Mikä pakko se on aina ihastella ja tykätä muiden lapsista?! :O

[vieraana]

Miestä ei kiinnosta pätkääkään siskonsa lapsi, ja suoraan sanottuna ei minuakaan enää, kun tuo miehen sisko tökeröllä käytöksellään ns. ajoi meidät lapsen luota.

Anoppi on koko ajan soittamassa ja kertomassa mitä tuolle lapselle kuuluu, mitä se teki tänään jne. Jos satutaan kaikki samaan paikkaan, niin eiköhän joku onnesta soikeana retuuta lasta meidänkin syliin.

Miksi ihmeessä meidän pitäisi tuosta lapsesta olla ylpeitä ja onnellisia, kun ei meidän elämäämme kosketa? Siis ihan oikeasti ei kosketa, se joka alkaa jotain vinkua niin siitä vaan - arvaapa häiritseekö.

Mä varsinkin pidän paljon lapsista, mutta en mä siltikään ymmärrä niitä muiden ihmisten asettamia odotuksia, että "meidän lapsesta tykkää kaikki!!!" Ääh, kadotin jo pointtini. :ashamed: Ehkä joku ymmärtää.

Psst, ennen kuin joku neropatti huutaa mun olevan katkera tai jotain muuta, niin ihan tiedoksi: siitä tässä ei ole kyse, vaan tilanne sama YLEISESTI OTTAEN. Tuo kertomani vaan lähin esimerkki.

Mua kans ÄRSYTTÄÄÄÄÄÄÄ nuo omista lapsistaan vouhkaavat äidit, kun useinkaan he itse eivät huomioi mitenkään muiden lapsia!!!! Ja isovanhemmat, joille jotkut lastenlapset ovat "mieluisempia" kuin toiset.

 

[oliivi]

Omista sisarusten lapsista pidän koska tunnen heidät. Mutta en ole koskaan, en ennen enkä jälkeen oman lapsen osannut ihastella ketä tahansa lapsia esim. kaupassa.
Tietty sit joku erityissuloinen tai muuten sykähdyttävä tulee huomattua, mutta en häntäkään ryntää ihastelemaan.
Luulin (ja osin toivoinkin) että oma lapsi muuttaisi suhtautumista ylipäänsä lapsiin, mutta ei, sille vaan ei voi mitään jos ei ole "perus-lapsirakas".
Mulle on aivan kamalia tilanteita kaupassa (myyjä kun olen), jos lapsi tulee kyselemään jotain tai on hukannut vanhempansa, koska mä en OSAA OLLA vieraiden lasten kanssa, tulee aivan hirveän vaivaantunut olo.
Ja jos joku nykyinen tai entinen työkaveri on saanut lapsen ja tulee ensi kertaa "esittelemään" sitä kauppaan, on se myös ihan karmee tilanne, koska mua ei vois vähempää kiinnostaa minkä näkönen kapalo siellä kaukalossa on ja jos sitä menee töllistelemään, niin kuuluisi sanoo jotain tyyliin, onpa ihana ja sulonen jne.
Mutta mitäs jos se ei ookaan mun mielestä mitenkään sulonen (loppupelissä harvat vastasyntyneet on!)??? En mä osaa/halua näytellä.

 

[Lunatic]

Ei oo mikään pakko.

 

[äiti]

en mäkään pidä erityisesti muiden lapsista. ei sillä että omatkaan aina mitään enkeleitä olis. mutta en tietenkään näytä sitä kellekkään etten pidä. koska jokainen on kuitenkin arvokas, mutta mulla vaan menee kaikki aika ja energia noihin omiin. vapaa-ajallani en todellakaan jaksa puhua paljoa lapsista. välillä tietysti ja jos on jotain ongelmia niin sitten. en vaan jaksa olla kauaa sellasen ihmisen seurassa, joka puhuu kokoajan lakkaamatta lapsistaan.. tunnen sellaisia

 

[KYRSÄ]

Todellakin ymmärrän pointtisi!

Mun "ystävä" loukkaantui kun en kerran jaksanutkaan alkaa hössöttään sen muksujen kanssa ja en heti mennytkään ottamaan HÄNEN vauvaansa syliini ym... Soitti vielä perään, et "mikä sua vaivaa?" :headwall:

 

[dfghgfh]

Ei tarvitse pitää kaikkien lapsista, mutta silti voi käyttäytyä asiallisesti heidän seurassaan.

Minä pidän vain harvoista lapsista. Muutama tuntematonkin napero on sulattanut sydämeni esim. leikkipuistossa, mutta aika harvoin. Harmittaa, että yhdellä hyvällä ystävälläni on aivan järkky kauhukakara. Tämän lapsen takia en halua kutsua heitä kylään meille. Toisella ystäväni ystäväni lapsen kanssa yritän tulla toimeen, koska hän on lapseni kaveri. Silti aina välillä kummastelen tämän lapsen luonnetta.

 

[muiden lapset]

Ensinnäkin 1. mun mielestä kaikki vauvat ei ole kauniita. Olen nähnyt synnytyslaitoksella niin rumia vauvoja, että olen huokaissut helpotuksesta, että omat näyttää kauniimmilta. 2.Voin rehellisesti kertoa, etten pidä kaikkien lapsista. Joillakin kakaroilla ei ole mitään käytöstapoja. Monet ovat myös auttamattomasti melko "tyhmiä" tai ihan idiootteja. Ihastelen muiden lapsia vain siinä tapauksessa, jos heissä on todella jotain ihasteltavaa.

 

[vieras]

nainen muuttuu pedoksi, kun saa oman lapsen ja alkaa vihata kaikkia muita lapsia.