Mikä biisi on kunnolla koskettanut sinua?

Tuli mieleen kysäistä tällaista kun itsellä kolahti oikein kunnolla; meinasin oikeesti alkaa ihan vollottamaan asti kun kuuntelin juuri ostamaani "melkein vieraissa, Tribuutti Leevi & The Leavingsille" -levyä; Olavi Uusivirran ja Paula Vesalan laulama "Pimeä tie, mukavaa matkaa" on aivan mielettömän koskettava! Ne laulaa niiiiiiin kauniisti ja tarina on tosi traaginen... Yleensä nuo Leavingsin biisit on enemmänkin tragikoomisia ja niissä on aina sellainen "pilke" mukana, mutta tämä laulu on jotenkin vain niin.... :'( :/ Voi aivan nähdä kun perhe ajaa pimeällä ja on päättänyt, että "Jäädä saat julma maa..." Pistää miettiin asioita...Hitto, harvoin mikään biisi näin koskettaa.

En tiedä, voi olla johtuu siitä, että tällaisia juttuja aina jostain päin maata tulee oikeasti, eli perheen isä tai äiti vaan "naksahtaa" jostain ulkopuolisesta pieneltä tuntuvasta asiasta ja tekee jotain kauheeta :/ ?

Onko teillä muilla vastaavia biisejä tullut vastaan?
 
Mua on aina koskettanut Kirkan "kahden hullun matka". Se tuli nyt ekana mieleen vaikka onhan niitä toki paljon muitakin ihania. Ja sitten se Meurmannin laulama Lapin kesä.. koskettaa tulkinnallaan.
 
Florence, siitä Meurmannin Lapin kesästä mäkin tykkään, Loirin esittämänä VIHASIN sitä, mutta Meurmannin tulkinta on tosiaan tosi koskettava! Oikeesti olin tipahtaa sohvalta kun se rupes siinä kisassa sitä biisiä vetämään... vaan yllätyimpä aivan totaalisesti! En olis i-k-i-n-ä voinu uskoo, että joku vois sen esittää niin, että en pelkästään pitäisi sitä ihan ok:na vaan se tosiaan Koskettais vielä...!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ande:
Florence, siitä Meurmannin Lapin kesästä mäkin tykkään, Loirin esittämänä VIHASIN sitä, mutta Meurmannin tulkinta on tosiaan tosi koskettava! Oikeesti olin tipahtaa sohvalta kun se rupes siinä kisassa sitä biisiä vetämään... vaan yllätyimpä aivan totaalisesti! En olis i-k-i-n-ä voinu uskoo, että joku vois sen esittää niin, että en pelkästään pitäisi sitä ihan ok:na vaan se tosiaan Koskettais vielä...!
Kylmät väreet menee edelleenkin ja silloin itkua väänsin, kun kuulin ekan kerran.. En vihaa sitä Loirinkaan versiota, mutta heittämällä jää toiseksi.
 
Juha Tapion Ohikiitävää. Jotenkin tuli usein kuunneltua viime kesänä kun veljen vaimo kuoli täysin yllättäen. Että kaikki on ohikiitävää... "Kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää..". Mä itken aina kun kuulen sen.

Tuli mieleen kans toi saman esittäjän Kaunis ihminen. Kun oikein kuuntelee niitä sanoja niin tulee pala kurkkuun.

Juha Tapiolla on kyllä musta tosi hyviä sanoituksia.
 
Johanna Kurkela, sun särkyä anna mä en
Juha Tapio, ohikiitävää ja kelpaat kelle vaan
ja Jani wickholm, kuu

siinäpä muutama mitä kuunnellessa väreet kulkee pitkin selkää :) , normaalisti kuuntelen aika erilaista musiikkia

ai niin, Meurman kuuluu munkin suosikkeihin, oli kiva nähdä ja kuulla tyyppi livenä... =) ;) ihan innolla odotan minkälaista musaa meinaa euroviisukarsinnoissa esittää
 
Alkuperäinen kirjoittaja rentunruusu:
Johanna Kurkela, sun särkyä anna mä en
Juha Tapio, ohikiitävää ja kelpaat kelle vaan
ja Jani wickholm, kuu

siinäpä muutama mitä kuunnellessa väreet kulkee pitkin selkää :) , normaalisti kuuntelen aika erilaista musiikkia

ai niin, Meurman kuuluu munkin suosikkeihin, oli kiva nähdä ja kuulla tyyppi livenä... =) ;) ihan innolla odotan minkälaista musaa meinaa euroviisukarsinnoissa esittää
Kuu on erittäin ihana biisi

:)

Pidän muistakin Wickholmin kappaleista. Ja sitten se Yön biisi, jossa laulaa myös se nainen..Annika Eklund tai jotain. tuli oikosulku.. no mutta kuitenkin =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Footballers Wife:
Maaritin "lapset on lainaa vain..." ja sit se onko se Yön biisi, missä isä laulelee nukkumaan menevälle pojalleen...
Tarkoitat varmaan "Ihmisen poika"... Ehdottomasti koskettavin! Toinen joka aina tuo kyyneleet silmiin on samaisen orkesterin "Särkyvää".
 
Noissa on monia tosi koskettavia biisejä ja paljon niitä löytyy muutenkin. Joskus kun on tosi väsynyt ja kurja olo eikä mikään tunnu miltään tulee mieleen Exitin biisi:

Viimeisin voimin taas eteesi käyn
Ilta laskeutuu kaupunkiin
Viimeisin voimin taas eteesi käyn
Olen kulkenut uuvuksiin

Minä huudan varjoista maan
Panen toivoni lunastajaan
Käsiisi suuriin oi Jumalani
Tahdon antaa nyt henkeni

Viimeisin voimin taas luoksesi tuon
Päivän jokaisen askeleen
Viimeisin voimin taas luoksesi tuon
Pienen ihmisen särkyneen

Minä huudan varjoista maan
Panen toivoni lunastajaan
Käsiisi suuriin oi Jumalani
Tahdon antaa nyt henkeni

Moni muukin hengellinen biisi saa silmän kostumaan ja kylmät väreet menemään pitkin selkää. Joulun aikaan löysin netistä Lumiukko-biisin (sen animaatio-ohjelman siis) suomennettuna ja se toi mieleen Jokelan tapahtumat, tai yleensä jonkun nuoren kuoleman:

On allain avaruus, ja tähtipolku kauas vie.
On toinen maailma, on hämäräinen tie.
On tähtiaika uus, ja taivaansini määränpää
kun pilven portaisiin vain kevyt jälki jää.

Niin kovin kaukainen on pieni kylä päällä maan.
Sen tiet ja talot, puut on lumipuvussaan.

Joku jää katsomaan, kuka lentää noin.
Itsekin hämmästyn, kun lentää voin.
On jäätä avaruus ja selkääni mä siivet sain.
On kuu niin sininen mun lentomatkallain.

Kuutamoon liukenee portaat pilvien.
Liukenen itsekin ja leijailen.

On aikaa avaruus ja tuhat vuotta hetkinen.
On tähdet kotimaa ja mä saan nähdä sen.
 
Miun isä kuoli vuonna 2003 ja liki samoina suuren surun päivinä kuulin ekaa kertaa Neljän Ruusun Veri....

"Sun veresi virtaa, mun veressäni,
sun äänesi kuuluu, mun puheessani,
taivuin samaan suuntaan, mihin olit taipunut,
vaivuin samaan huumaan, mihin olit vaipunut.

En taistele vastaan, vaikka pitäisikin,
sillä ainoastaan, häviäisin,
sä annoit kaiken,mitä janosin,
vannoit aamenen, mut joit rakkauden.

hiljaa lasken seppeleen
nukkuvan isäni haudan luo,
en turhaan pelkää kuolemaa,
minutkin myöhemmin luoksesi tuo...."

Muistan kuinka itkin autossa niin kovin, että täytyi laittaa auto tien sivuun, jotten olisi ajanut tieltä ojan pohjalle.
Ja vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen se yhä itkettää, herkistää. Ja saa kaipaamaan isää todella kovin.

:'(
 
täällä yks raskauden herkistämä vollottaa jo kun ajattelee noita ihania biisejä :'(
Yön "ihmisen poika" on kyllä ykkönen, kun tämä toinenkin vaavi on poika (ja nyt äiti odottaa häntä syntyväksi jo aivan kympillä)
 
Alkuperäinen kirjoittaja pitkä kiekko:
Miun isä kuoli vuonna 2003 ja liki samoina suuren surun päivinä kuulin ekaa kertaa Neljän Ruusun Veri....

"Sun veresi virtaa, mun veressäni,
sun äänesi kuuluu, mun puheessani,
taivuin samaan suuntaan, mihin olit taipunut,
vaivuin samaan huumaan, mihin olit vaipunut.

En taistele vastaan, vaikka pitäisikin,
sillä ainoastaan, häviäisin,
sä annoit kaiken,mitä janosin,
vannoit aamenen, mut joit rakkauden.

hiljaa lasken seppeleen
nukkuvan isäni haudan luo,
en turhaan pelkää kuolemaa,
minutkin myöhemmin luoksesi tuo...."

Muistan kuinka itkin autossa niin kovin, että täytyi laittaa auto tien sivuun, jotten olisi ajanut tieltä ojan pohjalle.
Ja vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen se yhä itkettää, herkistää. Ja saa kaipaamaan isää todella kovin.

:'(
toi on tosi herkistävä biisi!
kyseisen bändin biiseissä yleensäkin on tosi hyviä sanoituksia...
kuten seuraava,

TAHDON

seurakunta saapuu paikoilleen
se valmistautuu suureen lupaukseen
taipaleet kahden ihmisen
yhteiseksi suunnataan

ja elämä on kuin elokuvaa
prinsessa prinssin lopulta saa
tiara ja kangasta valkeaa
suru ja murhe unohtuu
rakkaus on suurempi kuin muu
kaikki tietävät sen ja uskovat

tahdon tahdon

valokuva mustavalkoinen
tuo taasen mieleen suuren päivän sen
yhdessä näin kun vanhetaan
ei rakkaus sammu milloinkaan

ja elämä on kuin elokuvaa
prinsessa prinssin lopulta saa
tiara ja kangasta valkeaa
suru ja murhe unohtuu
rakkaus on suurempi kuin muu
kaikki tietävät sen ja uskovat

tahdon tahdon

........
 
Alkuperäinen kirjoittaja rentunruusu:
Alkuperäinen kirjoittaja pitkä kiekko:
Miun isä kuoli vuonna 2003 ja liki samoina suuren surun päivinä kuulin ekaa kertaa Neljän Ruusun Veri....

"Sun veresi virtaa, mun veressäni,
sun äänesi kuuluu, mun puheessani,
taivuin samaan suuntaan, mihin olit taipunut,
vaivuin samaan huumaan, mihin olit vaipunut.

En taistele vastaan, vaikka pitäisikin,
sillä ainoastaan, häviäisin,
sä annoit kaiken,mitä janosin,
vannoit aamenen, mut joit rakkauden.

hiljaa lasken seppeleen
nukkuvan isäni haudan luo,
en turhaan pelkää kuolemaa,
minutkin myöhemmin luoksesi tuo...."

Muistan kuinka itkin autossa niin kovin, että täytyi laittaa auto tien sivuun, jotten olisi ajanut tieltä ojan pohjalle.
Ja vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen se yhä itkettää, herkistää. Ja saa kaipaamaan isää todella kovin.

:'(
toi on tosi herkistävä biisi!
kyseisen bändin biiseissä yleensäkin on tosi hyviä sanoituksia...
kuten seuraava,

TAHDON

seurakunta saapuu paikoilleen
se valmistautuu suureen lupaukseen
taipaleet kahden ihmisen
yhteiseksi suunnataan

ja elämä on kuin elokuvaa
prinsessa prinssin lopulta saa
tiara ja kangasta valkeaa
suru ja murhe unohtuu
rakkaus on suurempi kuin muu
kaikki tietävät sen ja uskovat

tahdon tahdon

valokuva mustavalkoinen
tuo taasen mieleen suuren päivän sen
yhdessä näin kun vanhetaan
ei rakkaus sammu milloinkaan

ja elämä on kuin elokuvaa
prinsessa prinssin lopulta saa
tiara ja kangasta valkeaa
suru ja murhe unohtuu
rakkaus on suurempi kuin muu
kaikki tietävät sen ja uskovat

tahdon tahdon

........
Tuota mie en ole kuullutkaan...sanoituksen perusteella tuntuu hyvältä. :) Tykkään myös Springsteenin sanoituksista (ikivanha fani!), etenkin syyskuun 11. päivän tapahtumista tekemänsä älpyn sanoitukset ovat jotenkin tosi koskettavia.... ( The Rising).
 
susanna Haaviston Odotusta Pariisissa on yksi sellainen. Ja tulee mieleen myös Ismo Alangon Elokuun häävalssi. Uskomatonta, inhoan Mikko Alataloa mutta jostain kumman syystä alan nykyään kyynelehtiä kun kuulen Suojelusenkelin :whistle:
 
Yhden nimee en muista mutta siinä oli sanat jotenkin näin:

"Kauneinta ehkä on päällä maan, kun pienoisen saa omistaa. Käy lapsonen rinnalles uinumaan, se kauneinta on päälä maan"

Siinä on kaunis tarina vauvan syntymästä ja äitiydestä. Kuulin tuon eka kerran, kun nyt 11 vuotias poikani oli neljän tunnin ikäinen ja kuuntelin tyynyradiota sairaalassa. Oli joulupäivä ja toivekonsertti. Siitä lähtien olen aina muistanut sen hetken elävänä tuoksuineen, kun kuulen tuon kappaleen. En vain ole läytänyt sitä mistään.

Sit se finlandersin oikeesti. Se kolahtaa aina vain hyvin syvälle sydämeen.

Niitä kauniita ja sieluun kolahtavia kappaleita on vaikka kuinka paljon. Kaikkien nimien en edes muista, mutta niihin ei kyllästy ja ne tuntuu aina yhtä tuoreilta ja ihanilta. Monella artistilla jota en muuten kuuntelis, niin heilläkin on joitain kappaleita mitkä menee suoraan sydämeen.

Kuin joutsenlaulu, on kans yks kappale joka saa kyyneleet virtaan. Laulettiin se kavereiden kans, kun hyvä ystävämme nukkui pois tapaturmaisesti ollessaan vasta 22v. Siitä on jo aikaa, mutta hetki ja kappale eivät unohdu koskaan.
 
Oleb roikkunut sivuilla aina välillä, "urkkimassa" ja joskus kommentoinutkin jotain en tosin pitkään aikaan ja eri nimimerkillä, kun entinen oli hukkunut jonnekin.

Mutta asiaan onko kuukaan kuullut laulua jossa sanotaan: Tänään on hyvä päivä syntyä? En ole ihan varma oliko Sig-yhtyeen biisi. Olen kuullut sen vain kerran synnytys salissa kun poikani syntyi toukokuussa :/
 
The Sharp: You.. olin silloin eka kertaa Kangasniemen baarissa ku kuulin, se vaan oli jotenki haikee, tuli mieleen oma kulta..
 

Yhteistyössä