Mikä minussa on vialla? :(

Olin eilen taas ystävälläni kylässä. Ja taas lähdin saman ajatuksen kanssa pois, kuin aina ennenkin. Hänen miehensä on ihastunut minuun. Olin viimekesänä heidän häissä mieheni ja lapsiemme kanssa ja huomasin kuinka hän aina salaa vilkuili ja hakeutui seuraan, jos olin jossain hetken ilman miestäni. Olen aivan varma sen miehen tunteista... Hän osoitti ne niin selkeästi kun kävimme...

Tänään taasen olin lapsieni kanssa puistossa ja toisen ystävän mies tuli lapsineen sinne. Vietettiin muutama tunti yhdessä puistoillen ja mies kysyi voisiko hän poiketa kahville, kun on vienyt lapsen kotiin. Miksi kahville, kun ennen emme ole kuin moikanneet ja tiesi mieheni olevan töissä? Hänen vaimo taas raskaana kotona...

Puoli vuotta sitten olin kolmannen ystäväni ja hänen miehen kanssa ravintolassa ja ystävän mies koitti iskeä minua erittäin innokkaasti. Kun menin tiskille, tuli hänkin ja otti kädestäni kiinni. Kun menin tupakalle tuli hänkin ja koitti tehdä lähempää tuttavuutta ja puhui mm siitä että haluaa olla kanssani ja tehdä paljon lapsia ym, rakastaa minua.

Nyt kerrottakoon että olen aivan tavallisen näköinen nainen. Olen kaikille ystävällinen ja yritän olla aina positiivinen. Viihdyn lasten kanssa peuhatessa ja minua kiinnostaa ainoastaan oma mieheni. Olenkin hieman hämilläni näiden ystävieni miesten käytöksistä... En ole antanut merkkiäkään mihinkään suuntaan, siis että olisin kiinnostunut muista kuin omastani! Siksi en ymmärrä, tulee syyllinen olo turhasta.

 

En tiedä. Minulle ei ole noin käynyt.

 

Ehkä olet luonnostaan flirtti? Siis ihan tahtomattasi, ehkä olemuksesti huokuu jotain mitä nämä miehet kaipaavat? Se voi olla juurikin se ystävällisyys. En osaa sanoa, toivottavasti tilanne ei käy tukalammaksi :/ Kiusallista varmasti.

 

Teidän kahden pitäisi konsultoida toisianne ristiin:

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1971467-miksi-kukaan-ei-ihastu-muhun/

 

Kerro ihmeessä näille ystävillesi, mitä sinulle on ehdotettu. Voit vaikka ystävälliseen sävyyn kertoa, mitä ajatuksia se sinulle toi.

 

Ohhoh. No, sussa on jotain, mikä vetoaa miehiin. Mutta eihän tuo kivaa ole, kun ystävien miehistä on kyse. :/ En kyllä osaa neuvoa, muhun ei turhan moni mies ole ihastunut...

 

Ehkä olet niin sydämellinen ihminen ja helposti lähestyttävä, että miehet ymmärtävät sen väärin? Miehet saavat juttukaverin joka heitä ymmärtää ja puhuu heidän kanssaan sujuvasti. Kotona voi olla, että vaimon kanssa juttu ei aina niin hyvin luista..
Tympeitä tilanteita kaikkinensa. : /

 

Mulla on ollut osittain sama juttu, mutta ihastujina ovat olleet miehen sinkkukaverit. Useimmat ovat sitemmi pariutuneet enkä ole enää moista huomannut. Olen kyllä helposti lähestyttävä, mutta en tosiaankaan flirtti. En löytänyt miestäni mitenkään vaivatta, vaan musta on aina tuntunut että "puhuttelen" just vääränlaisia miehiä.

 

Mulle on käynyt vastaavasti myös muutaman ystävän miehen kanssa.
Mulla on mennyt kaksi hyvää ystävyyssuhdetta pilalle sen takia, että ystävän mies on ihastunut.
Minä en tehnyt mitään, kerroin miehelle ystävällisesti että olen mieheni kanssa ihan tosissaan ja meille on lapsi tulossa, kuten hän tiesikin, minua kiinnostaa vain oma mieheni. Sen jälkeen kerroin ystävälleni tilanteesta varovasti eikä hän ole sen jälkeen puhunut minulle.

Toisen ystävän kanssa kävi samalla tavalla, tai ystävän miehen kanssa. Kerroin miehelle että kuten hän tietää seurustelen vakavasti hänen PARHAAN ystävänsä kanssa, ja minua kiinnostaa vain oma mieheni. Edellisestä muka viisastuneena päätin etten ystävälle kerro- kun mitään ei todellakaan ole tapahtunut, ajattelin että se mitä ei tiedä ei satuta, koska onhan pienet ihastumiset pitkissä suhteissa normaaleja- no mies kertoi. Että oli ihastunut, mutta olin torjunut. Ystävä ei tämän jälkeen ole puhunut mitään.
Ja minun mies suuttui ystävälleen, mutta sittemmin vuosien päästä sopivat,mutta parhaita ystäviä ei enää tullut.

Mä syytin itseäni pitkään ja mietin mikä mussa on vikana, tai mitä olen tehnyt väärin. En todellakaan mielestäni ollut antanut mitään merkkejä. Mä olen myös ystävällinen ihminen, kaikille, ja olen positiivinen ja iloinen ihminen luonnostani. Ja myös ihan tavallisen näköinen, enkä omasta mielestäni mikään järin kaunis.
Kun hain syitä ja kyselin ystäviltä normaalikäyttäymistäni, sain monelta vastaukseksi saman kuin joku yllä sanoikin- olen luonnostani vähän flirtti ja varmaan myös se ystävällisyys. Mä en itse sitä koskaan aiemmin ollut tajunnut, mutta kun aloin käyttäytymistäni seurata, niin huomasin että todella olen flirtti- ihan tahttomasti luonnostani, mutta tässäkin voi oppia muuttamaan tapojaan Epäystävällinen en silti ole koskaan.
Ja eipä ole enää tuntunut että oisin kovin usein vääriä signaaleja lähetellyt

Moni sanoi, että ole imarreltu, mutta minusta se ei ollut imartelevaa että ystävien miehet, tai kenenkään tuntemattomankaan ihastui. Tai tulkitsi viestini väärin. Ja kun mieheni on vielä aika mustasukkainen, on meillä vuosien varrella käyty aikamonta kiivasta keskustelua asian tiimoilta..

Mutta tsemppiä sulle, eihän se kuitenkaan sun vikasi ole että miehet ihastuu. Toivottavasti et menetä yhtään ystävääsi asian takia, sen suhteen en osaa neuvoa kannattaako asiasta kertoa ystävälle vai ei- mulla kävi huonosti kumminkin päin. :'(

 

Ja tosiaan kans lisään, että mulla on ihan lapsesta saakka aina ollut poikia/miehiä enemmän kavereina kuin tyttöjä/naisia ja olen ymmärtänyt aina paremmin jätkien juttuja.
Eli varmaan juuri sekin että on helposti lähestyttävä, ja juttu luistaa ja aika hyvin suurinta osaa miestä ymmärrän ja jaksan kuunnella niitä jätkäjuttujakin. Eli en tarkoittanut viestilläni sitäm että juuri sinä olisit flirtti ym ym.-