Mikä siinä lapsensynttärikutsuun vastaamisessa on niin sta----nan vaikeaa?

[aaaapeee]

No jo on moraalista tämänkin palstan äitimeininki!

Sanon siis lapselleni,joka odottaa nicopetteriä kutsuille, että " me ollaan paskajengiä, meihin ei kannata reagoida nicopetterin perheen mielestä, get used to it". Tai sitten: "nicopetterin perhe katsoo,josko olis kivempaa tekemistä kun sun synttärit nyt just ja jos ei oo, nicopetteri saattaa vaivautua".

KAMOON!

Ja sitten ihmetellään, kun teinit on perssiistä eikä osaa olla, käyttäytyä eikä ottaa muita huomioon.

Ihan turha valittaa, äitiliinit! Kyllä se on tämä itsekkyyteen ja omaan napaan katsomiseen kasvatus joka kuspäisyyteen kasvattaa. Ja äitihän se kasvattaa...

Elä äiti sitten itke yksinäisyyttä vanhainkodissa. Nicopetteri katsoo, josko ei olis parempaa tekemistä ja tulee sitten katsomaan, jos viitsii. Tai sitten ollaan jo siinä vaiheessa, että äitiliini on jo niin paskajengiä, että ei kannata vaivautua.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Vieras";28518362]Ihmisiä ei enää jaksa kiinnostaa kissanristiäiset, ja niitähän noi marccu-pettereiden synttärit vähän tuppaavat olemaan... En ymmärrä miten ihmiset oikeasti jaiksavat järjestää marccu-pettereillensä noita pippaloita alituiseen, ja yleensä yhdet ei edes riitä, vaan samalle marccu-petterille pitää järjestää kahdet tai kolmet, jotta jopa kummit, ja heidän kaimansakin pääsisivät paikanpäälle... ja pippaloiden järjestävät oikeasti kuvittelevat, että sen oman marccu-petterin merkkipäivä on tosiaan se vuoden keskipiste... ylläri pylläri... ihmisillä riittää noita joka viikolle.[/QUOTE]
Aivan. Juhlat kokevat inflaation, jos niitä on jatkuvasti. Lisäksi tavallisilla lasten synttäreillä ei ole mitään sellaista,mitä marcut ja camillat eivät saisi joka lauantai kotonakin.

Omassa lapsuudessani 60-luvulla limsaa, karkkia ja muita herkkuja sai vain jouluna, pääsiäisenä ja synttäreillä. Omien synttäreiden lisäksi pääsi juhlimaan yleensä 4-5 kaverin synttäreitä vuodessa. Näitä kekkereitä odotettiin jo viikkoja aikaisemmin ja itkua väännettiin, jos satuttiin kaverin synttäripäivänä olemaan sairaana ja yksi vuoden kohokohdista meni sivusuun.

 

["vieras"]

Lapsi kertoo montako kutsua jakaa ja sen mukaan teen tarjottavat. Se tulee ken haluaa.
En ole koskaan pyytänyt vastausta kutsuun, eikä lapsen kavereiden vanhemmatkaan ole.
En minä mitään gourmet menyytä kuitenkaan tarjoa, joten se mitä jää, on helppo käyttää myöhemmin.
Tuntuu että tosi monelle palstalaiselle yhdet lastenkekkerit on ihan hiveä päänsärky jo ennen toteutumista.
Milloin kutsuttuja lapsia ollaan heittämässä ulos kun eivät "huonokäytöksisinä" osaa lähteä tai sitten kutsuttujen vanhemmat haukutaan jo ennakoon. Eikö teissä itsessänne ole mitään vikaa? Minusta on.

 

[aaaapeee]

Aivan. Juhlat kokevat inflaation, jos niitä on jatkuvasti. Lisäksi tavallisilla lasten synttäreillä ei ole mitään sellaista,mitä marcut ja camillat eivät saisi joka lauantai kotonakin.

Omassa lapsuudessani 60-luvulla limsaa, karkkia ja muita herkkuja sai vain jouluna, pääsiäisenä ja synttäreillä. Omien synttäreiden lisäksi pääsi juhlimaan yleensä 4-5 kaverin synttäreitä vuodessa. Näitä kekkereitä odotettiin jo viikkoja aikaisemmin ja itkua väännettiin, jos satuttiin kaverin synttäripäivänä olemaan sairaana ja yksi vuoden kohokohdista meni sivusuun.

Ja haluatko sinä, että juuri sinun lapsesi synttärit ovat ne,jotka ovat kärsineet inflaation? Miltä se tuntuisi lapsestasi? Miten sen selittäisit 4-vuotiaalle?

 

[Keittiönoita]

No jo on moraalista tämänkin palstan äitimeininki!

Sanon siis lapselleni,joka odottaa nicopetteriä kutsuille, että " me ollaan paskajengiä, meihin ei kannata reagoida nicopetterin perheen mielestä, get used to it". Tai sitten: "nicopetterin perhe katsoo,josko olis kivempaa tekemistä kun sun synttärit nyt just ja jos ei oo, nicopetteri saattaa vaivautua".

KAMOON!

Ja sitten ihmetellään, kun teinit on perssiistä eikä osaa olla, käyttäytyä eikä ottaa muita huomioon.

Ihan turha valittaa, äitiliinit! Kyllä se on tämä itsekkyyteen ja omaan napaan katsomiseen kasvatus joka kuspäisyyteen kasvattaa. Ja äitihän se kasvattaa...

Elä äiti sitten itke yksinäisyyttä vanhainkodissa. Nicopetteri katsoo, josko ei olis parempaa tekemistä ja tulee sitten katsomaan, jos viitsii. Tai sitten ollaan jo siinä vaiheessa, että äitiliini on jo niin paskajengiä, että ei kannata vaivautua.

Mun nyt jo aikuinen tytär kertoi, että tuo on ihan yleistä nuorten aikuistenkin keskuudessa. Vaikka nuoret sinällään ovatkin ihan mukavia ja fiksuja, niin juhliin ja toisen näkemään vaivaan suhtaudutaan täysin välinpitämättömästi. Juhliin mennään, jos keretään ja jaksetaan. Syynä peruuntumiseen voi olla vaikka se, että vettä sataa eikä viitsitä lähteä bussipysäkille.

 

[Keittiönoita]

Ja haluatko sinä, että juuri sinun lapsesi synttärit ovat ne,jotka ovat kärsineet inflaation? Miltä se tuntuisi lapsestasi? Miten sen selittäisit 4-vuotiaalle?

No en todellakaan, mä olen vaan koko ajan yrittänyt sulle selittää, mistä se johtuu, että nykyään ei enää juhlat ihmisiä kiinnosta. Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta sivusta olen seurannut, miten maailma on muuttunut vuosien varrella.

 

[aaaapeee]

[QUOTE="vieras";28518410]Lapsi kertoo montako kutsua jakaa ja sen mukaan teen tarjottavat. Se tulee ken haluaa.
En ole koskaan pyytänyt vastausta kutsuun, eikä lapsen kavereiden vanhemmatkaan ole.
En minä mitään gourmet menyytä kuitenkaan tarjoa, joten se mitä jää, on helppo käyttää myöhemmin.
Tuntuu että tosi monelle palstalaiselle yhdet lastenkekkerit on ihan hiveä päänsärky jo ennen toteutumista.
Milloin kutsuttuja lapsia ollaan heittämässä ulos kun eivät "huonokäytöksisinä" osaa lähteä tai sitten kutsuttujen vanhemmat haukutaan jo ennakoon. Eikö teissä itsessänne ole mitään vikaa? Minusta on.[/QUOTE]

Kysymys on käytöstavoista. JOs pyydän ilmoittamaan, tuleeko vai ei, mikä siinä on niin vaikeaa? Se oli kysymykseni alussa ja on edelleen.

Vastaukseksi olen saanut sen, että olemme paskajengiä, olemme kokeneet inflaation, koska juhlia on niin paljon tai sitten on puhuttu unohduksista ja väärinkäsityksistä (jotka ovat varsin ymmärrettäviä syitä).

On käynyt myös ilmi, että on sangen tavallista vain jättää ilmoittamatta mitään. Tähän haluaisin vastauksen, miksi.

 

[Keittiönoita]

Kysymys on käytöstavoista. JOs pyydän ilmoittamaan, tuleeko vai ei, mikä siinä on niin vaikeaa? Se oli kysymykseni alussa ja on edelleen.

Vastaukseksi olen saanut sen, että olemme paskajengiä, olemme kokeneet inflaation, koska juhlia on niin paljon tai sitten on puhuttu unohduksista ja väärinkäsityksistä (jotka ovat varsin ymmärrettäviä syitä).

On käynyt myös ilmi, että on sangen tavallista vain jättää ilmoittamatta mitään. Tähän haluaisin vastauksen, miksi.

Koska kutsuttu tekee saapumispäätöksensä vasta juuri ennen kutsujen alkamista. Ihmiset eivät halua sitoutua siihen, että varmasti tulevat, mutta eivät myöskään halua suoraan sanoa, että eivät tule, jos sitten kuitenkin juhlapäivänä tuntuu siltä, että voisihan sitä sittenkin mennä.

Mä ymmärrän ihan hyvin tuon sun harmituksen, mutta tämä nyt vaan on nykymaailmassa käytäntö, että muiden juhlat ei ole mikään ykkösjuttu, mutta niihin voidaan mennä, jos ei parempaakaan tekemistä keksitä. Minusta se on kurjaa, mutta näin vaan on.

Ja vielä siihen kysymykseen, että mitä sanoa 4-vuotiaalle... Ylipäätään lasten synttärit kannattaisi nykyisin alkaa taas järjestämään niin, että kutsuu vain ne, jotka kaikista todennäköisimmin tulevat. Ne lapsen oikeat, hyvät kaverit. Täydentää sitten vaikka vähän pihakavereilla ja serkuilla. Eli ei kutsukaan edes koko päiväkotiryhmää, koska jopa niissä kutsutuissa saattaa olla sellaisia, jotka eivät edes halua tulla. 4 veen kohdalla niitä oikeita kavereita ei ehkä vielä kovin paljoa ole, mutta seuraavana vuonna varmasti jo on.

 

["vieras"]

Mun nyt jo aikuinen tytär kertoi, että tuo on ihan yleistä nuorten aikuistenkin keskuudessa. Vaikka nuoret sinällään ovatkin ihan mukavia ja fiksuja, niin juhliin ja toisen näkemään vaivaan suhtaudutaan täysin välinpitämättömästi. Juhliin mennään, jos keretään ja jaksetaan. Syynä peruuntumiseen voi olla vaikka se, että vettä sataa eikä viitsitä lähteä bussipysäkille.

Tämä johtuu siitä, että juhlia ei perheissä enää viitsitä järjestää. Ei ole eroa joulun, juhannuksen, pääsiäisen, synttärin, minkään välillä. Ei jakseta nähdä vaivaa.

Silti en tiedä, miksi muiden järjestämät juhlat eivät jaksa kiinnostaa. Lapset yleensä pitävät juhlista.

 

["vieras"]

Kysymys on käytöstavoista. JOs pyydän ilmoittamaan, tuleeko vai ei, mikä siinä on niin vaikeaa? Se oli kysymykseni alussa ja on edelleen.

Vastaukseksi olen saanut sen, että olemme paskajengiä, olemme kokeneet inflaation, koska juhlia on niin paljon tai sitten on puhuttu unohduksista ja väärinkäsityksistä (jotka ovat varsin ymmärrettäviä syitä).

On käynyt myös ilmi, että on sangen tavallista vain jättää ilmoittamatta mitään. Tähän haluaisin vastauksen, miksi.

No kuten sanoin en ole tuollaista kutsuissa edes nähnyt, joten vaikea uskoa että se olisi kovin tavallista, ja ehkä siksi et saa vastauksia.
Itse laittaisin tekstarin jos tuollaista kysyttäisiin, olettaen että tiedän jo silloin meneekö lapsi kutsuille vai ei.
Kuten Keittiönoita tuossa sanoi, ajat on muuttuneet eikä synttärit ole nykyään mikään iso juttu. Mä olen huomannut, että esim. kakku ei lapsia kiinnosta, joten turhiin väkerryksiin ja muodollisuuksiin on turha panostaa ja varsinkaan ottaa pulttia jos niitä ei arvosteta. Ota rennommin. Pidä ne muotokekkerit niille aikuisille sukulaisille.

 

[aaaapeee]

Koska kutsuttu tekee saapumispäätöksensä vasta juuri ennen kutsujen alkamista. Ihmiset eivät halua sitoutua siihen, että varmasti tulevat, mutta eivät myöskään halua suoraan sanoa, että eivät tule, jos sitten kuitenkin juhlapäivänä tuntuu siltä, että voisihan sitä sittenkin mennä.

Mä ymmärrän ihan hyvin tuon sun harmituksen, mutta tämä nyt vaan on nykymaailmassa käytäntö, että muiden juhlat ei ole mikään ykkösjuttu, mutta niihin voidaan mennä, jos ei parempaakaan tekemistä keksitä. Minusta se on kurjaa, mutta näin vaan on.

Ja vielä siihen kysymykseen, että mitä sanoa 4-vuotiaalle... Ylipäätään lasten synttärit kannattaisi nykyisin alkaa taas järjestämään niin, että kutsuu vain ne, jotka kaikista todennäköisimmin tulevat. Ne lapsen oikeat, hyvät kaverit. Täydentää sitten vaikka vähän pihakavereilla ja serkuilla. Eli ei kutsukaan edes koko päiväkotiryhmää, koska jopa niissä kutsutuissa saattaa olla sellaisia, jotka eivät edes halua tulla. 4 veen kohdalla niitä oikeita kavereita ei ehkä vielä kovin paljoa ole, mutta seuraavana vuonna varmasti jo on.

Ja edelleen: voi ilmoittaa, että ei tule. Tai voi ilmoittaa, että saattaa tulla, mutta ei ole varma. Kunhan ilmoittaa....

Mikä hemmetti niissä käytöstavoissa on niin vaikeaa, että niitä pitää selitellä täällä useiden henkilöiden toimesta? Ilmoita, tuletko vai etkö tule. Voi myös ilmoittaa, että saattaa tulla, Järjen käyttö sallittua. Voi hevon prssse tätä mammalaumaa...

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";28518476]Tämä johtuu siitä, että juhlia ei perheissä enää viitsitä järjestää. Ei ole eroa joulun, juhannuksen, pääsiäisen, synttärin, minkään välillä. Ei jakseta nähdä vaivaa.

Silti en tiedä, miksi muiden järjestämät juhlat eivät jaksa kiinnostaa. Lapset yleensä pitävät juhlista.[/QUOTE]
Lapset pitävät, mutta juhliin menemisestä päättävät vanhemmat. Tuo voi olla ihan totta, että perheissä ei nykyisin pahemmin juhlia järjestetä. Siis näitä vuotuisia juhlia, mitä mainitsit. Ja sen vuoksi ei myöskään kasveta näkemään, että niiden juhlien järjestämisessä on työtä. Meidän suvussa ja perheessä juhlitaan paljon ja koska porukassa on vielä parljo erilaista erikoisruokavaliota, on ollut päivänselvää, että kutsutut ilmoittavat, tulevatko vai eivät. Ja vain sairastuminen on sen jälkeen peruuntumisen syy.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28518483]No kuten sanoin en ole tuollaista kutsuissa edes nähnyt, joten vaikea uskoa että se olisi kovin tavallista, ja ehkä siksi et saa vastauksia.
Itse laittaisin tekstarin jos tuollaista kysyttäisiin, olettaen että tiedän jo silloin meneekö lapsi kutsuille vai ei.
Kuten Keittiönoita tuossa sanoi, ajat on muuttuneet eikä synttärit ole nykyään mikään iso juttu. Mä olen huomannut, että esim. kakku ei lapsia kiinnosta, joten turhiin väkerryksiin ja muodollisuuksiin on turha panostaa ja varsinkaan ottaa pulttia jos niitä ei arvosteta. Ota rennommin. Pidä ne muotokekkerit niille aikuisille sukulaisille. [/QUOTE]

Hassua, että et ole nähnyt. Meille tulleissa kutsuissa on kaikissa vp.

Itseäni harmittaisi maksaa ylimääräistä varsinkin, jos pitäisin kutsuja jossain ostapaikassa, kuten mäkkärissä. Silloin olisi kyllä hyvä olla varma tieto tulijoista. Muuten menee rahat hukkaan.

 

[Keittiönoita]

Ja edelleen: voi ilmoittaa, että ei tule. Tai voi ilmoittaa, että saattaa tulla, mutta ei ole varma. Kunhan ilmoittaa....

Mikä hemmetti niissä käytöstavoissa on niin vaikeaa, että niitä pitää selitellä täällä useiden henkilöiden toimesta? Ilmoita, tuletko vai etkö tule. Voi myös ilmoittaa, että saattaa tulla, Järjen käyttö sallittua. Voi hevon prssse tätä mammalaumaa...

Mä luulen, että moni tulkitsee sen "vastausta pyydetään" siten, että pitää sanoa kyllä tai ei. Ja kun ei tiedetä, niin ei sitten erikseen soiteta. Pääsääntöisesti kuitenkin on niin, että ilmoittamatta jättäminen tarkoittaa ei.

Me eletään valitettavasti aikaa, jolloin tuntemattomia kohtaan ei tarvitse olla käytöstapoja. Ja vähän luulen, että moni ei edes ajattele sitä käytöstapojen puutteena, että ei lapsen saamaan kutsuun vastaa mitään. Välinpitämättömyys, siitä on lähinnä kyse. Ensi vuonna ette kutsu niitä, jotka tänä vuonna jättivät ilmoittamatta.

 

[yks mussu]

Onhan se kouluttamaton kultainen noutajakin ihan lutuinen kaveri, fiksu ja mukava. Kunnes kiskaisee taluttajan kumoon hihnassa, kun ei ole tottunut kiinnittämään huomiota kuin siihen, mikä milläkin hetkellä kiinnostaa.

Minua kiinnostaa, miksi tämänkaltaista itsekeskeisyyttä ei osata oikein edes pitää paheena, kun se kerran saa levitä kulovalkean tavoin. Kun eihän se voi olla tuottamatta ihan kauheaa jälkeä. Eikö sitä vastan pitäisi taistella kaikin keinoin?

Meillä saattaisi unohtua vastata, kun venytettäisiin vastaamista lähemmäs määräpäivää, jotta tiedettäisiin varmemmin muut aikataulut. Eikä kysymys ole edes siitä, etteikö arvostettaisi juhlia. Mutta meillä työ on senverran arvaamaton tekijä, että vaikea on tietää varmasti missä mennään.

 

["vieras"]

Ja haluatko sinä, että juuri sinun lapsesi synttärit ovat ne,jotka ovat kärsineet inflaation? Miltä se tuntuisi lapsestasi? Miten sen selittäisit 4-vuotiaalle?

Nyt alkaa haista provolta jo tämäkin aloitus.

Itse sinä sen inflaation juhlille järjestät, jos jokaisista synttäreistä ym. täytyy tehdä niin hienot, ettei ilman virallista kutsua ja r.s.v.p:tä selviä. 4-vuotias ei vielä lastenkutsuja välttämättä tarttekaan.

 

["vieras"]

Mä luulen, että moni tulkitsee sen "vastausta pyydetään" siten, että pitää sanoa kyllä tai ei. Ja kun ei tiedetä, niin ei sitten erikseen soiteta. Pääsääntöisesti kuitenkin on niin, että ilmoittamatta jättäminen tarkoittaa ei.

Me eletään valitettavasti aikaa, jolloin tuntemattomia kohtaan ei tarvitse olla käytöstapoja. Ja vähän luulen, että moni ei edes ajattele sitä käytöstapojen puutteena, että ei lapsen saamaan kutsuun vastaa mitään. Välinpitämättömyys, siitä on lähinnä kyse. Ensi vuonna ette kutsu niitä, jotka tänä vuonna jättivät ilmoittamatta.

Tätä peesaan... juuri tuota, että tuntematonta kohtaan ei tarvitse osoittaa sitä kohteliaisuutta sen verran, että vastaisi tuleeko vaiko ei kutsuun. Jos on kyse ystävä perheestä niin tod.näk. vastaa pääseekö vaiko ei. Kun kutsuja on joku päiväkotikaveri/luokkatoveri niin siihen "ei tarvi vastata" on kai se syy.. älytöntä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28518526]Hassua, että et ole nähnyt. Meille tulleissa kutsuissa on kaikissa vp.

Itseäni harmittaisi maksaa ylimääräistä varsinkin, jos pitäisin kutsuja jossain ostapaikassa, kuten mäkkärissä. Silloin olisi kyllä hyvä olla varma tieto tulijoista. Muuten menee rahat hukkaan.[/QUOTE]

Meilläpäin se ei ole ollut tapana. Eikä näin ollen myöskään toisten "tapojen puutteesta" johtuva mielensä pahoittaminen.

Onko sun kekkerit mäkkärissä? Jos ei ole niin pitää olla aika isot kekkerit että tapiota tulee. Ja ainahan kekkereissä tulee. Hauskuus on se income.

 

[Keittiönoita]

Onhan se kouluttamaton kultainen noutajakin ihan lutuinen kaveri, fiksu ja mukava. Kunnes kiskaisee taluttajan kumoon hihnassa, kun ei ole tottunut kiinnittämään huomiota kuin siihen, mikä milläkin hetkellä kiinnostaa.

Minua kiinnostaa, miksi tämänkaltaista itsekeskeisyyttä ei osata oikein edes pitää paheena, kun se kerran saa levitä kulovalkean tavoin. Kun eihän se voi olla tuottamatta ihan kauheaa jälkeä. Eikö sitä vastan pitäisi taistella kaikin keinoin?

Meillä saattaisi unohtua vastata, kun venytettäisiin vastaamista lähemmäs määräpäivää, jotta tiedettäisiin varmemmin muut aikataulut. Eikä kysymys ole edes siitä, etteikö arvostettaisi juhlia. Mutta meillä työ on senverran arvaamaton tekijä, että vaikea on tietää varmasti missä mennään.

Koska se on niin yleistä. On vaikea taistella tuulimyllyjä vastaan. Muutenkaan muista ihmisistä tai heidän tunteistaan välittäminen ei ole kovin in nykyisin. Omille lapsilleen kannattaa kuitenkin edelleenkin ne käytöstavat opettaa ja opettaa arvostamaan toisen näkemää vaivaa. Ei se hukkaan kuitenkaan mene, koska aina löytyy joku, joka ilahtuukin hyvistä käytöstavoista.

 

[aaaapeee]

Mä luulen, että moni tulkitsee sen "vastausta pyydetään" siten, että pitää sanoa kyllä tai ei. Ja kun ei tiedetä, niin ei sitten erikseen soiteta. Pääsääntöisesti kuitenkin on niin, että ilmoittamatta jättäminen tarkoittaa ei.

Me eletään valitettavasti aikaa, jolloin tuntemattomia kohtaan ei tarvitse olla käytöstapoja. Ja vähän luulen, että moni ei edes ajattele sitä käytöstapojen puutteena, että ei lapsen saamaan kutsuun vastaa mitään. Välinpitämättömyys, siitä on lähinnä kyse. Ensi vuonna ette kutsu niitä, jotka tänä vuonna jättivät ilmoittamatta.

Kuten sanoin, en enää laita kutsuin "vp.", koska kukaan ei sitä tunnu tajuavan. Laitan siksi selkeästi, että "ilmoitathan, pääsetkö tuleemaan vai et". Mutta ei se riitä.

Ja oikeasti, minun napaani ei paljon kaiva se, tuleeko nicopetteri juhliin vai ei (lapseni saattaa toki harmistua...). Minua kyrpii se, että nicopetterin vanhemmat ovat moukkia ja aiheuttavat minulle ketutusta ja päänvaivaa: varaanko nicopetterille kuitenkin ongintapussin? onkohan nocopetterillä laktoosi-intoleranssi? jos nicopetteri tuleekin, pitää minun varautua kattamaan toinenkin pöytä, koska eka on jo täynnä...

Mutta toisaalta: nicopetterin vanhemmat pskaakaan välittävät, joten nicopetterikin voisi jäädä ilman herkkuja ja ongintapussia. Mitäs eivät ilmoitaneet. Ensi vuonna käänytän ovelta kaikki juhliin ilmottautumattomat pyrkijät. Sori! Puhupa nicopetteri äippäsi kanssa.

 

["vieras"]

Ja edelleen: voi ilmoittaa, että ei tule. Tai voi ilmoittaa, että saattaa tulla, mutta ei ole varma. Kunhan ilmoittaa....

Mikä hemmetti niissä käytöstavoissa on niin vaikeaa, että niitä pitää selitellä täällä useiden henkilöiden toimesta? Ilmoita, tuletko vai etkö tule. Voi myös ilmoittaa, että saattaa tulla, Järjen käyttö sallittua. Voi hevon prssse tätä mammalaumaa...

Mietipä nyt hetki omaa käytöstäsi. Ensin tivaat kutsussa vastausta lastenkutsuille ja nyt tivaat, yhä agressiivisempaan sävyyn, vierailta ihmisiltä syytä siihen, miksi vastauspyyntöön ei vastata.

Yleisiin käytöstapoihin ei kuulu vaatia noinkin pieniin juhliin virallista vastausta. Huomaa myös, että se on vastausPYYNTÖ. Sinä toivot. Aina ei saa sitä mitä toivoo.

 

["vieras"]

Kuten sanoin, en enää laita kutsuin "vp.", koska kukaan ei sitä tunnu tajuavan. Laitan siksi selkeästi, että "ilmoitathan, pääsetkö tuleemaan vai et". Mutta ei se riitä.

Ja oikeasti, minun napaani ei paljon kaiva se, tuleeko nicopetteri juhliin vai ei (lapseni saattaa toki harmistua...). Minua kyrpii se, että nicopetterin vanhemmat ovat moukkia ja aiheuttavat minulle ketutusta ja päänvaivaa: varaanko nicopetterille kuitenkin ongintapussin? onkohan nocopetterillä laktoosi-intoleranssi? jos nicopetteri tuleekin, pitää minun varautua kattamaan toinenkin pöytä, koska eka on jo täynnä...

Mutta toisaalta: nicopetterin vanhemmat pskaakaan välittävät, joten nicopetterikin voisi jäädä ilman herkkuja ja ongintapussia. Mitäs eivät ilmoitaneet. Ensi vuonna käänytän ovelta kaikki juhliin ilmottautumattomat pyrkijät. Sori! Puhupa nicopetteri äippäsi kanssa.

Sinua, fiksua ja käytöstavat omaavaa kyrpii se, että muut ovat moukkia, eikä sinun napaasi paskaakaan kaiva tuleeko joku nicopetteri vai ei?

 

[Keittiönoita]

Kuten sanoin, en enää laita kutsuin "vp.", koska kukaan ei sitä tunnu tajuavan. Laitan siksi selkeästi, että "ilmoitathan, pääsetkö tuleemaan vai et". Mutta ei se riitä.

Ja oikeasti, minun napaani ei paljon kaiva se, tuleeko nicopetteri juhliin vai ei (lapseni saattaa toki harmistua...). Minua kyrpii se, että nicopetterin vanhemmat ovat moukkia ja aiheuttavat minulle ketutusta ja päänvaivaa: varaanko nicopetterille kuitenkin ongintapussin? onkohan nocopetterillä laktoosi-intoleranssi? jos nicopetteri tuleekin, pitää minun varautua kattamaan toinenkin pöytä, koska eka on jo täynnä...

Mutta toisaalta: nicopetterin vanhemmat pskaakaan välittävät, joten nicopetterikin voisi jäädä ilman herkkuja ja ongintapussia. Mitäs eivät ilmoitaneet. Ensi vuonna käänytän ovelta kaikki juhliin ilmottautumattomat pyrkijät. Sori! Puhupa nicopetteri äippäsi kanssa.

No tämä edellyttää nyt kuitenkin ihan sen saman eli "pääsen" tai "en pääse". Ehkä -vaihtoehdon olemassaoloa ei tuosta voi suoraan päätellä.

Mä ymmärrän hyvin tuon sun ongelmasi ja jos olisi mun lapsistani kyse, niin tietenkin ilmoittaisin. Ja jos lapseni sitten vaikka paria päivää aikaisemmin sairastuisi, niin ilmoittaisin heti, että nyt ei taidakaan päästä tulemaan. Jotta kutsujen järjestäjä voisi ottaa erikoisruokavalioissa sen huomioon.

Nuo herkut ja ongintapussit ei tämän päivän lapsille ole mikään hypetettävä juttu, koska lähes joka teletappi saa sen karkkipussinsa 52 kertaa vuodessa karkkipäivänä. Jotkut useamminkin. Mäkkäreissä, hoplopeissa yms paikoissa käydään perheen kesken niin usein, että lasten kiintiö sellaisiin huvituksiin tulee täyteen.

 

["Vieras"]

meinasinkin että olette " ei mitään" eli porukka keihin ei kannata reagoida.

Onko sinun lapsellasi paljon kavereita, joita vanhempineen pidät "ei minään"?

 

[aaaapeee]

[QUOTE="vieras";28518540]Nyt alkaa haista provolta jo tämäkin aloitus.

Itse sinä sen inflaation juhlille järjestät, jos jokaisista synttäreistä ym. täytyy tehdä niin hienot, ettei ilman virallista kutsua ja r.s.v.p:tä selviä. 4-vuotias ei vielä lastenkutsuja välttämättä tarttekaan.[/QUOTE]

Mitä erityisen hienoa siinä on, että haluaa tietää, montako ongintapussia varaa synttäreille? Tai haluaa lapsen kavereiden vanhempien yhteystiedot siltä varalta, että juhlat perutaan (tai muutenkin, kun nyt lapsen kavereista on kysymys)? Ja siis selitykseksi, että ne yhteystiedot saa, kun joku vanhempi vastaa kutsuun, että tuleeko lapsi vai ei.

Minun lapsillani on jo 4-5- vuotiaana ollut tärkeitä kavereita päiväkodissa, joiden vanhempia en ole tuntenut. Ja näiden kavereiden kutsuminen juhliin on ollut lapsilleni tärkeää.