Mikä näistä koiraroduista lapsiperheeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koiruuksia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koiruuksia

Vieras
Meillä on suuren suuri pohdinta ja valinnan vaikeus, että minkä koiran otamme meidän perheeseen. Meillä on yksi, noin 3,5 vuotias lapsi, lisää lapsia ei ole tulossa, ainakaan pariin vuoteen. Minkä koirarodun sinä näistä valitsisit omaan perheeseesi ja miksi? Saa ehdotella myös muita koirarotuja :)

-Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
-Ranskanbulldoggi
-Kääpiöpinseri
-Bostonin terrieri

Kiitos :)
 
Tuossa ainakin pisti simääni bulldoggi ja bostonin terrieri jotka taitaa olla ylijalostettu aika sairaiksi. Hengitysvaikeuksia jne. Kantsii varoa koiria, joilla kovin lyttykuono.

Ensimmäiseksi kannattaa katsoa rodun terveystietoja ja etsiä perinnöllisiä sairauksia + onko jalostus mennyt jo liian pitkälle. Monissa roduissa valitettavasti ilman mitään sairauttakaan on näitä hengitysvaikeuksia tms.
 
Jos se lapsen olemassaolo on ainoa kriteeri kun mietitte koiran rotua, niin ottakaa pehmokoira.

Muussa tapauksessa miettisin omia koulutustaitoja, asuntoa ja ajankäyttöä suhteessa ko. rodun oletettuun ulkoilun, lenkkeilyn, ja aktiviteetin tarpeeseen. Ja sitä, mitä itse mahdollisesti haluan koiran kanssa harrastaa ja mikä rotu siihen soveltuu parhaiten.... Ylipäätäänkin siis aika montaa asiaa.

Mun mielestä "lapsiperhe" ei ole lähellekään kärkipäässä valintaperusteissa, kun rotua mietitään, jos on pätevä peruste oikein ollenkaan.

Muoks. ja sitä terveyspuolta ja mahdollista ylijalostusta miettisin minäkin. Omalle kohdalle ihan jo siksikin, koska jo ennestään pidän kiitettävästi pystyssä paikallista eläinklinikkaa, eikä mulla henk.koht. ole intoa työntää sinne rahaa kuitenkaan enempää kuin pakko on.
 
Viimeksi muokattu:
Juu no sen tiedän että hengitysvaikeudet ja noi silmät saattaa olla "ongelmana" Ranskanbulldoggilla ja Bostonilla.. Mutta noi Kääpiöpinseri ja Pihakoira ovat melko terveitä rodultaan. Mutta onko muuten "suosituksia" että mikä rotu noista kannattaisi ottaa vai ihan joku muu :)
 
Mä en ottaisi ranskista tai bostonia, koska niiden kallonmuoto on mun mielestä jalostettu liian sairaaksi. Samasta syystä meille ei koskaan tulisi myöskään enkkubullia tai pekeä. Pinseri on ihan passeli elukka, mutta pinserit saattaa olla aika kovaluonteisia ja ärhäköitä, siksi en ehkä ihan kolmevuotiaan kanssa ottaisi. Että kai se noista olisi sitten sen tanskalais-ruotsalainen.
 
Meillä on ranskanbulldoggi, eikä ole ollut hengitysvaikeuksista tietoakaan. Ei edes kuorsaa useasti (vain silloin, kun nukkuu todella sikeästi). Aktiviteetteja pitää olla ja lenkkeiläkin pitää joka päivä pitkään. Lapsirakas ja muutenkin hyvin ihmisrakas, mutta ei mikään sylikoira.
 
Jos se lapsen olemassaolo on ainoa kriteeri kun mietitte koiran rotua, niin ottakaa pehmokoira.

Muussa tapauksessa miettisin omia koulutustaitoja, asuntoa ja ajankäyttöä suhteessa ko. rodun oletettuun ulkoilun, lenkkeilyn, ja aktiviteetin tarpeeseen. Ja sitä, mitä itse mahdollisesti haluan koiran kanssa harrastaa ja mikä rotu siihen soveltuu parhaiten.... Ylipäätäänkin siis aika montaa asiaa.

Mun mielestä "lapsiperhe" ei ole lähellekään kärkipäässä valintaperusteissa, kun rotua mietitään, jos on pätevä peruste oikein ollenkaan.

Muoks. ja sitä terveyspuolta ja mahdollistaylijalostusta miettisin minäkin, omalle kohdalle ihan jo siksikin, koska jo ennestään pidän kiitettävästi pystyssä paikallista eläinklinikkaa, eikä mulla henk.koht. ole intoa työntää sinne rahaa kuitenkaan enempää kuin pakko on.

Me ollaan jo kaksi vuotta mietitty tätä asiaa, ei me ihan hepposin jutuin lähdetä koiraa hankkimaan, tiedetään mitä halutaan tehdä koiran kanssa, meillä on tilaa ja pihaa myllätä, aikaa, kärsivällisyyttä jne jne... Kaikkien näiden pohdintojen perusteella olemme tykästyneet näihin rotuihin jotka mainitsin. Ja koska olemme lapsiperhe jossa on jo hieman isompi lapsi, ei enää mikään vauva, niin ajattelin senkin nyt tuohon mainita :)
 
Käpiöpinseriä ei kasvattaja suositellut perheeseen, jossa pieniä lapsia. Yleisin tapaturma lapsiperheessä kun tuntui olevan koiran raajaluiden katkeaminen. Eli ehkä turhan hentoinen koira.

Toisaalta myös todella energinen. Löytyykö teillä aikaa ja energiaa panostaa koiran aktivoimiseen ja ulkoiluun. Pieni koira ei sen lyhyemmillä lenkeillä pärjää kuin isompi. Saman verran aikaa lenkityksiin kuluu, vaikka matka ei ehkä olisi yhtä pitkä.
 
Teinä mä ottaisin nyt vaikka yhteyttä noiden rotujen kasvattajiin ja kyselisin heidän mielipidettään siitä, onko teidän perheenne rodulle sopiva ja rotu teille. Sitten voisi vaikka karsia vaihtoehdot puoleen ja ehkä kysyä jäljelle jäävien rotujen kasvattajilta, voisiko heidän koiriinsa päästä tutustumaan. Jotkut kasvattajat ottavat mielellään kotiinsa rodusta kiinnostuneita, toiset eivät. Kennelliiton sivuilta voisi katsoa, onko lähellänne lähiaikoina koiranäyttelyitä, joissa voisi päästä katsomaan ko. rotuisia koiria ja juttelemaan koirien omistajien kanssa rodusta. Myös rotuyhdistykseen voi soittaa ja kysellä rodusta lisää. Ja monilla roduilla on aktiiviset keskustelupalstatkin, joissa rodun harrastajat mielellään kertovat omasta rodustaan.

Mitä paremman ja huolellisemman pohjatyön teette, sen todennäköisemmin löydätte juuri teille sopivan rodun (ja samaa huolellista pohjatyötä jatkamalla juuri sen oikean yksilön).
 
[QUOTE="Hop";21904462]Käpiöpinseriä ei kasvattaja suositellut perheeseen, jossa pieniä lapsia. Yleisin tapaturma lapsiperheessä kun tuntui olevan koiran raajaluiden katkeaminen. Eli ehkä turhan hentoinen koira.

Toisaalta myös todella energinen. Löytyykö teillä aikaa ja energiaa panostaa koiran aktivoimiseen ja ulkoiluun. Pieni koira ei sen lyhyemmillä lenkeillä pärjää kuin isompi. Saman verran aikaa lenkityksiin kuluu, vaikka matka ei ehkä olisi yhtä pitkä.[/QUOTE]

Hei kiitos tuosta tiedosta, en tiennytkään tuota pinseristä, tarkoitan tuota luiden katkeamista.. Tuolla jo aiemmin kirjoitin että ollaan pohdittu tarkasti ja pitkään tätä koirajuttua ja meiltä kyllä löytyy voimaa ja intoa :) Mies harrastaa juoksemista ja onkin haaveillut että pääsis koira mukaan kirittäjäksi :D Päivittäin pääsisi siis pitkille juoksulenkeille..
 
Hei kiitos tuosta tiedosta, en tiennytkään tuota pinseristä, tarkoitan tuota luiden katkeamista.. Tuolla jo aiemmin kirjoitin että ollaan pohdittu tarkasti ja pitkään tätä koirajuttua ja meiltä kyllä löytyy voimaa ja intoa :) Mies harrastaa juoksemista ja onkin haaveillut että pääsis koira mukaan kirittäjäksi :D Päivittäin pääsisi siis pitkille juoksulenkeille..

No nuo kääpiörodut jättäisin tässä vaiheessa sitten pois ja myös bulldogit... Ja totta on, että moni kääpiöiden kasvattaja ei myy rotua lapsiperheeseen just tuon takia, että pieni koira särkyy helposti kun lapsi sen sitten tipauttaa sylistään.
Miten olis snautseri? Ehkä kahta pienempää kokoa miettisin. Minusta oikeastaan noista vaihtoehdoista tuo pihakoira kuulostaa jollain tavalla järkevältä. En ymmärrä, millä tavalla tämä muu rotukooste on tullut, jos pitää olla lenkitettävä koira ja lapsiperheeseen...
 
Tuossa moni koira on melko energinen. Terrierit ja pinserit on melko vauhdikkaita tapauksia. Kannattaa ottaa se huomioon, kun on ne vekaratkin jo siinä viemässä huomiota. Lisäksi varsinkin terrierit keksii helposti kaikkee kivaa, jos niillä on tylsää. Ja se kaikki kiva ei ole ihmisten mielestä sitten yhtään kivaa..Bulldogilla taas sitten on se lyttykuono, en tiedä oisko se muuten sitten ehkä vähemmän vauhdikas tapaus.

Kannattaa miettiä tosiaan koiraa hankkiessa sitä rodun aktiivisuutta. Ei kannata ottaa kotiin aktiivisuutta kaipaavaa koiraa, jos sen kanssa ei voi harrastaa. Pelkkä ajatus siitä, että tämmöinen koira jo lapsiperheessä eläessä saisi pelkästään tyydytettyä tämän aktiivisuustarpeen on monesti väärä. Eli riippuu millaiset puitteet teillä on (onko iso oma pihatontti), miten ehditte lenkkeillä, harrastaa (tai ehditäänkö harrastaa) ja mitä viettejä koiralla on. Jos koira on kova mettähommiin, niin se on sitten väärä koira ihmiselle joka semmoista ei harrasta. Eli tämä aktiivisuus kannattaa oikeesti miettiä -valehtelematta itselleen.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, ettäranskanbulldog ei ehkä rakenteensa puolesta ole paras siihen miehen juoksulenkeille mukaan kirittäjäksi..jotkut koirat eivät välttämättä tykkääkkään tuosta juoksemista, voi olla vaikka allergioita (jolloin tassut arat) jne. Eli tuo juoksu ei ehkä sovikaan pienelle koiralle samalla tavalla kuin isommalle. Eli ei kannata tähän turvautua pelkästään aktiivisuuden mukaan. Monesti koiran aktivoinnissa on tärkeämpää pääkopan aktivointi kuin se vauhti.

Joka tapauksessa valikoi kasvattaja hyvin ja älä ota koiraa, joka on astutettu näillä ns. muotiuroksilla . Yleensä näissä alkaa sitten pikkuhiljaa tulemaan ongelmia, kun käytetään samoja siittäjiä ja ties missä sopassa.
 
Hei kiitos tuosta tiedosta, en tiennytkään tuota pinseristä, tarkoitan tuota luiden katkeamista.. Tuolla jo aiemmin kirjoitin että ollaan pohdittu tarkasti ja pitkään tätä koirajuttua ja meiltä kyllä löytyy voimaa ja intoa :) Mies harrastaa juoksemista ja onkin haaveillut että pääsis koira mukaan kirittäjäksi :D Päivittäin pääsisi siis pitkille juoksulenkeille..

Pihakoira on muuten aika lailla sama tapaus jos on pieni lapsi perheessä, ovat rakenteeltaan samanoloisia joten jotain vankempaa kyllä katsoisin perheeseenne.
 
Tuossa moni koira on melko energinen. Terrierit ja pinserit on melko vauhdikkaita tapauksia. Kannattaa ottaa se huomioon, kun on ne vekaratkin jo siinä viemässä huomiota. Lisäksi varsinkin terrierit keksii helposti kaikkee kivaa, jos niillä on tylsää. Ja se kaikki kiva ei ole ihmisten mielestä sitten yhtään kivaa...

Taas yleistetään ja rankasti. Terrierejä on joka lähtöön. Oma ainakin on sellainen rauhallinen sohvaperuna suurimman osan aikaa, ettei ole tosikaan. Toki tarpeen tullen juoksee vaikka vieheen perässä radalla tai mitä nyt tehdäänkin, mutta ei se muuten ole mikään "erityisen vauhdikas" tai paljon aktivointia vaativa koira.

Jos löytyy kokemusta kouluttamisesta ja nimenomaan helposti dominoivan rodun, niin kyllä tavallinen pinserikin tulee kyseeseen. Ei mene rikki ; )
 

Yhteistyössä