen kanssa.

 

Mun mies halusi ehdottomasti jäädä lapsen kanssa kotiin, kun mun äitiysloman jälkeen. En sano että olisin halunnut mennä töihin, mutta onhan se lapsi hänenkin... Ja vielä silloin mulla oli isompi palkka, joten siksikin oli järkevää...
Mua tässä on ärsyttänyt se kun monet miehet pitää sitä jotenkin "akkamaisena" jos mies ihan oikeasti HALUAA jäädä hoitamaan lasta. Mun isäkin piruilee aina että koskas se sun miehes äitiysloma loppuu, hehheh...

 

Mä lähdin töihin, kun vauva oli 2 kk

Mies oli silloin lomautettuna ja mun työpaikassa oli sijaisista pula, joten pääsin heti sorvin ääreen
Kyllä siellä työpaikalla oli kaikenlaista puhujaa, mutta sanoin kyllä suorat sanat

 

No, meillä ei toi toimis käytännössä, mitää pahaa järjestelyssä ei tietenkään ole. Mutta mies jäi hoitovapaalle ja vaikka lapsi on rakas niin ei se kotihoito nyt niin hääviä ollut. Lapsi katseli paljon telkkua, mies oli koneella. Missään kerhoissa ei käyneet, kodinhoito oli todella vähäistä. Käytännössä minä heräsin lapsen kanssa yöllä jos oli tarpeen, päivät olin töissä, illat paahdoin kotitöitä ja leikin lapsen kanssa ja kuskasin isompia harrastuksiin ja autoin kouluasioissa. Mies kävi viikonloppuisin usein vapaalla jne...Olin aivan puhki... Ei lapsi mitenkään rikki mennyt mutta ei kyse ole aina siitäkään että "haluaa" huinia kotona, on siellä kotona niitä asioitakin mitä PITÄÄ TEHDÄ.

 

et ole hirveä. kun olin kotona lasten kanssa istuttiin usein naapurin isän kanssa hiekkiksellä, kun hän hoiti lapsiaan kotona vaimon ollessa töissä. sopi perheelle hyvin ja isä oli aktiivinen lasten kanssa...toisin kuin monet äidit. voisi joskus olla paljon parempi ratkaisu.

 

Meillä hoitaa molemmat. Mies on päivät töissä ja minä lapsen kanssa. Illalla minä käyn muutaman tunni töissä ja mies on lapsen kanssa. Nyt en oo kyllä varma jatkuuko työt mutta meille oli alusta asti melko päivän selvää että kun jään kotihoidon tuelle niin lasta hoidetaan vuorotellen.
Minut ja siskoni on hoidettu pienenä kotona ja hyvin siinä hommassa pärjäsi isukkikin

 

Ei mitään hirveetä hyvä ratkaisu .
Kauheempaa on se että 1-2vuotiat viedään päiväkotiin ja vanhemmat "istuu" kotona.

 

Se on hirveää sen takia, että se rikkoo sen illuusion et äiti on ainoa mahdollinen, paras, täysin korvaamaton hoitaja lapselleen. Useimmiten ne äidit jotka kaikista sinnikkäämmin väittää, että äiti on ainoa oikea, ensisijainen hoitaja jolla on jotain pyhiä taitoja lapsen hoivaamisen suhteen, niin heillä ei ole mitään muuta kun äitiys. Joten jos sekin otetaan heiltä pois, sillä ei voi enää päteä ja tuntea paremmuutta, heille ei jää mitään. Sen takia sitä myyttiä, että äiti on ainoa on oikea, on ylläpidettävä. Että jotkut raukat voisivat tuntea olevansa jotain.

 

Minun mielestäni ei ole kauheaa jos isä jää kotiin ja äiti menee töihin..

Minäkin olin työhaastattelussa tänään ja huomenna saan tietää saanko paikan.
Mies jää kotiin 6kk pojan kanssa, hyvin pärjäävät en epäile yhtään. Ovat pärjänneet tähänkin asti kun olen ollut kaverin kanssa mm. shoppailemassa.

Mutta tietääkö kukaan että miten vaikuttaa miehen saamiin tukiin?
Kun meillä mies on työtyön ja saa siis sitä työmarkkina tukea, minä vanhempainpäivärahaa.. Ja nyt jos menen töihin niin saako mies silti vielä tuota tukea? Koska silloinhan isä on koti-isänä ja äiti töissä.