Mikä mussa ärsyttää :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Olen kohta kolmekymppinen kolmen lapsen äiti. Tuntuu, että ihmiset eivät tykkää seurastani. Työpaikalla olen tunnollinen ja hoidan työni aina ajallaan. Tykkään työstäni ja se näkyy, haluan mahdollisuuksien mukaan oppia uusia asioita ja päivittää tietotaitoani. En jaksa puhua paskaa työkavereista, eli tulen kaikkien kanssa juttuun, mutta kuppikuntiin en suostu.

Mulla on muutama kaveri, mutta välillä tuntuu että ärsytän heitäkin. Esim. facebookissa eivät vastaile kun kyselen kuulumisia tms., päivityksiini ei kommentoida, eikä kuvistani tykätä.

Olen miettinyt, että onko elämäni muiden mielestä "liian hyvää"? Aiheuttaako se kateutta, vai mistä on kyse. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuten arvasit kyse on kateudesta. Oletko lisäksi kaunis ja iloinen? :D

No... kait ehkä vähän. Ei mua nyt hirvitä peiliin kattoa, ainakaan joka kerta. Olen hieman ylipainoinen, mutta naamastani tykkään :) Parisuhde on hyvä ja mies ihana, sekin varmaan osasyy.

Olen myös vahva ihminen, omaan mielipiteitä ja tykkään keskustella asioista, kuitenkaan lyttäämättä toista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuten arvasit kyse on kateudesta. Oletko lisäksi kaunis ja iloinen? :D

No... kait ehkä vähän. Ei mua nyt hirvitä peiliin kattoa, ainakaan joka kerta. Olen hieman ylipainoinen, mutta naamastani tykkään :) Parisuhde on hyvä ja mies ihana, sekin varmaan osasyy.

Olen myös vahva ihminen, omaan mielipiteitä ja tykkään keskustella asioista, kuitenkaan lyttäämättä toista.


Sinulla on kaikki syyt miksi sinusta "ei tykätä". Enjoy club! :D
 
Sä olet niin hajuton ja mauton, kun et lähde mukaan kuppikuntiin, että olet muuttunu näkymättömäksi. Tuskimpa sinä ketään ärsytät, ihmiset vaan ei huomaa sellaista joka ei ärsytä :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Oletko mielestäsi erehtymätön tai ilmaisetko omat mielipiteesi voimakkaasti ja puolustat niitä viimeiseen asti?

Puolustan ja perustelen mielipiteeni, mutta en tyrmää toisen mielipiteitä. Tottakai haluan perusteluja kuulla, mutta ymmärrän ja hyväksyn muidenkin ihmisten näkökannat asioihin. Ja osaan ottaa niistä myös oppia omaan elämääni.
 
mä olen törmännyt samaan asiaa. Vuosien jälkeen lakkasin sitten olemasta ystävällinen ja annan tulla mielipiteeni julki. En ole enää se ihminen, joka aina jaksoi kuunnella muitten murheet jne mutta mihinkään muuhun mua ei tarvittukaan.
 
Itselläni on kyllä muutama erittäinkin hyvä ystävä, mutta joitakin olen vuosien saatossa menettänyt , juurikin kateuden vuoksi.. esim. yh-äidit eivät juurikaan pidä yhteyttä, sillä itselläni on toimiva avioliitto, toisia selvästi ärsyttää keskitasoa parempi varallisuus, vakkari duuni jne. Tiettyjen ihmisten kanssa täytyy pitää kieli keskellä suuta ettei aiheuta kateutta kertomalla esim, mitä on ostettua, tai ollaanko menossa lomalle tms. muutaman kerran erhedyin lipsauttamaan autohankinnoista tms isommista ostoista, niin jälleen tuli parin kk-karenssi ystävyyteen (jos sitä siksi voi kutsua) että ei se ole helppoa meillä paremmin toimeen tulevilla ja muuten asiat mallillaan olevilla ihmisillä, koska kateellisia riittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja osittain tuttua:
Itselläni on kyllä muutama erittäinkin hyvä ystävä, mutta joitakin olen vuosien saatossa menettänyt , juurikin kateuden vuoksi.. esim. yh-äidit eivät juurikaan pidä yhteyttä, sillä itselläni on toimiva avioliitto, toisia selvästi ärsyttää keskitasoa parempi varallisuus, vakkari duuni jne. Tiettyjen ihmisten kanssa täytyy pitää kieli keskellä suuta ettei aiheuta kateutta kertomalla esim, mitä on ostettua, tai ollaanko menossa lomalle tms. muutaman kerran erhedyin lipsauttamaan autohankinnoista tms isommista ostoista, niin jälleen tuli parin kk-karenssi ystävyyteen (jos sitä siksi voi kutsua) että ei se ole helppoa meillä paremmin toimeen tulevilla ja muuten asiat mallillaan olevilla ihmisillä, koska kateellisia riittää.

Meillä ei ole rahaa millä leveillä, eikä käydä ulkomaanmatkoilla tai ostella uusia autoja.
 

Yhteistyössä