Niimpä, samaa miettinyt.
Teininä, paras kaverini yritti aina iskeä poikakavereitani. Siis ihan joka ikistä (olihan niitä 3 kappaletta, eri aikaan, peräti silloin kun olin 15-19v).
Jos ihastuin, "rakastuin", niin heti oli tää kaveri itteään tunkemassa siihen väliin. Ihan kokoajan tyrkytti itteään ihastukselleni.
Sanoin siitä "kaverille" joka kerta ja käskin pysymään poissa läheltäni, ei mitään vaikutusta.
Pisin suhde kesti puol vuotta ja sitten loppui kun ei vaan jaksettu enää sitä että aina pitää "kaveria" pakoilla että ei yrittäis kokoajan lääppiä jätkää. 2 seuraavaa suhdetta kaatuikin jo melko alkuvaiheissa kun jätkät ei jaksanut "kaveriani". Tosin tässä vaiheessa olin välit kaveriini jo jäädyttänyt melko tiukasti, mutta aina tää "kaveri" vaan tuli jostain ja tunki väliin.
19 vuotiaana löysin tään tosi rakkauden! "kaveri" kuuli siitä ammattikoulussa ja välitunnilla yritti meidän luo tulla. Karjasin niin kovasti (vieläkin hävettää) muutaman valitun sanan, "kaveri" meni ihan tulipunaiseksi (kaikkihan sen purkaukseni kuuli) ja pakeni paikalta. En oo sen jälkeen sitä nähnyt.
Tällä "kaverilla" oli itsellään aina kauniisti sanottuna useampi rauta tulessa yhtäaikaa. Joka viikonloppu kun joi, makasi hän aina eri miehen kanssa (jopa tuntemattomien kavereiden kavereiden kavereiden kanssa).
Hänellä ei koskaan ole ollut kunnollista, pidempää suhdetta, kuin kerran.
3kk seurustelun jälkeen meni naimisiin ja tuli heti raskaaksi. Vauva oli 6kk kun erosivat.
Sama teinimäinen rata kuulema jatkuu vieläkin :/
Ja ikää minulla ja "kaverilla" on +30.