Miesystävä ei välitä hellyydestä

Miesystäväni karttaa kosketusta ja hempeilyä. Kaikki fyysinen koskettelu on hänelle enemmän ja vähemmän epämiellyttävää. Hän ei välitä edes hieronnasta, joka yleensä on suuri nautinto kaikille. Halailu ja pusun sieppaaminen ärsyttävät häntä kovin. Silloin tällöin ihan vähän hempeillään, mutta liian harvoin minun makuuni. Seksi on mukavaa ja toimii, mutta sitäkin voisi olla vähän enemmän.

Miehellä on olemassa jotain lapsuuden traumoja, tiedän, että äiti hylkäsi hänet pienenä. Voisiko tästä olla jäänyt ahdistusta ja kosketuksen pelkoa?

Mies on hyvin fiksu, älykäs, siivo ja reilu, mutta välillä olen hätää kärsimässä, kun tulee riita siitä, kun häntä ärsyttää, kun yritän tulla kainaloon sohvalle...

 

Onpa muuten tosi hankala tilanne.

En osaa muuta sanoa, kuin keskustelkaa asiasta. Sinun pitäisi saada mies pysähtymään ja kuuntelemaan asiaasi. Kirjoitit, että hän on älykäs, joten hän ymmärtää asian. Seksi pelaa; aivan immuuni hän ei ole kosketukselle.

On muuten vaikea keksiä mitään. Voisiko olla niin, että menet liian lähelle ja liian nopeasti. Kokeile seuraavaa totutusta; sano, että tulet minuutiksi kainaloon ja alat laskea, mies kiinnittää huomionsa laskemiseen ja sinä saat olla kainalossa, ole siinä hiljaa ja lähde sitten pois, uskoisin, että hän tottuu lämpöösi ja hyvään oloon. Hän on joutunut torjumaan läheisyyden lapsena.

 

Miesystäväni karttaa kosketusta ja hempeilyä. Kaikki fyysinen koskettelu on hänelle enemmän ja vähemmän epämiellyttävää. Hän ei välitä edes hieronnasta, joka yleensä on suuri nautinto kaikille. Halailu ja pusun sieppaaminen ärsyttävät häntä kovin. Silloin tällöin ihan vähän hempeillään, mutta liian harvoin minun makuuni. Seksi on mukavaa ja toimii, mutta sitäkin voisi olla vähän enemmän.

Miehellä on olemassa jotain lapsuuden traumoja, tiedän, että äiti hylkäsi hänet pienenä. Voisiko tästä olla jäänyt ahdistusta ja kosketuksen pelkoa?

Mies on hyvin fiksu, älykäs, siivo ja reilu, mutta välillä olen hätää kärsimässä, kun tulee riita siitä, kun häntä ärsyttää, kun yritän tulla kainaloon sohvalle...

Kuullostaa ihan ex-poikaystävältäni.
Sen mielestä kaikki hellyydenosoitukset kuuluivat ainoastaan makuuhuoneen puolelle.
Lapsuuden traumoista en tiedä, ei se mistään sellasesta puhunut.

Toinen exäni (jonka äiti tosiaan hylkäsi) tykkäsi kyllä pussailla ja halailla muutenkin. Toisaalta se oli patologinen pettäjä, sillä oli aina pari kolme naista varalla...

Mitä jos totuttelisit itse pois pusun sieppauksista yms.? Älä tee viikkoon mitään lähestymisyritystä. Katso mikä on vaikutus.

 

Kannattaisi varmasti kokeilla fyysisen kosketuksen sijasta jotakin muuta rakkaudenmuotoa. Lempeitä sanoja voisi kokeilla, viettää paljon kahdenkeskistä aikaa jutella ja tehdä asioita yhdessä, suorittaa erilaisia palveluja hyvää ruokaa ja tehdä valmiiksi muita juttuja, että miehen on hyvä tulla kotiin, jotkut henkilöt taas tykkäävät pienistä lahjoista. Seksin yhteydessä tulee sitten nuo fyysiset kosketukset.
Minulla on miehenne kaltainen vaimo. Joten tiedän, että teillä tulee olemaan suuri työ siinä hellyyden saamisessa. Liian innokkaasti ei kannata edetä. Ihan pienin hipaisuin ja vähin pyynnöin voi yrittää edetä, ettei hän koe painostettavan häntä.

 

Kiitos hyvistä vinkeistä.

Tarkennan vielä, että olemme vasta seurustelusuhteessa (reilu puoli vuotta), emme asu yhdessä. Olemme molemmat jo aikuisia, eronneita, eikä mitään nuoria huitukoita.

Miesystävän edellinen puoliso oli käsitykseni mukaan miehen kaltainen. Heillä oli vain erittäin hyvä henkinen yhteys, eikä pahemmin fyysistä kuhertelua. Minä taas olen oikein halinalle, joten mies on kai hyvin hämillään oudosti käyttäytyvästä naisesta, kun edellinen naisensa oli varsin cool. Huokaus!!

Tahtoisin todella pitää tämän miehen, mutta pelkään torpedoivani kaiken hössötykselläni. On vain niiiiiin vaikeaa olla halimatta ja silittelemättä....

 

sut kainaloon, kun oma vaimo ei oikein innostu aiheesta

 

Ihmiset on erilaisia tässäkin asiassa. Aina ei välttämättä tarvita mitään traumaattista menneisyyttä tai lapsuutta siihen, että ei vain ole kiinnostunut hellimisestä. Jotkut kaipaavat jatkuvaa koskettelua ja hellimistä, joillekin se on vain rasite.

Itse kuulun puoliväliin tässä asiassa. Meillä kyllä pussaillaan ja halaillaan mutta esimerkiksi nukkuminen jossain lusikka-asennossa tai vastaavassa on minulle ihan kauhistus. Vaadin tilaa nukkuessani. Samoin sellainen liiallinen lääppiminen ja muu alkaa ahdistaa. Onneksi meillä miehen kanssa on hyvin samat näkemykset asiasta. Silloinhan se on ongelma kun yhteen sattuu kaksi ääripään ihmistä. Hellijä ja ei-hellijä. Siinä on sitten taas yksi kompromissin paikka parisuhteessa.

 

Itse luultavasti karkoitin naiseni liialla hyväilyllä.Hän oli todella ihastuttava.Hänessä oli kaikki lähes täydellistä.Halusin hiplata häntä lähes jatkuvasti ja rakastella aamuin illoin ja päivälläkin.Muutaman vuoden hän sitä räpläämistä sieti kunnes häipyi.Jälkeenpäin ymmärrän että tollanen jatkuva kimpussa olo alkaa ahdistaa.Missä on kohtuuden raja,sen kun tietäs?

 

Niin siis alkiperäisen tarkoittama hiplailu lienee eri asia kuin rakastelu. Kyllähän naisen saa karkoitettua sillä, että haluaa "rakastella aamuin illoin ja päivälläkin".

Mutta kyllä minusta on outoa, että joku (mies tai nainen) ei halua, että häntä halitaan, silitetään tai muuta. Lapsuuden trauma, niitähän ne ovat.

 

se on tunnelukko, ei sitä saa auki muut kuin itse, tajuamalla, että läheisyys ei ole keneltäkään pois, ymmärtämällä ottaa huomioon myös toisen tunteet ja tarpeet.

Hiljaa hyvää tulee.

 

Itse olen kokenut mistä kirjoitin.Liiallisesta,mikä sitten on liiallista.Tykkäsin naisesta,hyvä oli olla yhdessä.Mutta.Hän halusi olla ja hyväillä minua tosi usein.Seksiä hän olisi halunnut usein.Seksi hänen kanssa hyvää.Sitten kuitenkin tuli tunne etten jaksa,ahdistava olo.Koin tilanteen sellaiseksi,nainen kaiken aikaa haluamassa.Sitten lopetin suhteen.Hänelle se oli kova kolaus.Mutta se kohtuus,sen kun osaisi.

 

Itse olen kokenut mistä kirjoitin.Liiallisesta,mikä sitten on liiallista.Tykkäsin naisesta,hyvä oli olla yhdessä.Mutta.Hän halusi olla ja hyväillä minua tosi usein.Seksiä hän olisi halunnut usein.Seksi hänen kanssa hyvää.Sitten kuitenkin tuli tunne etten jaksa,ahdistava olo.Koin tilanteen sellaiseksi,nainen kaiken aikaa haluamassa.Sitten lopetin suhteen.Hänelle se oli kova kolaus.Mutta se kohtuus,sen kun osaisi.

Ei se ollut kiinni seksin ja hyväilyjen määrästä, vaan teidän tunteet katosivat, ette olleet toisillenne sopivat. Suhde ei kehittynyt rakkaudeksi.

 

Mun mies on alkanut etääntyä eikä anna koskettaa itseään vaan väistää kaikki lähestymisyritykseni. Missä vika? Ei ole ennenkään ollut kovin läheisyyden kaipuinen mutta tuo että ei anna edes koskea itseensä tuntuu jo jopa loukkaavalta...

 

Mun mies on alkanut etääntyä eikä anna koskettaa itseään vaan väistää kaikki lähestymisyritykseni. Missä vika? Ei ole ennenkään ollut kovin läheisyyden kaipuinen mutta tuo että ei anna edes koskea itseensä tuntuu jo jopa loukkaavalta...

Naisella tuollainen muutos merkitsee ulkopuolista suhdetta, mies voi olla kyllä mitä tahansa...

 

Onneks mun mies on sellanen joka tykkää halailla, ja pusutella ja muutenkin olla lähellä. En kestäis tommosta vastaan hankaamista. Kokemusta on semmosistakin miehistä.
Itekin kun sitä läheisyyttä tarvin ja haluan. Muutenkin kuin vain sängyssä. Tietää ainakin, että toinen välittää oikeasti, kun uskaltaa sen myös näyttää, jopa ihan yleisilläkin paikoilla.

 

Onneks mun mies on sellanen joka tykkää halailla, ja pusutella ja muutenkin olla lähellä. En kestäis tommosta vastaan hankaamista. Kokemusta on semmosistakin miehistä.
Itekin kun sitä läheisyyttä tarvin ja haluan. Muutenkin kuin vain sängyssä. Tietää ainakin, että toinen välittää oikeasti, kun uskaltaa sen myös näyttää, jopa ihan yleisilläkin paikoilla.

Tuohon on kyllä ihan pakko sanoa, että minä en pysty yleisillä paikoilla halailemaan ja jotenkin se tuntuu niin tarkoitushakuiselta ja teennäiseltä, siis jos sitä tehdään esittelymielessä.

 

sut kainaloon, kun oma vaimo ei oikein innostu aiheesta

Kiitos tarjouksesta

 

En ole vieläkään saanut mahdollisuutta ottaa miestä "puhutteluun" eli yrittää kertakaikkiaan alkaa kunnon keskustelu aiheesta. Kumpikin saisi sanoa näkemyksensä ja tuntemuksensa ääneen ja selittää, miksi käyttäytyy niinkuin käyttäytyy. Jos toinen ei tahdo hellimistä, en jaksa niellä selitykseksi aina vain sitä "no kun en vaan tykkää." Näinkin tärkeä asia pitää perustella paremmin, jos yhteistä taivalta on aikomus jatkaa.

Jos mieheltä löytyy oikein hyvä perustelu, ok. Mutta aion silti ehdottaa jonkinlaista keskitietä. Hempeilyä sen verran paljon, etten minä näivety, mutta sen verran vähän, ettei hän ahdistu.

 

En ole vieläkään saanut mahdollisuutta ottaa miestä "puhutteluun" eli yrittää kertakaikkiaan alkaa kunnon keskustelu aiheesta. Kumpikin saisi sanoa näkemyksensä ja tuntemuksensa ääneen ja selittää, miksi käyttäytyy niinkuin käyttäytyy. Jos toinen ei tahdo hellimistä, en jaksa niellä selitykseksi aina vain sitä "no kun en vaan tykkää." Näinkin tärkeä asia pitää perustella paremmin, jos yhteistä taivalta on aikomus jatkaa.

Jos mieheltä löytyy oikein hyvä perustelu, ok. Mutta aion silti ehdottaa jonkinlaista keskitietä. Hempeilyä sen verran paljon, etten minä näivety, mutta sen verran vähän, ettei hän ahdistu.

Onko sulla sitten sen parempaa perustelua miehelle, miksi hänen pitäisi helliä sinua enemmän, kuin "no kun vaan tykkään"?

 

Aikoinaan silloinen rakkaani ihmetteli kun kaupassa oltiin ostoksilla.Halasin ja pussailin häntä hyllyjen välissä.Hänestä se oli outoa.Kyllä sitten ajan kanssa tottui siihen.Ei mistään jatkuvasta lääppimisestä ollut kysymys.Kyllä hellyyden osoitus kumppanille ainakin meikäläiseltä onnistuu ja haluan tehdä myös.Olen ehkä liiankin aktiivinen ollut.

 

Jos toinen ei tahdo hellimistä, en jaksa niellä selitykseksi aina vain sitä "no kun en vaan tykkää."

Tuon minäkin haluaisin tietää, miltä henkilöstä tuntuu, kun hän ei tykkää halimisesta. Kutittaako häntä kosketus silloin? Onko se muuten outo tilanne? Minullehan kosketus on mahdottoman kivan tuntuista. Sitähän sietäisi vaikka kuinka pitkään.

Varsinkin halaukset kun joku sivullinen näkee on ihania.

 

Jos toinen ei tahdo hellimistä, en jaksa niellä selitykseksi aina vain sitä "no kun en vaan tykkää."

Tuon minäkin haluaisin tietää, miltä henkilöstä tuntuu, kun hän ei tykkää halimisesta. Kutittaako häntä kosketus silloin? Onko se muuten outo tilanne? Minullehan kosketus on mahdottoman kivan tuntuista. Sitähän sietäisi vaikka kuinka pitkään.

Varsinkin halaukset kun joku sivullinen näkee on ihania.

Olipa hyvä kysymys. Kyllä se ihan oikeasti tuntuu "epämukavalta" kun ei halua olla toisessa kiinni. Se on varmasti vaikea sellaisen ymmärtää, joka pitää kosketuksesta. Mutta ei pidä missään tapauksessa tehdä sellaista johtopäätöstä, että joku muu voisi olla koskettamassa ja se tuntuisi hyvältä. Kosketusarkuus ei liity persoonaan, joka koskettaa, vaan se liittyy kosketukseen. uskoisin, että tuo asia tulee lapsuudesta ja se on opittu; eli lapsena ei ole saanut kosketuksia ja jollakin tapaa kosketus on ollut jopa kiellettyä. Kysymys on lähes sama haluaako tanssia.

Täytyy tunnustaa, että olen itse kärsinyt tuosta asiasta, mutta olen muuttunut. Kotona ei halattu; on se surullista, että vasta aikuisena joutuu opettelemaan elämään, muta parempi edes joskus. En uskaltanut edes tanssissa mennä kiinni, nyt menen kiinni kuin sika limppuun

 

halailusta, enkä koskettelusta. Alkaa ahdistaan, se on vaan epämiellyttävää! rasittas jos koko ajan joku ois lääppimässä ja halimassa. yäk.

 

Mitä tästä opimme.Toiset tykkää halaamisesta,hyväilystä,jotkut eivät.Aika hankala tilanne.Jos parisuhteessa rakkaus kukoistaa aidosti,silloin vaistoaa toisesta milloin hyväily on tervetullutta hellyyden osoitusta.

 

Kyllähän naisen saa karkoitettua sillä, että haluaa "rakastella aamuin illoin ja päivälläkin".

Ei minua, ei ole saanut aiemmissakaan suhteissani.