Mikä on sinun sotkusyntisi?

Mulla varmaan ne keittiön pöydälle kertyvät mainoslehtiset/hesarit ja päivän postit. Sitten kun syödään, niin kerään ne kauniiseen kasaan pöydän reunalle tai yhdelle tuolille sillä varjolla, etten ole lukenut niitä vielä..Ja hitto sentäs, kun se kasa vain kasvaa ja kasvaa ja kasvaa... (Laskut kyllä olen erotellut sitä kasvamista ennen pois) ..

 

Vaatteet. Pyykitkin saattaa kuivua viikon verran telineessä (meillä on kostea asunto). Keittio on muuten siisti, mutta ruokaa laittaessa en osaa pistää roskia, esim. tyhjää nuudeli- tai makaroonipussia ja tomaattimurskatetraa roskikseen vaan ne jää siihen pöydälle. Koko päiväksi. Tai pariksi.

 

[QUOTE="northern soul";29871228]Mitaan en osaa laittaa paikoilleen. Kaikki jaa just tasan tarkkaan siihen, missa satun olemaan, kun en enaa kyseista esinetta tarvi. Mies on samanlainen.

Tana aamuna etsin e-pilleriliuskaa ja hiusharjaa sellaisella vimmalla ja kiireella, etta vannoin alkavani jarjestelmalliseksi ihmiseksi. Lupaus unohtui kuitenkin ennen puolta paivaa.[/QUOTE]

Onks sullaki adhd?

 

Mulla ei ole sotkusyntejä

 

Makkarin lattialle kerääntyy vaatteita viikon aikana. :ashamed:
Kuivat,puhtaat pyykit voi olla useamman päivän kuivaustelineellä.

 

Paperin keräykseen menevät lehdet ja mainokset. Niitä ehtii kertyä aina kummallisen iso kasa :kieh:.

 

Olen kasakeräilijä. Keittiön pöydälle kerääntyy lehtiä, käytävän lipastolle kertyy vaatteita ja muuta sälää. Tiskialtaaseen kerääntyy myös astioita likoamaan.

 

Kaapit.
Mua ärsyttää jos tasoilla on roinaa. Siispä sullon kaiken kaappeihin.. Mikä ei sinänsä oo kovin fiksua, koska kaapin ovien avaaminen voi olla kohtalokasta

 

Inhoan tiskirenttua.
Vaatekasat. Tavarakasat.
Pesty ja kuivurissa käynyt pyykki odottaa kasoina ja alimmaiset menee älyttömiin ryppyihin, normirypyt kuivurin jäljiltä kuuluu asiaan.
Lasten tavarat hujan hajan joka huoneessa enkä osaa tarpeeksi usein tai hyvin pakottaa niitä siivoamaan.
Lakanat vaihdetaan liian harvoin.
Pölyt pyyhitään 1-4 kertaa vuodessa.

Kuulostaapa pahalta kun lukee listaa Ei meillä kuitenkaan ihan toivotonta ole, ehkä vähän boheemia...

 

Työpiste on aina kaaoksessa...

 

Se kun otan uuden pikkuhousunsuojan ja vedän siitä irti sen paperin siitä tarrakohdan päältä enkä laita roskiin. Mies inhoo sitä.

 

Yli silmien korkeudella sijaitsevat hyllyt ja niiden päälliset "unohtuvat" välillä pyyhkiä...

 

Kun riisun vaatteet päältäni, yleensä vain tiputan ne alas ja sitten astun niistä ulos. Ne jää siihen missä kohtaa satuin haluamaan vaatteet pois. Ja mua ärsyttää ettei ne aamulla silti löydy siitä, vaikka olisin jättänyt haalarin juuri sopivasti reitilleni ja töppösetkin suoraan niiden punttien alle.

 

En osaa laittaa tavaroita paikoilleen. Ne jää just siihen missä niitä käytän.

 

Joidenkin syntejä lukiessa kiitän luojaa etten asu teidän kanssanne

 

Tiskaamattomuus. Tiskaaminen on mun "homma" kotona, ja kauhee kun olen siinä laiska. Silloin kun on vaan vähän tiskiä, ei vielä "kannata tiskata noita kahta lautasta", ja sitten kun sitä tiskiä onkin paljon, niin "en mä jaksa tiskata nyt kun noita on niin paljon. Onneksi mies ei valita vaikka tiskivuori olis kuinka iso. Tiskaamisinnottomuuteeni vaikuttaa myös se, että meillä on todella ahdas keittokomero, eikä huuhteluallasta erikseen. On vain pieni tiskiallas ja onnettoman pieni tiskipöytä... Mahtuu juuri ne kolme lautasta ja kuppia olemaan likaisina ja sitten tiskit tursuilee jo hellalle ja muualle...

 

Kylppäri! Vihaan kylppärin pesua. Muuten on aina kaikki paikat reilassa, mutta kylppärin kaakelisaumat on punaiset hiusväristä. Ei se likaa ole, vaan imeytynyt sinne saumoihin ja ei saa kuin hinkkaamalla pois, mutta on niin vaikea saada aikaiseksi kun kertakaikkiaan inhoan sitä hommaa.

 

Joidenkin syntejä lukiessa kiitän luojaa etten asu teidän kanssanne

Mä arvaan et sua ärsyttäis lattialla lojuvat vaatteet joista on vain astuttu pois.
Mutta niissä on ideana, että aamulla niihin voi astua takaisin suoraan.

Meillä ne vaan aina siirtyy, mies ei ymmärrä hyvää systeemiäni.

 

Mä arvaan et sua ärsyttäis lattialla lojuvat vaatteet joista on vain astuttu pois.
Mutta niissä on ideana, että aamulla niihin voi astua takaisin suoraan.

Meillä ne vaan aina siirtyy, mies ei ymmärrä hyvää systeemiäni.

Minä ymmärrän sen miehesi systeemin
(juu, en kestäis mitään vaatteita lattioilla/tuoleilla/pyykkitelineillä niiden jo kuivuttua)

 

Tulkaa kattomaan tätä sohvaa missä sairastan. Täällä on minä, kolme limsapulloa joista kaksi tyhjiä, mandariininkuoret, teekuppi, vesimuki, kuumemittari, astmapiippu, kalenteeri, kaukosäädin, kuumelääkkeet, kamera, kissa, läjä tyynyjä ja huopia.... niin ja läppäri ja nenäliinat.

Mutta siis, päiväkausia kuumeilleena sitä menee tähän kuntoon sekä akka että koti. Ei meillä tavallisesti sohvalla tältä näytä.

Jaa, meillä sohvanympärystö näyttää aina suurinpiirtein tuolta, lukuunottamatta selkeästi sairastamiseen liittyviä juttuja :snotty:

Mulla ei oo yksittäistä sotkusyntiä vaan kaikenkattava yleissekamelska

 

Läjät.. papereita, kirjoja, kansioita, sellaista. Lapsen piirrustuksia, postia.. Työpöydät ja lipaston päällinen kuorrutettu. Muitakin tavaroita jää hujan hajan, joskus joku vaatekin. Oon silti siistimpi kuin mieheni, ja keittiön ja eteisen siistin päivittäin joten mielestäni oon tosi hyvä

 

Vakio on tiskiallas. Jännä miten se aina räjähtää. Laitat sinne lautasen, ja sekunnin päästä siellä onkin koko astiasto.

Tokana tulee joku keskenjäänyt "rojekti" kun motivaatio/aika/kiinnostus loppuukin kesken. Jonkun mapin läpikäynti ym. ja paperit jää tasan levälleen ja pöytä on sen takia käyttökiellossa. Tälläkin hetkellä toi yksi kirja on lojunut kohta viikon tuossa lattialla (vaihdoin järjestystä ja perkasin turhaa kamaa pois).

Kolmas on vapaasti valittavissa oleva pöytätaso johon aina vaan hivuttautuu kaiken maailman ihme roinaa.

Pölytkin jää usein pyyhkimättä. Tuntuu että vastahan minä ne pyyhin, kunnes yhtäkkiä hoksaa että siitä on kylläkin jo puoli vuotta aikaa.

Ennen minullakin oli vaatteita siellä ja täällä, mutta järjestin systeemin sopivaksi. Toisin sanoen ne vaatteet, mitkä normaalisti lojuisi sohvalla, lojuu nyt pyykkikoneen luukun ja kuivaustelineen pyykittömän siiven päällä

Pyykkikori sentään loistaa tyhjyyttään melkein aina, olen ahkera pyykkäri

 

Meillä taitaa kuitenkin olla aika perussiistiä, kun teidän juttuja lukee kaapit ja niihin kertyvä ylimääräinen roina on se mun pahe....mut en vois kuvitella esim sohvaa jossa ois mandariininkuoria ja muuta sälää....yäääääk...

 

Meillä taitaa kuitenkin olla aika perussiistiä, kun teidän juttuja lukee kaapit ja niihin kertyvä ylimääräinen roina on se mun pahe....mut en vois kuvitella esim sohvaa jossa ois mandariininkuoria ja muuta sälää....yäääääk...

Ei ne mulla oo ihan sohvalla, vaan sohvan vieressä on semmonen tuoli, jonka päällä ja alla on kaikki tarvittava ja sit vielä muutama juttu. Siinä on mun komentokeskus :xmas:

 

Meillä taitaa kuitenkin olla aika perussiistiä, kun teidän juttuja lukee kaapit ja niihin kertyvä ylimääräinen roina on se mun pahe....mut en vois kuvitella esim sohvaa jossa ois mandariininkuoria ja muuta sälää....yäääääk...

Tänään ei ole mandariininkuoria, tällä hetkellä ainakaan. Itse asiassa yöllä sohva oli jopa melko tyhjä. Mutta sairastelu jatkuu. Haluat varmaan tietää mitä täällä tänään on:

minä, läppäri, teemuki, kahta lajia antibioottia, yskänlääkepullo lääkepussissa, verenpainelääkeliuska, iltapäivälehti, peite, kaksi huopaa, kaukosäädin, kalenteri, kaksi kännykkää (työ ja oma) kahdet rintsikat, yksi huivi, kaksi paitaa, laskostettu pöytäliina selkänojalla, nenäliinat sekä kuusi tyynyä, jos oikein lasken.

Nuo vaatteet siis eivät ole päälläni, vaan päälläni on vielä kolmas paita sekä pitkät housut ja villasukat. Rintsikat olen heittänyt pois kun vaikea hengittää muutenkin.

Sohvapöydällä on lisää lääkepurkkeja ja muuta sälää. Paraneekohan tää tauti ikinä?