Mulla oli suhde naimisissa olevan perheenisän kanssa, saivat meidän suhteen aikana toisen lapsenkin. Ja ite oon siis sinkku. Mutta se mies oli todellakin aloitteentekijä siinä suhteessa, ilman hänen flirttailuaan ja ihailuaan mulle ei olis tullut mieleenkään pokata naimisissa olevaa tyyppiä. Mies oli se, joka aloitti flirttailun, joka teki selväksi että on kiinnostunut, joka suuteli ensin ja joka vei jutun suuteluasteelta eteenpäin.
No, v*tuiksihan se siinä mielessä meni, että seksin ja hauskanpidon ohella tuli ihastuttua oikein kunnolla.. Niin siitä huolimatta, että mies sanoi alusta asti, ettei aio jättää vaimoaan ja perhettään. Ilmeisesti sekin virhe piti itse tehdä, ennen kuin uskoin, että perheellisten kanssa ei kannata alkaa mihinkään.
Tätä nykyä ollaan pelkkiä ystäviä, ei tosin sataprosenttisen platonisia ystäviä vieläkään. Mut tunteita ei enää oo pelissä kummallakaan puolella, ainakaan siinä määrin kuin jossain vaiheessa oli.