Mikä noissa lestadiolaisissa kiinnostaa?

joo, onhan erilaisuus kiinnostavaa. mutta kun nàità lest. aloituksia on ollut niin tiheààn, kiinnostukaa vaikka hinduista tai buddhalaisuudesta.... miekin oppisin jotain uutta varmaan

Hindut ja buddhalaiset eivät aiheuta niin paljon häiriötä ja kummastusta.

suomessa

Miksi ihmeessä eivät juuri Suomessa? Suomen luterilainen elämänkatsomushan eroaa niistä aika paljon. Miksi ne muuaalla aiheuttaisivat enemmän hässäkkää?

mua kiinostaa suomen meno, mutta myòs muu maailma. yleisesti maailmassa ei puhuta lestadiolaisista, joten luulen ettà aika iisià porukkaa. mutta en halua inttàà. àrsyttàà vaan nuo polemiikkihakuiset aloitukset. vàhemmàn "rakentavaa"

 

mitä häiriöitä lestadiolaiset aiheuttaa? olen kuvitellu näkemäni perusteella että kilttejä tyyppejä ovat?

Hmm.. olisit joskus käynyt meidän kotona - lasten heitteillejättöä, perheväkivaltaa, välinpitämättömyyttä lapsia kohtaan, lapset elää kuin pellossa kun vanhempia ei kiinnosta lasten elämä, lämmintä ruokaa yleensä vain sunnuntaisin, aina likainen koti jne. No ehkä muut näki ison perheen perheidyllin - myös sukulaiset, mutta totuus oli sitten toinen kodin seinien sisäpuolella. No nyt ehkä asiat paremmin kuin nuorin lapsin on jo 8v, mutta voi luoja mikä kaaos elämä ennen oli.

 

mitä häiriöitä lestadiolaiset aiheuttaa? olen kuvitellu näkemäni perusteella että kilttejä tyyppejä ovat?

Hmm.. olisit joskus käynyt meidän kotona - lasten heitteillejättöä, perheväkivaltaa, välinpitämättömyyttä lapsia kohtaan, lapset elää kuin pellossa kun vanhempia ei kiinnosta lasten elämä, lämmintä ruokaa yleensä vain sunnuntaisin, aina likainen koti jne. No ehkä muut näki ison perheen perheidyllin - myös sukulaiset, mutta totuus oli sitten toinen kodin seinien sisäpuolella. No nyt ehkä asiat paremmin kuin nuorin lapsin on jo 8v, mutta voi luoja mikä kaaos elämä ennen oli.

Ja tämä tarkoittaa että kaikissa isoissa perheissä on asiat samoin?

 

Ilmeisesti kaikesta tästä keskustelun paljoudesta huolimatta asiallista tietoa puuttuu ihmisiltä edelleen. Lestadiolaisuudesta liikkuu kaikenmoisia harhakäsityksiä suuntaan jos toiseenkin - sikäli kuin yhtä ja ainoaa totuutta ikinä on olemassa.

Jos alettaisiin tarkastella kriittisesti, mitkä keskustelunaiheet ovat turhiksia, melkein kaikki keskustelut voisi jättää käymättä. Googlata tai jutella naapurin pirkon kanssa. Mutta niin me tässäkin puhumme - emme tällä kertaa edes lestadiolaisuudesta, vaan siitä, miksi lestadiolaisuudesta pitää puhua

 

Hoya bella, ei kuulosta kivalta.

Toivottavasti tuollainen ei kenellekään kohdalle osuisi. Vaikka osuuhan se, perheen uskonnollisesta taustasta riippumatta. Tai on osumatta, yhtä lailla.

 

mitä häiriöitä lestadiolaiset aiheuttaa? olen kuvitellu näkemäni perusteella että kilttejä tyyppejä ovat?

Hmm.. olisit joskus käynyt meidän kotona - lasten heitteillejättöä, perheväkivaltaa, välinpitämättömyyttä lapsia kohtaan, lapset elää kuin pellossa kun vanhempia ei kiinnosta lasten elämä, lämmintä ruokaa yleensä vain sunnuntaisin, aina likainen koti jne. No ehkä muut näki ison perheen perheidyllin - myös sukulaiset, mutta totuus oli sitten toinen kodin seinien sisäpuolella. No nyt ehkä asiat paremmin kuin nuorin lapsin on jo 8v, mutta voi luoja mikä kaaos elämä ennen oli.

Ja tämä tarkoittaa että kaikissa isoissa perheissä on asiat samoin?

No ei tarkoita kaikkia. Mutta tiedän kyllä ettei meidän perhe ole ainoa tällainen lestadiolainen perhe, tiedän valtavasti muitakin vastaavia - mutta kun ne on niissä piireissä TABUJA joista ei puhuta, jollasilta suljetaan silmät. Kaikki lestadiolaiset eivät vaan ole lapsirakkaita ihmisiä.

 

Ja tämä tarkoittaa että kaikissa isoissa perheissä on asiat samoin?

Ei kai lestadiolaisuuden ja ison perheen välille voi laittaa yhtäläisyysmerkkejä...?

 

Mua kiinnostaa lestadiolaisuudessa se psykologinen ilmiö, kuinka vielä nykyään voidaan lapsi aivopestä lapsesta asti teityn yhteiskunnan jäseneksi. Kun otetaan huomioon, kuinka tämä Suomen maamme on globalisoitunut ja moniarvoistunut. Kuinka nettisukupolvi pystyy olemaan lesta tässä yhteiskunnassa. On tosi kiinnostavaa, kuinka vielä nykyään nainen on huonossa asemassa ja suostuu siihen, vaikka media ja koululaitos antavat tasa-arvoista kuvaa naisesta. Miksi joku kieltäytyy siitä, on minusta tosi outoa.

 

Ja tämä tarkoittaa että kaikissa isoissa perheissä on asiat samoin?

Ei kai lestadiolaisuuden ja ison perheen välille voi laittaa yhtäläisyysmerkkejä...?

Hoya bellan viestistä sai sen käsityksen että välinpitämättömyys johtui siitä kun lapsia liikaa. siksi tuo yleistys isoihin perheisiin.

Toisaalta tiedän useammankin tapauksen missä äiti on väsynyt ja kyllä he ovat apua hakeneet. Tilanteesta sit riippunu mitä apua saaneet.
Ja en tajua mistä tuo käsitys on että miehet määrää kaikesta. Omassa tuttava piirissä kyllä päinvastaisiakin tapauksia. Eli mies ei voi tehdä mitään kysymättä vaimoltaan. Mutta tuo tuskin liittyy uskontoon vaan ihmisten keskinäisiin suhteisiin muuten.

 

Ilmeisesti kaikesta tästä keskustelun paljoudesta huolimatta asiallista tietoa puuttuu ihmisiltä edelleen. Lestadiolaisuudesta liikkuu kaikenmoisia harhakäsityksiä suuntaan jos toiseenkin - sikäli kuin yhtä ja ainoaa totuutta ikinä on olemassa.

Jostain kumman syystä näitä keskusteluja tuntuu kumpuavan, ja ne ovat jotenkin sen suuntaisia, että yritetään kaivaa kaikki mahdollinen negatiivinen esiin ja sitten voidaankin alkaa yleistää. Tyypillisiä vastakkainasetteluja löytyy runsaasti.

Lestadiolaiset eivät käytä ehkäisyä ja se alistaa naista - ei-lestadiolaoiset eivät syyllisty naisen alistamiseen.

Lestadiolaisilla on huonosti hoidetut lapset - muilla hyvinhoidetut

Lestadiolaisilla on sotkuiset kodit - kaikilla muilla aina putipuhtaat.

Ihmisillä on toki tarve jakaa ja luokitella ihmisiä "meihin" ja "heihin" ja etsiä vastakohtia. Omaa ryhmää täytyy jollakin tavalla erottaa muista ryhmistä, ja yleensä niin, että oma viiteryhmä on parempi kuin muut. Ja koska se ei ole määräänsä parempi kumminkaan, pitää etsimällä etsiä vikaa muista. Väkivaltaisia, epäsiistejä, alistettuja ja tyhmiä löytyy ihan joka ryhmästä, joten ei kun yleistykset käyttöön. "Meidän" ryhmässä on kumminkin asiat yleensä mallillaan, "noiden" ryhmästä voidaan etsiä vain kaikki huonot puolet ja vaieta hyvät kuoliaaksi.

Ovatko lestadiolaiset jotenkin helppo kohde jota kauhistella, vai onko ERITYISESTI HEILLÄ joitakin sellaisia arvoja, jotka ovatkin hyviä, jolloin heidän ryhmänsä on "uhka" oman ryhmän paremmuudelle? Muuten en käsitä, miksi juuri lestadiolaisuus on alvariinsa silmätikkuna.

 

Mua kiinnostaa lestadiolaisuudessa se psykologinen ilmiö, kuinka vielä nykyään voidaan lapsi aivopestä lapsesta asti teityn yhteiskunnan jäseneksi. Kun otetaan huomioon, kuinka tämä Suomen maamme on globalisoitunut ja moniarvoistunut. Kuinka nettisukupolvi pystyy olemaan lesta tässä yhteiskunnassa. On tosi kiinnostavaa, kuinka vielä nykyään nainen on huonossa asemassa ja suostuu siihen, vaikka media ja koululaitos antavat tasa-arvoista kuvaa naisesta. Miksi joku kieltäytyy siitä, on minusta tosi outoa.

Samaa voisimme kysyä vaikkapa jehovantodistajista. Heilläkin on oma "maailmasta erillinen" ryhmänsä, omat normit ja tavat, mies on "naisen pää" jne. Koulutusta ei pidetä erityisen tarpeellisena.

Lapsia ei yleensä ole paljon, joten heitä ei ehkä havaitse joukosta yhtä helposti, mutta kyllä heistäkin keskustelun saisi jos tahtoisi.

 

Hoya bellan viestistä sai sen käsityksen että välinpitämättömyys johtui siitä kun lapsia liikaa. siksi tuo yleistys isoihin perheisiin.

Minä taas sain hänen viestistään nimenomaan sen käsityksen, että ongelmat liittyivät salailevaan ilmapiiriin, ei pelkästään perhekokoon.

 

Minä tein joskus täällä aloituksen, jossa tiedustelin, mitä eroa on vanhoillis- ja esikoislestadiolaisuudella. Kovasti se aloituksena otti silloinkin päähän joitakin, ilmeisesti ei-lestadiolaisia.

Itseäni kiinnostaisi tällä palstalla enemmänkin käydä asiallista keskustelua, kuin lukea niitä ainaisia "mitäs mä tekisin mun tukalle" -tyylisiä avauksia.

 

Ja en tajua mistä tuo käsitys on että miehet määrää kaikesta. Omassa tuttava piirissä kyllä päinvastaisiakin tapauksia. Eli mies ei voi tehdä mitään kysymättä vaimoltaan. Mutta tuo tuskin liittyy uskontoon vaan ihmisten keskinäisiin suhteisiin muuten.

No sitten täytyy pyytää anteeksi. Minun tuttavapiiriini ovat vain sattuneet ne lestadiolaiset, jotka keskinäisissä suhteissaan ovat sattuneet asettamaan miehen perheen pääksi. Taidan olla tilastoihme. Harmi kun lottopäivä oli eilen.

 

Ovatko lestadiolaiset jotenkin helppo kohde jota kauhistella, vai onko ERITYISESTI HEILLÄ joitakin sellaisia arvoja, jotka ovatkin hyviä, jolloin heidän ryhmänsä on "uhka" oman ryhmän paremmuudelle? Muuten en käsitä, miksi juuri lestadiolaisuus on alvariinsa silmätikkuna.

Mielestäni näissä keskusteluissa on tuotu esiin niin hyviä kuin huonojakin asioita lestadiolaisuudesta - välillä asiallisemmin, välillä epäasiallisemmin.

Mutta tuskin kukaan voi kiistää, että Suomessa sellainen tapaluterilainen peruskoti on se normi, johon kaikkea erilaista verrataan. Se on ihmisen tapa hahmottaa maailmaa, ja sen tuntevat nahoissaan kaikki vähemmistöt. Vähemmistöön kuuluvana tiedän sen.

 

Lestadiolaisia on niin paljon Suomessa että joukkoon mahtuu jos jonkinlaista ihmistä. Mä tiedän kaksi lestadiolaisperhettä joista toisessa lapsia on 4 ja toisessa 11 ja 12. tulossa. En tietenkään voi tietää miten oikeasti perheen sisällä asiat on, mutta sivusta seuranneena ainakin vaikuttaa olevan erinomaisesti.

 

Mutta tuskin kukaan voi kiistää, että Suomessa sellainen tapaluterilainen peruskoti on se normi, johon kaikkea erilaista verrataan. Se on ihmisen tapa hahmottaa maailmaa, ja sen tuntevat nahoissaan kaikki vähemmistöt. Vähemmistöön kuuluvana tiedän sen.

Tämän uskon kyllä. Olisi monelle varmasti helpottavaa, jos ihmiset oppisivat suhtautumaan erilaisuuteen pääsääntöisesti jotenkin muuten kuin mahdollisena uhkana. Epävarmuuttakohan se mahtaa olla, että niin monen täytyy nimenomaan antaa muiden tuta nahoissaan sen etteivät mahdu samaan tylsään muottiin kuin "kaikki muut"?

 

Tämän uskon kyllä. Olisi monelle varmasti helpottavaa, jos ihmiset oppisivat suhtautumaan erilaisuuteen pääsääntöisesti jotenkin muuten kuin mahdollisena uhkana. Epävarmuuttakohan se mahtaa olla, että niin monen täytyy nimenomaan antaa muiden tuta nahoissaan sen etteivät mahdu samaan tylsään muottiin kuin "kaikki muut"?

Luulisin, että erilaisuuden vieroksuminen on ihmisluonteessa. Ja välillä tuntuu, että vähemmistöt eivät oikeastaan edes opi kokemuksesta - päästessään enemmistöön he ryhtyvät vainoharhaisiksi toisia vähemmistöjä kohtaan. Itse olin yläasteen ajan luokalla, josta suurin osa oli vanhoillislestadiolaisia. Aika tehokkaasti he toteuttivat enemmistöterroria, kun sellainen mahdollisuus tarjoutui.

Ja korostettakoon vielä kerran, että olen päässyt yli noista kokemuksista. Ne vanhoillislestadiolaiset, joita ystäväpiiriini nykyään kuuluu, ovat hienoja ja avarakatseisia ihmisiä. Totta kai - ovathan he ystäviäni.

 

Sinulla Ksantippa tuntuu olevan sen verran näkökulmaa asiaan, että sanon kiitokset, että viitsit sitä hieman valottaa. Josko tässä vaikka itsekin oppisi jotakin.