Mikä on kun oman lapsen häiriökäytökseen ei osata puuttua, mutta toisten lapsien kyllä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja erikoista?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

erikoista?

Vieras
Siis mulla ystävä jonka lapsi on todella vaikeakäytöksinen, hakkaa, ei syö ja mikään ei ole koskaan hyvin (en ole koskaan nähnyt nauravan tai hymyä). Lapsi pelaa kaikki päivät ja syö makaronia ja ketsuppia (äiti palvelee huoneeseen), lapsi 9v. Oma lapseni on vilkas uhmaikäinen ja välillä innostuu, mutta sitä kaverini ei kestä vaan hermotuu heti lapsen touhuista (äänekkäistä leikeistä). En tiedä miten suhtautuisin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ja niin kai se näin on. Tekisi mieli vaan sanoa jotain tälle kaverille..

niin, toisaalta hänkään tuskin voi mitään sille, että oma lapsi ei tyytyväinen tai hänellä ei mene hyvin, siis tällä lapsella. Mutta voithan hienovaraisesti ehdottaa josko pitäisi lapsen muutaki tehdä kuin pelata.
 
Lapsella ei ole kavereita, ei muita mielenkiinnon kohteita. Kaverini on luovuttanut jo monta vuotta sitten. Eniten lapsen väkivaltainen käytös huolettaa. Oman lapseni uhma ja vilkkaus on kuitenkin 3veen käytöstä.
Toki ymmärrän, että kaverini on väsynyt, mutta esim. omaa aikaa hänellä on 2-3päivää viikossa joten voi ladata akkujaan, minulla asiat ei ole noin onnekkaasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Lapsella ei ole kavereita, ei muita mielenkiinnon kohteita. Kaverini on luovuttanut jo monta vuotta sitten. Eniten lapsen väkivaltainen käytös huolettaa. Oman lapseni uhma ja vilkkaus on kuitenkin 3veen käytöstä.
Toki ymmärrän, että kaverini on väsynyt, mutta esim. omaa aikaa hänellä on 2-3päivää viikossa joten voi ladata akkujaan, minulla asiat ei ole noin onnekkaasti.

Kaverisi tarvitsisi apua. Väsymys kasautuu kun lapset kasvavat. Pikkulapsiajan jaksaa mutta sitten moni luovuttaa. ilman tukiverkkoja.
 
Äiti on hyvinkin sosiaalinen ja touhuaa (omiaan). Lapsen kanssa on minusta ihan luovuttanut. Lapsen kanssa yhteistä heillä ei ole, mielestäni lapsen käytös on todella huolestuttavaa ja ruokavalio on todella makaronia ja ketsuppia ja herkkuja.. Ei ole onnistunut saamaan koulussakaan yhtään kaveria ja on 3-luokalla. Olen tosi huolestunut.
 
Siinäpä se, viittaan edelliseen tekstiin. Onko lapsi ainoa lapsi perheessä? Jos lapsella ei ole kavereita, se kyllä ennenpitkään vaikuttaa käytökseen ja lapsi masentuu. Lapsi oireilee juuri sillä väkivallalla omaan pahaan oloonsa koska hänellä ei ole kavereita ja 9v. on vielä lapsi. eli ei osaa sanallisesti kertoa mikä on. Ja ainut asia on purkaa oma pahaolo koulupäivän jälkeen kotona vanhemmille kun ei ole sanoja kertoa. Lasta ilmeisesti myös kuisataan koulussa? Äidillä on tosiaan keinot loppu ja nyt pitäisi ulkopuolisen puuttua tilanteeseen. olisi hyvä, jos lapsi saisi edes yhden kaverin. toiset lapset purkavat pahaa oloa pihalla ja ajautuvat väärään seuraan kun kotona ei huomata/huomioida lasta kysellä kuulumisia. Kyseisen pojan äidillä taitaa olla nyt vanhemmuus hieman hukassa? Lasta pitää kannustaa, kysyä asioista suoraan ja näin kertoa että kotona välitetään lapsesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Äiti on hyvinkin sosiaalinen ja touhuaa (omiaan). Lapsen kanssa on minusta ihan luovuttanut. Lapsen kanssa yhteistä heillä ei ole, mielestäni lapsen käytös on todella huolestuttavaa ja ruokavalio on todella makaronia ja ketsuppia ja herkkuja.. Ei ole onnistunut saamaan koulussakaan yhtään kaveria ja on 3-luokalla. Olen tosi huolestunut.

Onko lapsi muuttanut paikkakunnalle siinä vaiheessa, kun toiset ovat jo tutustuneet?
Onko tyttö vai poika? (pojalta kuulostaa, kun vain pelailee)
 
Ei muuttamisia, lapsella ei ole koskaan ollut kavereita, ei pk:ssa ei koulussa. Ei halua harrastaa kuulemma mitään, pelaa vaan. Äiti touhuttaa omiaan, lapsi on sukulaisella usein (2-3x viikossa). Mä en jotenkin jaksaisi katosa vierestäkään, mutta en osaa oikein puuttuakaan. äiti varmasti tietää kyllä, että asiat on vinossa.
 

Yhteistyössä