Mihin ammattiin/työhön käy ujo ja hiljainen ihminen??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja IhanaValo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No kyllä mun mielestä mihin tahansa paitsi ehkä johonkin myynti- ja esiintymishommiin. Tosin monet parhaimmista esiintyvistä taiteilijoista ovat kertoneet olevansa äärimmäisen ujoja siviilielämässä ja jopa jännittävänsä esiintymistä todella paljon. Pääasia on se, miten työnsä hoitaa. Ei asiakaspalvelutehtävissäkään tarvitse olla ylisosiaalinen pälättäjä. Useimmilla ujoilla kuitenkin peruskäytöstavat ovat hallussa ja se riittää. Eikä toisaalta millään ulospäinsuuntautuneisuudella tai puheliaisuudella pysty korvaamaan sitä, jos ei hallitse kunnolla niitä varsinaisia työtehtäviään.

Moottoriturpainen puhuminen ja huomion keskipisteenä oleminen ovat loppujen lopuksi ydinsisältöä äärimmäisen harvassa ammatissa, mieleen tulee lähinnä joku chat- tai radiojuontaja, puhelinmyyjä tai pr-tyyppi. Suurimmassa osassa ns. tavallisista ammateista ujo ja hiljainen voi olla ihan tasan yhtä hyvä työntekijä kuin puhelias ja itseään esiin tuovakin. Muut lahjat ja kiinnostuksenkohteet ratkaisevat siis ensisijaisesti ammatinvalinnan.
 
Kannattaisi laittaa vähän omaa koulutaustaa, esim. onko käynyt lukion ja millä menestyksellä. Mainittakoon vielä, että sellaiset hienot ammatit kuin kirjailija ja tutkija vaativat tänä päivänä kyllä esiintymistaitoa, vaikka suurin osa työstä tehdään työpöydän äärellä pakerrellen. Esim. tutkijat joutuvat hyvin usein esittelemään töitään ja vastaamaan kysymyksiin omasta tutkimusalastaan.

Kaikenlainen suorittava työ, kuten siivous ja perinteinen kokoomatyö, sopii ujolle ja hiljaiselle jos itsellä ei ole kovin suuria ammatillisia haaveita.
 
No minä, ujo ja hiljainen, olen pakon sanelemana puhelinmyyjänä tällä hetkellä. Teen hyvin työni, vaikkei tämä olekaan minulle se sopivin ammatti. Itse haaveilen toimistotöistä, joissa ei tarvitse esiintyä. Kääntäjä tuossa yllä kuulosti myös ihan kivalle. Puhelinvaihteessa oleminen ei paljon vaadi, ei siinä kovin paljon yleensä joudu edes puhumaan (hyvin eri tyyppistä kuin myynti tai asiakaspalvelu puhelimessa).
 
Ei käy kirjastovirkailijaksi. Pitää hallita vähintään ruotsi ja enkku sekä joku muu ylimääräinen kieli näiden ja suomen lisäksi. On myös pystyttävä niitä käyttämään. Ei ketään palkata enää hyllyjä täyttämään vaan yös asiakaspalveluun, kouluttajiksi ym...


Kirjastovirkailijaksi, ei siis infoon eikä neuvontaan.
Puhelinvaihteeseen.
Käsityöläiseksi, tehdastyöhön, tutkijaksi, kääntäjäksi, kirjailijaksi.
 
No todella moneen ammattiin! Helppoheikiksi ei kannata alkaa, mutta kyllä hieman erilaisen työroolin ujo ja hiljainenkin voi omaksua. Suulautta ei kovin monen työn suorittamiseen tarvita. Ujous tai hiljaisuus ei sulje ovia, ellei ole samalla esimerkiksi ahdistunut ja pelkää varjoaankin.
 
[QUOTE="dapa";24661815]Ei käy kirjastovirkailijaksi. Pitää hallita vähintään ruotsi ja enkku sekä joku muu ylimääräinen kieli näiden ja suomen lisäksi. On myös pystyttävä niitä käyttämään. Ei ketään palkata enää hyllyjä täyttämään vaan yös asiakaspalveluun, kouluttajiksi ym...[/QUOTE]

En mä ainakaan kirjastovirkailijana ole ikinä tarvinnut mitään muuta kieltä kuin englantia, jossa siinäkin olen äärimmäisen huono, päivittäisistä asiakaspalvelutilanteista olen selvinnyt kuitenkin jotenkuten. Todellakaan mitään ruotsiakaan osaa, jos ruotsinkielinen asiakas tulisi tänne, niin en kyllä osaisi sille sanoa yhtään mitään. Ei meillä täällä kyllä ole ruotsinkielisiä kirjojakaan, että en tiedä mitä täällä tekis ihminen, joka ei osaa edes asioida suomeksi tai englanniksi, mitä se tajuaisi noista kirjoistakaan sitten.

En tiedä mitään paikkaa, missä kirjastovirkailijat pitäisivät minkäänlaisia koulutuksia, kirjastonhoitajat kylläkin. Asiakaspalvelua työhön kyllä varmasti kuuluu käytännössä joka paikassa. Itse ujona pidän kuitenkin kirjastoa helppona paikkana työskennellä, koska hankalia asiakkaita käy siellä äärimmäisen harvoin verrattuna esim. kaupan kassaan eikä tarvitse tyrkyttää tai markkinoida mitään.
 
No, koen olevani jonkin verran ujo ja hiljainenkin ja toimistotyötä teen. Koulutukseltani tradenomi. Mihinkään esiintymään minusta ei olisi, mutta jos tulee normaalisti ihmisten kanssa toimeen, niin tää on oikein sopiva ammatti mulle.
 
Mä en itse ole hyvä myymään itseäni ja olen uudessa seurassa aina varautunut. Mutta ei asiakaspalvelu ole koskaan tuottanut ongelmia, koska ei siinä itsestään tarvitse puhua, eikä ihmisiä useinkaan omana itsenään viihdyttää. Riittää kun kohtelee asiakkaita nätisti ja on ammattitaitoa, osaa neuvoa ja niin päin pois.

Esiintyminenkin on opeteltavissa oleva asia, ainakin kun se kuuluu johonkin rooliin. En missään nimessä haluaisi pitää sukujuhlissakaan maljapuhetta, mutta olen kääntänyt joskus esityksiä 30-50 hengelle ihan ex tempore. Siihen oppii ja tottuu.
 
Tuosta kääntäjän työstä, jonka joku mainitsi: kannattaa muistaa, että kääntäjät ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Useimmilla on maisterintutkinto kielistä tai kääntämisestä. Ei siis riitä, että on ollut lukioaikana vaihto-oppilaana tai että on joskus saanut hyviä numeroita kielistä. Pitää hallita erinomaisesti myös oma äidinkieli ja itse kääntäminen. Se ei ole pelkkää sanakirjan selausta, kuten moni kuvittelee. Lisäksi kääntäjät toimivat nykyään lähinnä yrittäjänä, enkä sanoisi, että yrittäjäksi sopii hyvin ujo ja hiljainen ihminen. Täytyy pystyä kuitenkin markkinoimaan itseään.
 
[QUOTE="vieras";24661860]En mä ainakaan kirjastovirkailijana ole ikinä tarvinnut mitään muuta kieltä kuin englantia, jossa siinäkin olen äärimmäisen huono, päivittäisistä asiakaspalvelutilanteista olen selvinnyt kuitenkin jotenkuten. Todellakaan mitään ruotsiakaan osaa, jos ruotsinkielinen asiakas tulisi tänne, niin en kyllä osaisi sille sanoa yhtään mitään. Ei meillä täällä kyllä ole ruotsinkielisiä kirjojakaan, että en tiedä mitä täällä tekis ihminen, joka ei osaa edes asioida suomeksi tai englanniksi, mitä se tajuaisi noista kirjoistakaan sitten.

En tiedä mitään paikkaa, missä kirjastovirkailijat pitäisivät minkäänlaisia koulutuksia, kirjastonhoitajat kylläkin. Asiakaspalvelua työhön kyllä varmasti kuuluu käytännössä joka paikassa. Itse ujona pidän kuitenkin kirjastoa helppona paikkana työskennellä, koska hankalia asiakkaita käy siellä äärimmäisen harvoin verrattuna esim. kaupan kassaan eikä tarvitse tyrkyttää tai markkinoida mitään.[/QUOTE]

No, itse tarvitsen päivittäin ruotsia, englantia ja pari kertaa kuussa saksaa. Varmaan on kiinni siitä, missäpäin Suomea työskentelee. Meillä vaaditaan myös korkeakoulutkinto, johon pitää sisältyä informaatiotutkimuksen opinnot. Käyttäjäkunta on kyllä paljolti tutkijoita, mutta myös ihan "tavallisia" suomalaisia. Ja koulutuksia, tietoiskuja ym. joutuu antamaan viikottain. Hyllytys ja muu senkaltainen työ on lähinnä opiskelijoiden vastuulla.
 
[QUOTE="dapa";24662477]No, itse tarvitsen päivittäin ruotsia, englantia ja pari kertaa kuussa saksaa. Varmaan on kiinni siitä, missäpäin Suomea työskentelee. Meillä vaaditaan myös korkeakoulutkinto, johon pitää sisältyä informaatiotutkimuksen opinnot. Käyttäjäkunta on kyllä paljolti tutkijoita, mutta myös ihan "tavallisia" suomalaisia. Ja koulutuksia, tietoiskuja ym. joutuu antamaan viikottain. Hyllytys ja muu senkaltainen työ on lähinnä opiskelijoiden vastuulla.[/QUOTE]

Ai ihan siis kirjastovirkailijanakin, ei kirjastonhoitajana? Yleensähän kirjastovirkailijalle riittää ihan ammattikoulutasoinen tutkinto. Itse korkeakoulutettuna kirjastovirkailijana olen ihan ylikoulutettu nykyisiin tehtäviini, vaikka työskentelenkin tieteellisessä kirjastossa. Samoja tehtäviä tekevistä suurimmalla osalla ei ole mitään kirjastoalan koulutusta (tosin ovat olleet talossa jo pitkään).
 
Itse olen ujo ja hiljainen. Olen työskennellyt postinlajittelijana, taiteilijan assistenttina, konditoriopakkaajana, vanhainkodin avustajana ja nyt arkistonhoitajana. Kummasti sitä on tottuu tekemään myös niitä puheluja sekä palvelemaan asiakkaita. Arkistossakin käy päivittäin uusia ihmisiä. Aluksi oli kyllä vaikeaa ja kesti hetken päästä sisään työyhteisöön mut nyt on jo asiat mallillaan :)
 
Kiitos oikein paljon kaikille!!
Joo itestäni puhun, ainakin alkuun oon tosi ujo ja jännittynyt, siis kun joudun/pääsen uuteen tilanteeseen/uusien ihmisten kanssa.
Mikään ongelma ei ois vaan "olla", kuunnella muita mutta jos ite joudun olemaan äänessä niin etenkin alkuun se on aika ahdistavaa.

Vuosia oon miettinyt sopivaa alaa itelleni, enkä edelleenkään oo päässyt päätökseen.
Lukion oon käynyt, melko heikoin arvosanoin kylläkin kirjotin (korkein oli c, enkusta) mutta läpi pääsin kuitenkin kertakirjotuksella.
 
Minä olen todella ujo ja hiljainen. Silti olen asiakaspalveluammatissa, missä pitää olla jokseenkin ulospäinsuuntautunut ja rohkea. :D
Mutta ei se haittaa. Kun vedän työasun päälle, menee myöskin rooli päälle ja eikä minusta huomaa, että olen ujo ja hiljainen.
 
Minä ujo ja hiljainen olen sairaalan laboratoriossa töissä. Potilaskontakteja tulee verinäytteitä/sydänfilmiä ottaessa, mutta varsinaista hoitotyötä ei tarvitse tehdä. Tykkään kovasti.
 
Kertokaas se..tällä hetkellä ahistaa nää ammatinvalintakysymykset taas niin maan hemmetisti. :(

Minä olin tosi ujo ja hiljanen lapsena. Minulla on vieläki trauma siitä, että mua "haukuttiin ujoksi". Kuoluttauduin peruskoulun jälkeen parturi-kampaajaksi (ja sain kuulla etten pärjää tämmösessä ammatissa) Pärjäsin hyvin ... mut sitten kuitenkin reilu 15 vuoden jälkeen huomasin omakseni tekniikan alan.
 
Mulle tuli kanssa ensimmäisenä mieleen kirjastovirkailija. Meidän kaupungin kirjastossa on tietääkseni viisi vakituista työntekijää ja vain yksi on reipas ja sanavalmis, muut todellakin hiljaisia. Auttavia ovat kyllä ;) Toinen voisi olla suuren liikkeen kaupan kassa.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä