"Hmh"
"Ei sillä ole väliä mitä muut luulevat sinun olevan, pääasia että itse tiedät mitä olet".
Äärimmäisen tärkeä neuvo! Tuon opetan omille lapsosille minä myös!Äiti ei oikein koskaan ole mitään neuvoja jaellut. Budjetointia opetti, siis miten lasketaan tulot ja menot ja katsotaan, miten rahat riittää.
Isä itse asiassa (kumma kyllä, kun ottaa huomioon, millainen vatipää se on) on antanut mulle kaikkein parhaan ohjeen: Pidä aina ystävistäsi kiinni. Tää oli silloin, kun ensimmäisen kerran rakastuin oikein kunnolla. Isä käski pitämään hyvää huolta ystävistä, vaikka olisi kuinka rakastunut, ja antamaan ystäville aikaa ja huomiota. Tää oli tosi hyvä vinkki: miehiä tuli ja meni, enkä oikein perheeseen ja sukuunkaan ole voinut luottaa. Mutta vanhimmat ystävyyssuhteet on sieltä ala-asteikäisestä saakka kestäneet (kohta kolmekymmentä vuotta). Mieskin oli alunperin hyvä ystävä, ilmankos ollaan kaksitoista vuotta oltu jo yhdessä.
Nimenomaan. Ja saman aion opettaa omalle tytöllekin, kunhan asia tulee ajankohtaiseksi.Äärimmäisen tärkeä neuvo! Tuon opetan omille lapsosille minä myös!
Naisilla varmaan vähän taipumusta siihen, että kun se Oikean tuntuinen kaveri tulee kuvioihin niin kavereille enää ei ole niin aikaa kun elämä alkaa kirjaimellisesti pyöriä miehen ympärillä:/ Vaikka sen pitäis mennä niin että mies tulee sisään sun hyvään elämään, eikä että se on koko elämä.
Jaa-a, itse en kyllä uskaltais ketään poikaa (tyttöä kyllä) lyömään takas kahta kovempaa mutta itsepuolustus erikseen johon sais mun siunauksen koska vain!Paras ohje äidiltäni on lievästi kaunisteltu neuvo nukkumiseen, kun ei uni meinannut tulla: "Kun pidät vaan silmiä kiinni ja makaat rauhassa, se on lähes sama kun nukkuisi." Arvatkaa vaan, tuliiko minusta rento nukahtaja, vasta pitkälti aikuisena sain selville, ettei se ihan noin mene.
Isä: "Ikinä et ensimmäiseksi lyö, mutta jos sua lyödään, annat kahta vertaa kovemmin takaisin." Tätä voi soveltaa vähemmän kirjaimellisesti, enkä ole ihan täysin aina noudattanut, mutta on niitäkin tilanteita tullut eteen.