Mihin perustuu sukunimen vaihtaminen naimisiinmennessä?
- Viestiketjun aloittaja Hallatar
- Ensimmäinen viesti
N
Non compos mentis
Vieras
Eihän se kamalan vanha tapa voi olla, kun ei niitä sukunimiäkään ole ollut käytössä kuin vasta teollisen vallankumouksen myötä. Minusta tapa on hullu, eihän nainen sukuaan vaihda!
Meillä ainakin se puhtaasti perustui siihen, että kun miehellä ja lapsilla on sama sukunimi.
Joten samapa tuo oli vaihtaa..
Joten samapa tuo oli vaihtaa..
L
lissu
Vieras
Sukunimilaki tuli viime vuosisadan alussa, ja määräsi naisen ottamaan miehen nimen. 1985 laki poistui, eli enää ei ole pakko olla yhteistä nimeä. Sitä ennen oli länsisuomessa sukunimi, joka periytyi, mutta jota ei koskaan käytetty, vaan varsinainen "sukunimi" oli asuinpaikan mukaan, eli Mattila-nimisessä talossa asui Liisa Mattila ja Matti Mattila, joilla kyllä oli myös perityt nimet. Itäsuomessa on ollut periytyvät sukunimet keskiajalta asti, mutta avioliitosta ei tullut yhteistä sukunimeä vaimolle, lapset sai isän nimen.
A
A shadieeyah
Vieras
mitään lähdettä en löydä(vielä ) mut pien kutka ois että nainen siirtyy "miehen omaksi" tjs että naimisiin mennessään morsein jätti oman perheensä ja siirtyi miehen perheeseen tjs.
R
runoilijasirkka
Vieras
Perustuiskos se siihen, kun nainen aina meni asumaan siihen miehen suvun kämppään ennen, eli jos Pikkutalon tytto mutti Heikkilän taloon, niin sillon se otti nimen Heikkilä?
B)
B)
L
lissu
Vieras
A
a
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja runoilijasirkka:
Mut jos Pikkutalon poika menikin kotivävyksi, niin siitä tuli Heikkilä. Ei se ollut mikään naisten yksinoikeus.
R
runoilijasirkka
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Oisko näin? Mentiinkö näin päin ikinä? Se olis voinu mennä sinne joksikin rengiksi, mutta se ois ollu vaan Heikkilän renki, mutta kuitenkin Esa Pikkutalo?
K
kettu
Vieras
R
runoilijasirkka
Vieras
Meillä on minnun isän nimi. Sikälihän se meniskin niin ku tää pikkutalo-heikkilä hommeli, ku mun mies on ku melkein mun vanhempien oma poika.
Myönnettäköön ettei tämä ehkä ole kaikista puolueettomin kommentti, mutta faktaa se sisältää silti :saint:
Tapa on yleinen nimenomaan kristillisissä maissa; patriarkaalisessa järjestelmässä morsian siirtyi miehensä omistukseen. Raamatun (VT) mukaanhan nainen ei itse omista mitään eikä saa määrätä omaisuudestaan, joten mies on se, jolle kaikki kuuluu, myös vaimo. Tästä on kehittynyt sitten tapa, että vaimon merkkinä on miehen sukunimi muille tiedoksi, kenen omaisuutta hän on.
Vanhassa testamentissahan nainen on kaiken pahan alku ja juuri, joten miehen on pidettävä hänelle kuria
Ef. 5:22-24 "Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon, sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa pelastaja. Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon."
4. Moos. 30:2-15: "...Mutta mitkään vaimojen antamat lupaukset tai hänen tekemänsä sitoumukset eivät päde, jos hänen miehensä kumoaa ne sinä päivänä, jona saa tietää asiasta."
Siirakin kirja 25:19-26 [Puuttuu osasta Raamatun käännöksiä, uusimpaan tulee taas mukaan] : "Kaikki häijyys on vähäistä naisen häijyyden rinnalla. Kohdatkoon häntä syntisen kohtalo!" ".Alakuloisen mielen ja synkeät kasvot ja sydämen kivun saa aikaan vaimo, joka ei tee miestänsä onnelliseksi. Naisesta on synnin alku, ja hänen tähtensä me kaikki kuolemme. Älä päästä vettä valloillensa äläkä pahaa vaimoa valtaan. Ellei hän seuraa sinun kätesi johtoa, leikkaa hänet irti ruumiistasi."
Kuka oikeasti nykypäivänä ottaa sukunimen siksi, että siirtyy miehensä omaisuudeksi? Tuskin kovinkaan moni, mutta tapa pohjautuu kuitenkin tuohon seikkaan. Siksi lienee hyvä tietää mitä tekee eikä aina vaan tehdä kaikkea siksi että "on tapana". Varsinkin kirkkoon kuulumattomilla (ateisteilla) ei mielestäni ole mitään tarvetta vaihtaa sukunimeään.
On monia muita uskontoja ja kulttuureja, jossa nainen saa pitää niin omaisuutensa kuin sukunimensäkin.
Tapa on yleinen nimenomaan kristillisissä maissa; patriarkaalisessa järjestelmässä morsian siirtyi miehensä omistukseen. Raamatun (VT) mukaanhan nainen ei itse omista mitään eikä saa määrätä omaisuudestaan, joten mies on se, jolle kaikki kuuluu, myös vaimo. Tästä on kehittynyt sitten tapa, että vaimon merkkinä on miehen sukunimi muille tiedoksi, kenen omaisuutta hän on.
Vanhassa testamentissahan nainen on kaiken pahan alku ja juuri, joten miehen on pidettävä hänelle kuria
Ef. 5:22-24 "Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon, sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa pelastaja. Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon."
4. Moos. 30:2-15: "...Mutta mitkään vaimojen antamat lupaukset tai hänen tekemänsä sitoumukset eivät päde, jos hänen miehensä kumoaa ne sinä päivänä, jona saa tietää asiasta."
Siirakin kirja 25:19-26 [Puuttuu osasta Raamatun käännöksiä, uusimpaan tulee taas mukaan] : "Kaikki häijyys on vähäistä naisen häijyyden rinnalla. Kohdatkoon häntä syntisen kohtalo!" ".Alakuloisen mielen ja synkeät kasvot ja sydämen kivun saa aikaan vaimo, joka ei tee miestänsä onnelliseksi. Naisesta on synnin alku, ja hänen tähtensä me kaikki kuolemme. Älä päästä vettä valloillensa äläkä pahaa vaimoa valtaan. Ellei hän seuraa sinun kätesi johtoa, leikkaa hänet irti ruumiistasi."
Kuka oikeasti nykypäivänä ottaa sukunimen siksi, että siirtyy miehensä omaisuudeksi? Tuskin kovinkaan moni, mutta tapa pohjautuu kuitenkin tuohon seikkaan. Siksi lienee hyvä tietää mitä tekee eikä aina vaan tehdä kaikkea siksi että "on tapana". Varsinkin kirkkoon kuulumattomilla (ateisteilla) ei mielestäni ole mitään tarvetta vaihtaa sukunimeään.
On monia muita uskontoja ja kulttuureja, jossa nainen saa pitää niin omaisuutensa kuin sukunimensäkin.
R
runoilijasirkka
Vieras
Toi että raamatussa lukee noin, on siis sen aikaisen käsityksen tulosta, silloin se meni noin. Ei se varsinaisesti liity siis Kristinuskoon, vaan sen aikaiseen kulttuuriin.
N
no
Vieras
En alkuperästä tiedä mutta ihana tapa. Tulee yhteenkuuluvuuden tunne kun koko perheellä sama sukunimi. Ja kyllä meillä ainakin mietittiin että kumpi vaihtaa, eikä automaattisesti että nainen. Mutta itse halusin miehen nimen ja siihen tässä viikko totuteltu 
A
a
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja runoilijasirkka:
Mietipä, mitä tapahtui rikkaille taloille, joissa oli vain tyttölapsia.
Ei sinne renkejä tarvittu lisää, vaan ihan puoliso, ettei tarvinnut laittaa taloa ja maita myyntiin.
Ennen naiset olivat miesten omaisuutta - kun naisen omistaja vaihtui isästä aviomieheen, vaihtui myös naisen sukunimi. Kukaan ei varmaan kysynyt naisen mielipidettä asiaan...
Minusta tapa on aivan järjetön nykypäivänä. Miksi kukaan haluaisi vaihtaa omaa nimeään???
Minusta tapa on aivan järjetön nykypäivänä. Miksi kukaan haluaisi vaihtaa omaa nimeään???
Mä olen sen verran perinteikäs ihminen ja muutenkin oli ihan selvää et otan miehen sukunimen. Koko perhe. Ennen olin isäni sukunimellä mut nyt olen mieheni perhettä. En mä isäni kanssa naimisissa ole. Ja muutenkin ihana ja helpompi kun koko perheellä sama sukunimi.
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Niin mutta miksi sitten perinteisesti naiset ovat vaihtaneet sen sukunimensä, eivätkä miehet?
Feministiseltä kannalta katsottuna nainen vaihtaa sukuninmensä alistuessaan miehensä valtaan.
Similar threads
- Hemppa7
- Aihe vapaa