Mikä on alkoholisti?

Orm Onneton
Alkoholi on ongelma siinä kohtaa kun sitä ilman ei elämästä tule enää mitään. Eli jos ei voi olla yhtäkään viikonloppua selvinpäin, on kehittänyt jo alkoholiriippuvuuden.

 
Pilleriina
Moikka....
Kyllä sen sit huomaa,ei kai siihen mitään yleistä määritystä oo...'
Mun ukkoni vetää kans nykyään joka viikonloppu ja on melki nuoresta lähtien sitä tehny...joskus joitakin raittiita viikonloppujaksoja,jolloin on sanonut että täähän on kivaa kun ei aina tarvikaan ryypätä,mutta nyt on taas viikonloppujen ryyppäys päällä,eli ainakin toinen päivä pitää aina ottaa ja mennä baariin jne.
Ottaa päähän ja hän ei oo kankkusessa mikään ihan,vaan suorastaan vihamielinen jne.
En tiä miten sais asiaa muutetuks ku ite ei sitä tajua,tai haluis se kans varmaan olla selvinpäin mut ei pysty siihen...ois niin kiva viettää tavallisia viikonloppuja lasten ja perheen kesken ettei alkoholi liittyius kuvaan...toki se ryyppää vsta ku lapset nukkuu ettei mitään sellasta mut kuiteski.Kuin kauan te ootte ollu yhessä? :hug:
 
kerttu L
Mulla kanssa avopuoliso joka juo tosi paljon ja käyttää sekaan vielä kaiken maailman lääkkeitä,lähinnä rauhottavia ja unilääkkeitä.Olen yrittänyt jutella ja tukeakkin häntä kun on selvä,mutta tuntuu että ihan yks lysti mitä sanoa.Lupaa olla juomatta mutta pari päivää pysyy ehkä selvänä ja taas mennään.Olen aika loppu tään asian kanssa ja lapsikin kärsii jo.Antakaa jotain neuvoja mitä vois vielä yrittää.Itse en juo lainkaan,ja on tosi raskasta katsoa toisen örvellystä.
 
mitä lie
Kyseessä on loppujen lopuksi addiktio,siinä missä muutkin riippuvuudet.Siitä ei toivu eikä sitä lopeta kenekään muun toiveetsa tai pyynnöstä,se pitää itsellä kolahtaa kotiin.Pitää löytyä selkärankaa sen verran että sanoo että nyt riitti.Jotain tiedän koska molemmat vanhemmat mulla alkkiksia,ja itse ent.päihderiippuvainen.
 
Ere
Moi !
Olen alkoholisti ja käyn AA-kerhossa ongelmani vuoksi. Olen ollut raittiina neljä kuukautta. Usei juomaan lähtö kummittelee mielessä vaikka järki sanookin että "älä hyvä mies ota". Viikonloput ovat vaikeita mutta arkisin ei ole sellaista levottomuutta. Haaveenani on raitistua pysyvästi mutta helppoa se ei tule olemaan. Ei sitä moni usko jolla ei tätä ongelmaa ole millaisen tunne myrskyn sitä läpi käy kun taistelee kuningas alkoholia vastaan. Join paljon 80 ja 90 luvuilla ja en enää tahtoisi palata niihin aikoihin. Minusta ei koskaan tule kohtuu käyttäjää, ei ole kompromisseja vaan pitää valita kadun aurinkoinen puoli vaikka tekisi kuinka kipeää sisimmässään tahansa. Tilannettani ei helpota että tunnen oloni yksinäiseksi ja oman arvon tunto on vieläkin kateissa. Uskon kuitenkin parempaan huomiseen ja kaikki järjestyy aikanaan. En ole periksi antavaa tyyppiä. Lukijat, niin miehet kuin naisetkin jos teillä on ongelmia alkoholin kanssa, tehkää asialle jotain sillä se on tunneelämän sairaus joka vie tuhoon sillä tauti vain pahenee vuosien myötä. Minusta on kiva herätä hyvin levätyn yön jälkeen, ruoka maistuu ja elämä näyttää välillä jopa ihan siedettävältä. Hyvää kevättä kaikille !
:hug: :hug: :hug: :hug:
 
intiaani
Erelle kovasti tsemppiä ja voimia ponnistella kuningas alkoholia vastaan :hug: Sinulle tulee varmasti vielä monta vaikeaa päivää, mutta jaksat varmasti kun ajattelet että edessä on vielä enemmän päiviä jotka ovat hyviä raittiutesi ansiosta :) Ai niin ja alkuperäiseen kysymykseen. Alkoholismin katsotaan olevan kyseessä silloin kun alkoholin suurkulutus (naisilla yli 10 annosta/vk) aiheuttaa terveydellisiä haittoja, ongelmia työssä, perheen hajoamista tai muita vastaavia ongelmia hoitaa päivittäisiä asioita.
 
pikari
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 13:49 Ere kirjoitti:
Moi !
Olen alkoholisti ja käyn AA-kerhossa ongelmani vuoksi. Olen ollut raittiina neljä kuukautta. Usei juomaan lähtö kummittelee mielessä vaikka järki sanookin että "älä hyvä mies ota". Viikonloput ovat vaikeita mutta arkisin ei ole sellaista levottomuutta. Haaveenani on raitistua pysyvästi mutta helppoa se ei tule olemaan. Ei sitä moni usko jolla ei tätä ongelmaa ole millaisen tunne myrskyn sitä läpi käy kun taistelee kuningas alkoholia vastaan. Join paljon 80 ja 90 luvuilla ja en enää tahtoisi palata niihin aikoihin. Minusta ei koskaan tule kohtuu käyttäjää, ei ole kompromisseja vaan pitää valita kadun aurinkoinen puoli vaikka tekisi kuinka kipeää sisimmässään tahansa. Tilannettani ei helpota että tunnen oloni yksinäiseksi ja oman arvon tunto on vieläkin kateissa. Uskon kuitenkin parempaan huomiseen ja kaikki järjestyy aikanaan. En ole periksi antavaa tyyppiä. Lukijat, niin miehet kuin naisetkin jos teillä on ongelmia alkoholin kanssa, tehkää asialle jotain sillä se on tunneelämän sairaus joka vie tuhoon sillä tauti vain pahenee vuosien myötä. Minusta on kiva herätä hyvin levätyn yön jälkeen, ruoka maistuu ja elämä näyttää välillä jopa ihan siedettävältä. Hyvää kevättä kaikille !
:hug: :hug: :hug: :hug:
Minä olen alkoholisti mutta nyt raittiina jo liki vuoden.Asian tekee vaikeaksi se että olen nainen ja äiti.Kohtuukäyttäjää ei tule minustakaan.Kovaa taistelua tämä on,riippuvuus on niin voimakas.Joka päivä viina mielessä mutta olen päättänyt selvitä.Olen juonut salassa,lapset eivät ole tienneet eikä kärsineet siitä.Nyt elämä maistuu paremmalle ja joka aamu päätän *tänään en ota*Hyvää kevättä sinulle ere.
 
perheenisä
Eiköhän se raja mene viimeistään siinä jos lapset joutuu kärsimään. Ei saa pilata heidän tulevaisuuttaan missään tapauksessa. Parempi jotta lapset saa nähdä vanhempansa silloin kun he eivät ole sekaisin vaikka väärinkäyttäjä olisikin. En tällä halua mollata riippuvuutensa tunnistaneita, lycka till, mutta lasten ei tarvitse nähdä/ kokea omia vanhempiaan sekopäisinä. Lapset eivät näe maailmaa samanlailla kuin aikuiset, ja toivottavasti ketään ei pakoteta aikuisten maailmaan liian aikaisin vanhemman väärinkäytön takia. Luotan siihen jotta kaikki tienhaarassa olevat vanhemmat tietävät minkä ratkaisun tekevät.
 
Käytän itsekin alkoholia mutta minusta se ei kuulu joka viikonloppuun ei edes joka toiseen.. Paljon ihanampaa olla perheen kanssa vain yhdessä. Minusta voi rueta miettimään alkoholiongelmaa jos EI VOI olla ilman sitä edes yhtä viikonloppua. Olen lähipiirissä nähnyt mitä tuo katkuva juhliminen tekee tai vaikka ottaisi vaan kotona. Kyllä lapset nauttivat kotiviikonlopuista ja selvistä vanhemmista enemmän!
 
alkoholistin tytär
Olen alkoholisti-isän tytär ja meillä isän juominen lähti satunnaisesta viikonloppujuomisesta, sitten välillä juotiin viikollakin, sitten joka päivä... Olen kärsinyt isän juomisesta aivan älyttömästi ja monta kertaa olen toivonut että äiti olisi älynnyt lähteä! Isä ei ole koskaan ollut väkivaltainen humalassa, riitaa hänen kanssaan tulee kuitenkin silloin helposti. Toisen näkeminen jatkuvasti humalassa on kuitenkin äärimmäisen kuluttavaa, ja jo aika pienetkin lapset osaavat vaistota sen että perheessä kaikki ei ole kohdallaan. Ehdottaisin että ottaisit asian käsittelyyn asiallisesti miehesi kanssa. Älä suostu syyllistymään miehesi juomisesta, sillä juomisesta ei ole vastuussa kukaan muu kuin juoja itse!!! Se on ehkä tärkein pointti. Jos asia ei ala korjaantua, lähde ajoissa, ihan lastesi takia!
 
alkoholistin tytär 2
Yhdyn paljolti edelliseen.
Minun isäni on jo kuollut, maksakirroosiin eli suomeksi: Viinaan.
Isäni oli ihana ja lempeä mies, minä muistan vielä varhaislapsuudestani ne isän selvät ajat. Isäni oli "tyypillinen suomalainen mies", juro ja hiljainen ja pohjalaisittain kova tekemään töitä. Jossain vaiheessa hän alkoi viinan avulla helpottamaan työstä tullutta stressiä; paukku silloin tällöin, paukku joka ilta, käynnistysryyppy aamulla,... ja niin se kierre oli valmis. Äitini tämän kertoi.
Äiti oli yrittänyt auttaa, pyytänyt vähentämään töitä, kun ei ollut velkaa ja oli koti, kesämökki ja auto, mutta isän ylpeys ei kai antanut periksi.
Isäni ei ollut varsinainen "humalajuoja" varsinkaan alkuaikoina, se oli semmoista tissuttelua. Ja hän kyllä pysyi poissa kotoa humalassa eikä koskaan ollut väkivaltainen tmv. Silti minä kärsin isän juomisesta ja toivoin myös äitini jättävän hänet, vaikka... en kai minä sitä oikeasti toivonut, koska näin jälkikäteen olen onnellinen ettei niin tapahtunut. Isällä oli kuitenkin aina takanaan perhe, joka rakasti häntä ja vaikeina aikoina sairaalassa oli aina joku hänen kanssaan, joku perheestä tai ystävistä.
Alkoholismi kun on sairaus.
Ajallisesti isäni viinanhuuruinen aika ei ollut kauhean pitkä, reilut kymmenen vuotta eli kai meidän ihmisten maksan kestokyky on yksilöllinen.

Mikä sitten on alkoholisti?
Minun mielestäni ihminen joka ei pysty olemaan ilman viinaa (jonka täytyy ottaa useina päivinä vikossa/joka viikko) ja tekee sen humalahakuisesti tai jonka viinanotto jatkuu toistuvasti kerrallaan useita vuorokausia.
 
minnu82
niin mikä sit on holismi? mun mielestä se et juo miltein joka päivä kun ei pysty olemaan ilma sitä...
mulla oli raskauden aikana sama ogelma et ukko joka v.loppu humalas ja välillä viikol. nyt poika 4kk ja tälläkin hetkellä ukko on juomassa jos ei ole humalas niin krapulas sängyllä.. mitä teen annanko tääs anteeks ja sit seuraaval kerral vai mitä? Häitä pitäis juhlii heinäkuussa....????? :flower:
 
äiti ja vaimo
Lohduttaapa kuulla että niin monella muullakin mies juo! olen vain niin yksin täällä asian kanssa.
Mies aloittaa kans joka perjantai ja jatkaa juomista puolille viikoille, pari selvää päivää joskus kolmekkin ja taas alkaa.Se on niin sairaskin lopuksi, ei saa nukuttua, oksentaa ja ruoka ei maista, palelee ja silti pitää aina aloittaa alusta.
Tapaturma riskikin on kasvanut, on sattunut jo vaikka mitä. Mutta tuntuu ettei mikään opeta, varmaan hautaan itsensä juo.
Minun mieliksikkö käy a-klinikalla, senki aikoi nyt lopettaa.Samakait se on,valehtelemassako sielläkin käy? kun tuntuu ettei sieltäkään apua löydy.
Muuta perhettähän tämä syö, sitä vaan ollaan niin kiinni tässä ja kun muuten menee hyvin niin ei haluais erilleenkään.
Perhekkin kaikkoaa kaikista sukulaisista ja kaikesta kun häpeää ja peittelee juoppoa miestä.
Monesti ajattelee miten paljon helpompaa meillä olisi kun ei olisi miestä kotona, sattuisi jotain niin että joutuisi hoitoon joksikkin aikaa.
Juominen ei lopu jos ei saa pakkohoitoa niin että olisi pakko olla heti pitempään ilman alkoa.
Voikait niillä olla haluja lopettaakkin mutta viina on vienyt voiton.
Ja miten ihana ja erilainen mies on tosiaan kuin hän on selvinpäin, minä olen sanonut omalleni että minulla on kaksi miestä se ihana ja sitten se toinen.
Minun mies onneksi ei ole väkivaltainen ollut koskaan siksikait sitä on katellukkin, juo omissa oloissaan sohvalla!
 
clivia
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 22:56 äiti ja vaimo kirjoitti:
Lohduttaapa kuulla että niin monella muullakin mies juo! olen vain niin yksin täällä asian kanssa.
Mies aloittaa kans joka perjantai ja jatkaa juomista puolille viikoille, pari selvää päivää joskus kolmekkin ja taas alkaa.Se on niin sairaskin lopuksi, ei saa nukuttua, oksentaa ja ruoka ei maista, palelee ja silti pitää aina aloittaa alusta.
Tapaturma riskikin on kasvanut, on sattunut jo vaikka mitä. Mutta tuntuu ettei mikään opeta, varmaan hautaan itsensä juo.
Minun mieliksikkö käy a-klinikalla, senki aikoi nyt lopettaa.Samakait se on,valehtelemassako sielläkin käy? kun tuntuu ettei sieltäkään apua löydy.
Muuta perhettähän tämä syö, sitä vaan ollaan niin kiinni tässä ja kun muuten menee hyvin niin ei haluais erilleenkään.
Perhekkin kaikkoaa kaikista sukulaisista ja kaikesta kun häpeää ja peittelee juoppoa miestä.
Monesti ajattelee miten paljon helpompaa meillä olisi kun ei olisi miestä kotona, sattuisi jotain niin että joutuisi hoitoon joksikkin aikaa.
Juominen ei lopu jos ei saa pakkohoitoa niin että olisi pakko olla heti pitempään ilman alkoa.
Voikait niillä olla haluja lopettaakkin mutta viina on vienyt voiton.
Ja miten ihana ja erilainen mies on tosiaan kuin hän on selvinpäin, minä olen sanonut omalleni että minulla on kaksi miestä se ihana ja sitten se toinen.
Minun mies onneksi ei ole väkivaltainen ollut koskaan siksikait sitä on katellukkin, juo omissa oloissaan sohvalla!
Pakkohoito ei tehoa alkoholistiin,alkoholistilla pitää itsellään olla tahto lopettaa juominen.Se että vaimo haluaa,kaverit haluaa ja suku haluaa,sillä ei ole merkitystä.Alkoholistin pitää itsensä haluta lopettaa juominen,muuten se ei onnistu.A-klinikalta saa avuksi Antabuksia ja jo puoli pulloa olutta antabusten kanssa aiheuttaa reaktion,eli Antabuksia jos syö niin ei voi juoda alkoholia tulee sen verran pahat oireet.Puhu miehellesi jos hän aloittaisi Antabushoidon.
 
äiti ja vaimo
Antabus hoitoa hän kokeili, aloitti lääkityksen.Mutta sanompa tässä että kaikkia sitä annetaanki alkoholistille lääkkeeksi, kun viinanhimo iskee ei sitä estä edes tuo lääkitys! Piti alkoa silti ruveta kokeilemaan ja kun reaktiot tulevat monilla kuulema vasta vuorokaudenkin kuluttua ajatteli miehenikin lume lääkkeeksi. Joi vain ja sanoi etteivätpä olleetkaan mitään!
Seuraavana aamuna perhe heräsi kuudelta aamulla kun mies kaatui vessareissulla täydeltä päältä selin ja pää auki, tikkejä kymmenkunta ja soitettiin ambulanssi. Taju oli poissa ja matkalla aluesairaalaan todettiin rytmihäiriöt ja kammiovärinä, sydänosastolla oli viikon ja kuukauden sairasloma.
Kyllä tämä tapaus hieman hillitsi mutta kummasti ne asiat juopolta unohtuu!
Sairaalassa todettiin että laake ja alko aiheuttivat "sydäninfarktin" joka
todettiin viikon aikana tehdyissä tutkimuksissa.
Että onpa kyllä hyvä lääke määrätä ihmiselle joka kamppailee vasta eroon viinasta, pääsee samalla hengestäkin!
Meillä ei tätä lääkettä enää kokeilla sanoin sen heti tämän jälkeen, ennemmin juo ku tappaa ihtesä tuolla lääkkeellä.
Että älkää muutkaa kokeilko jos ette ole varmoja että varmasti pystytte olemaan täysin kuivilla, siinä käy muuten huonosti.
Meitä tämä lääke kyllä säikäytti pahankerran.
 
haluan kertoa teille tarinan ex-miehestäni joka oli alkoholisti.Meille tuli ero 9 vuotta sitten viinan takia.Näinä vuosina viinan käyttö lisääntyi huolimatta uudesta naisystävästä ja poikiensa tapaamisista. Tiedän kuitenkin sen että hän oli todella hyvä mies ja isä ilman viinaa,mutta kuningas alkoholi voitti ajatukset ja teot.Yritti käydä kaikenmaailman hoidot ja aa-klinikat,mutta tuloksettomana.Viimeinen vuosi oli vain juomista ja nukkumista,ei jaksanut edes ajatella lapsiaan.Viimeiset kerrat kun kävimme häntä lasten kanssa tapaamassa,hän ei päässyt kunnolla sängystä ylös,muutakuin juomaan. Sääli siksi,että tiedän ettei voinut enää lopettaa,ja se koitui kohtaloksi.Ensi perjantaina matkustamme poikien kanssa isän hautajaisiin,isä oli vain 39- vuotias.Hän oli sanonut kaikille,että jos hänelle jotain tapahtuu,niin muistakaa,että hän rakastaa poikia yli kaiken.Pojat ovat kumpikin alaikäisiä.
 
Jos joka viikonloppu juo känniin itsensä, on se minusta jo ongelma. Jos juo lähes joka ilta yhden oluen, ei ole mielestäni ongelma. Ja ihminen voi kokeilla helposti, onko viinasta tullut ongelma. Lupaa olla muutaman viikon ilman viinaa. Jos onnistuu, tuskin viina on silloin ongelma, jos ei pysty olemaan, on se jo riippuvuus asteella.
 

Yhteistyössä