Miettiikö muutkin välillä muita miehiä, ja silti ovat onnellisia suhteessaan?

[sutinasussu]

En minäkään mieti muita miehiä. Mutta pieni flirtti pelastaa joskus päivän. Katsoa saa muttei koskea.

 

[Rytkäätys]

Eli ei oo enää tunteita?

Mulle olisi ainakin suuri järkytys mikäli tulisi tietoon että miehen ja mun suhteen kipinä olisi kaikonnut.

Eipä tarvii miettiä miksi sinne vieraisiin sänkyihin toiset luiskahtaa. Ihminen tarvitsee rakkautta ja suhdetta jossa tuntee olevansa haluttu, täysin rakastettu.

Kyllä! Ja olen myös sitä mieltä että jos kaksi tervettä ihmistä elää parisuhteessa, niin seksi kuuluu myös vuosikymmenien jälkeen suhteeseen. Kammottavaa olisi ajatella seksitöntä suhdetta, en haluaisi sellaista.

Ja tähän haluan lisätä, että jos esim. mieheni ei kykenisi esim. onnettomuuden jälkeen rakastelemaan kanssani, en tietenkään häntä jättäisi tms. vaan silloin olisi YMMÄRRETTÄVÄ syy miksi makuuhuoneessa ei olisi toimintaa. Silloin olisi vain sopeuduttava. Mutta ilman järkevää ja todellista syytä en kyllä ymmärtäisi. Sen verran addikti olen =)

 

[tripod]

Mulle olisi ainakin suuri järkytys mikäli tulisi tietoon että miehen ja mun suhteen kipinä olisi kaikonnut.

Kyllä! Ja olen myös sitä mieltä että jos kaksi tervettä ihmistä elää parisuhteessa, niin seksi kuuluu myös vuosikymmenien jälkeen suhteeseen. Kammottavaa olisi ajatella seksitöntä suhdetta, en haluaisi sellaista.

Tärkeää kyllä että suhteen osapuolten haluissa ei pidemmän päälle ole merkittävää eroa. Ei kuitenkaan pidä säikähtää sitä jos kummankin halut laskee suhteen edetessä.

Hetkellisiä vaihteluja haluissa (esim. synnytyksen jälkeinen haluttomuus), sekä niiden mahdolliset sivuvaikutkiset (esim. pettäminen) pitää taas sietää jos haluaa elää pitkässä parisuhteessa.

 

[Huhujuttu]

Rakkaus on muutakin kuin rakastelu, eikä fyysinen pettäminen tarkoita sitä että rakkaus olisi loppunut.

Eikä rakkaus pitkässä suhteessa ole edes se tärkein juttu... tärkeintä on tahto olla yhdessä juuri tuon ihmisen kanssa. Sillä tahdolla mennään eteenpäin juuri silloin, kun rakkaus tuntuu loppuvan.

No en tiiä lasketaanko sitä pitkäksi suhteeksi että olen ollut saman miehen kanssa vuodesta -94, teini-iästä.. :saint:

Ja toki se pahin palo on hieman laantunut, mutta kyllä koen mieheni vielä hyvinkin haluttavaksi ja samoin toisin päin, minusta parisuhde ei voi olla täysinäinen mikäli tämä osasto loppuu kokonaan. Sehän on sitten vaan ystävyyttä ja kimppakämppäilyä.

 

[Rytkäätys]

Mulle olisi ainakin suuri järkytys mikäli tulisi tietoon että miehen ja mun suhteen kipinä olisi kaikonnut.

Kyllä! Ja olen myös sitä mieltä että jos kaksi tervettä ihmistä elää parisuhteessa, niin seksi kuuluu myös vuosikymmenien jälkeen suhteeseen. Kammottavaa olisi ajatella seksitöntä suhdetta, en haluaisi sellaista.

Tärkeää kyllä että suhteen osapuolten haluissa ei pidemmän päälle ole merkittävää eroa. Ei kuitenkaan pidä säikähtää sitä jos kummankin halut laskee suhteen edetessä.

Hetkellisiä vaihteluja haluissa (esim. synnytyksen jälkeinen haluttomuus), sekä niiden mahdolliset sivuvaikutkiset (esim. pettäminen) pitää taas sietää jos haluaa elää pitkässä parisuhteessa.

En aio sietää pettämistä, joten sen sivuvaikutuksia halukkuuteen en edes mieti.

 

[maatiainen]

Joo, usein. Mutta olen ajatellut että se on normaalia pitkässä suhteessa. Mieheni on minulle nykyään lähinnä paras ystävä, tuki ja turva elämän karikoissa, mutta en ole enää pitkiin aikoihin tuntenut häntä kohtaan mitään seksuaalista/intohimoa. Muita miehiä kohtaan kyllä.

Peesaan...

Mutta onnellinen en ole tässä suhteessa,en.