Miesystäväni kieltäytyy tapaamasta vanhempiani

[Neiti Kevät]

Suhteemme on varsin tuore - olemme seurustelleet vasta viisi kuukautta. Olemme kuitenkin vakavissamme ja yhteisymmärryksessä sopineet, että tämä on nyt parisuhde, ei enää vain tapailua ja katselua. Kummatkin olemme aikuisia, minä 26- ja mies 30-vuotias. Minulle on todella luontevaa, että elämässäni olevat tärkeät ja läheiset ihmiset kohtaavat toisiaan, joskus enemmän, joskus vähemmän suunnitellusti. Miesystäväni onkin tavanut sisaruksiani ja ystäviäni. Vanhempien tapaaminen on kuitenkin osoittautunut kynnyskysymykseksi. Olen jo kahdesti ihan sattumanvaraisen tilaisuuden ilmaannuttua ehdottanut, että mies moikkaisi vanhempiani ohimennen, mutta molemmilla kerroilla mies on vastannut ehdotukseen päättäväisen kieltävästi.

Mitään pitkää proseduuria, sunnuntaipäivällisiä tai muita erikseen valmisteletuja esittelyspektaakkeleita, puhumattakaan vanhanaikaisista näytilletuomisohjelmanumeroista, en ole edes toivonut, vaan ihan vain sitä, että kun vanhempani ovat ilmoittaneet tulevansa kahveille tai kun minä ja mies olemme olleet liikkeellä vanhempieni seutuvilla, mies olisi voinut lyhyesti vanhempani tervehtiä, ehkä istahtaa sille yhdelle kahvikupposelle. Mutta ei. Ei käy. Molemmissa tapauksissa, joissa miehellä olisi ollut tilaisuus tavata vanhempani, tilanne on itse asiassa ollut sellainen, että mies on joko tarkoituksellisesti joutunut lähtemään pois luotani välttyäkseen tapaamiselta tai me olemme ohi kulkiessamme jättäneet tervehtimättä vanhempiani, vaikka minä jossain vanhempieni kotipaikan lähellä käydessäni automaattisesti menisin heitä siinä asioiden toimittamisen sivussa katsomaan.

Olen sanonut, että minä en näe vanhempien tapaamista minään maailmaa mullistavana tapauksena vaan ihan vain normaalina ja tavallisena asiana, joten en ymmärrä sen tarkoituksellista välttelyä ja erikseen suunnittelua. Olen sanonut myös, että olen itse valmis tapaamaan miehen vanhemmat ihan milloin vain he minut kutsuvat ja mies haluaa minut mukaansa ottaa. Kun olen kysynyt, MIKSEI mies halua tavata vanhempiani, on mies sanonut, että hänestä on liian varhaista sellaiselle. En ole uteluista huolimatta oikein päässyt selville, mitä mies tuolla liian varhaisella tarkoittaa. Käsittääkseni kun kuitenkin olemme ihan vakavissamme tässä suhteessa.

Onko kenelläkään täällä kokemuksia vastaavasta? Miten asia on lopulta sujunut? Mitä tekisitte tilanteessani vai tekisittekö mitään? Kuten sanottu, en suhtaudu vanhempien tapaamiseen suurena tapauksena. On sinänsä samantekevää, tapaako mies vanhempani nyt vai kuukausien kuluttua, mutta se, että miehen on täytynyt ehdotuksista oikein kieltäytyä ja erikseen miettiä liikkeensä niin, ettei vain satu vanhempieni tielle, ärsyttää minua ehkä enemmän kuin haluaisin itselleni myöntää...

 

[en minä]

Painostaisi miestä. Annat vain itsestäsi kuvan, että käyt päälle, vaikka et sitä itse ymmärrä. kun olet vanhempasi ennenkin tavannut ja läheisiä olette. Miestä jännittää tilanne, tai sitten hänellä on huonoja kokemuksia siitä, että tavataan vanhempia heti aluksi ja sitten suhde ei onnistukaan.

 

[Sukuko pahin?]

Vanhempien tapaamisella on miehelle selvästi suurempi merkitys kuin sinulle. Se, että seurustelukumppani esitellään vanhemmille, voi hänen mielestään tarkoittaa, että ollaan ihan kohtsilitään menossa vihille.

Tai sitten hän kammoaa sukulaisia yleensä. Millaiset välit hänellä on omien vanhempiensa kanssa? Ilmeiseti sinuakaan ei ole esitelty hänen vanhemmilleen, mikä sekin viittaisi siihen, että hän näkee vanhempien tapaamisessa vakavampia merkityksiä kuin sinä.

Anna asian olla. Jos se on miehelle vaikeaa, hän todennäköisesti jossain vaiheessa törmää vanhempiisi sattumalta, jos asutte samalla paikkakunnalla. Nopea tapaaminen ohimennen on todennäköisesti helpompi miehelle kuin etukäteen sovittu ja valmisteltu, vaikka lyhytkin, kyläily.

 

[teoreetikko]

Voihan se olla, että se on käyny joskus nusasemassa sun mutsiis ja sitä pelottaa, tai (hui) faijaass...

 

[Neiti Kevät]

Vanhempien tapaamisella on miehelle selvästi suurempi merkitys kuin sinulle. Se, että seurustelukumppani esitellään vanhemmille, voi hänen mielestään tarkoittaa, että ollaan ihan kohtsilitään menossa vihille.

Tai sitten hän kammoaa sukulaisia yleensä. Millaiset välit hänellä on omien vanhempiensa kanssa? Ilmeiseti sinuakaan ei ole esitelty hänen vanhemmilleen, mikä sekin viittaisi siihen, että hän näkee vanhempien tapaamisessa vakavampia merkityksiä kuin sinä.

Anna asian olla. Jos se on miehelle vaikeaa, hän todennäköisesti jossain vaiheessa törmää vanhempiisi sattumalta, jos asutte samalla paikkakunnalla. Nopea tapaaminen ohimennen on todennäköisesti helpompi miehelle kuin etukäteen sovittu ja valmisteltu, vaikka lyhytkin, kyläily.

Miehellä on itsellään hyvät välit omiin vanhempiinsa, joita en tosiaan ole tavannut, vaikka he ovat kuulemma mieheltä kyselleet, että koskas minut saisi nähdä. Mies käy lapsuudenkodissaan vieraisilla useimpina viikonloppuina. Minun sen paremmin kuin hänenkään vanhempansa eivät kuitenkaan asu samalla paikkakunnalla kanssamme, joskaan eivät hirveän kaukanakaan. Joka tapauksessa tuon pienen välimatkan takia olisi kätevää, jos voitaisiin tavata puolin ja toisin, kun siihen hyvä tilaisuus muuten avautuu. Enemmän jännitettävää on mielestäni siitä, että tapaaminen järjestetään erikseen ja varta vasten.

Olet kuitenkin epäilemättä oikeassa siinä, ettei kannata hengittää miehen niskaan, jos tämä kokee asian suhteen kannalta suurena askeleena. Minullekin vanhempien tapaaminen on sillä lailla tärkeä asia, että sekä lapsuuden perhe että mies ovat minulle rakkaita ja minulle on tärkeää, että läheiset ihmiset pitävät yhtä ja välittävät toisistaan, tulevat juttuun. Haluaisin siis sisällyttää miehen omaan sosiaaliseen laumaani, joka minulla jo ennestään on. Suhteen kannalta en puolestani koe vanhempien tapaamista minään suurena etenemisen ja vakavoitumisen mittarina. Ilmeisesti miehen ajatukset ovat kuitenkin toiset.

 

[Niinpä niin]

Ei ole iso juttu, mutta kuitenkin
Haluaisit sisällyttää miehen SOSIAALISEEN LAUMAASI.

Minun mielestäni tuo on iso juttu.

Et kerro, onko mies aiemmin seurustellut. Onko hän silloin esitellyt tyttöystävänsä vanhemmilleen. Ehkä se on ollut iso juttu. Sitten on pitänyt selitellä, mikä ei toiminutkaan.

Kokemukset siitä, miten vakavasti vanhemmat ottavat seurustelukumppanin esittelyn, ovat hyvin erilaisia. Joku voi myös haluta ihan suunniteltua tilannetta, niin osaa varata viemiset ensivierailulle.

 

[kyllä kertoo jotain]

nimittäin sen, että seurustelukumppanisi kokee, ettei hän ei tunne sinua riittävän hyvin, eikä ole vielä varma suhteenne jatkuvuudesta.

Vasta sitten kun hän on varma, että suhteellanne on tulevaisuutta, vanhemmat ja muut sukulaiset astuvat kuvioihin. Näin se elämä menee. Ensin ihastutaan ja tutustutaan, sitten rakastutaan tai sitten ei.
Mies on vielä tuossa - tutustutaan - vaiheessa.

 

[Mies]

nimittäin sen, että seurustelukumppanisi kokee, ettei hän ei tunne sinua riittävän hyvin, eikä ole vielä varma suhteenne jatkuvuudesta.

Vasta sitten kun hän on varma, että suhteellanne on tulevaisuutta, vanhemmat ja muut sukulaiset astuvat kuvioihin. Näin se elämä menee. Ensin ihastutaan ja tutustutaan, sitten rakastutaan tai sitten ei.
Mies on vielä tuossa - tutustutaan - vaiheessa.

Joo, tuo on totta. Mies on selvästi erilaisesta sosiaalisesta ympäristöstä kuin sinä. Toiset esittelevät heti kumppaninsa vaikka koko suvulle, toiset paljon hitaammin. Kaikki suhteethan ei kasva koskaan vakavaksi, ei niitä sukujen esittelyjä kannata liian nopsaan koittaa järjestää.
Myöskään aina ei voi tietää mitä kokemuksia toisella on mahdollisista aiemmista suhteista. Monelle koko esittely saattaa olla minäkuvallekin jo jonkin asteinen koettelumus, riippuu niin paljon vastaanotosta.