"aapee"
No, kokeilepa elää viisi vuotta kokonaan ilman seksiä ja muutenkin vain pari kertaa vuodessa. Eiköhän siinä voisi sunkin mieli muuttua vai nunnaksiko ajattelit ryhtyä?Mua vain aina jaksaa ihmetyttää se, että kuinka ihmiset pystyy päättämään, että harrastaa seksiä jonkin sillä tavoin "mitättömyyden " kassa, ettei ole mitään tunteita mukana, vain halu ja himo? Nuorena olen itse seikkaillut ja sekoillut ihan kylliksi, mutta se ikään kuin kuului siihen aikaan. Jos on ollut rakkaus-suhteessa toisen kanssa, niin kuinka voi " antautua" sellaseen tilaan, että lähtee varta vasten harrastamaan seksiä ihmisen kanssa, jota kohtaan ei ole mitään tunne-elämän tunteita, pelkkä seksi tai himo vain.. Mä oon varmaan jostakin dinosaurusten ajalta, kun mua ihan jo pelkkä ajatuskin siitä, että lähtisin seksiä harrastamaan jonkun tyypin kanssa, on aivan järjettömän utopistinen ja ällöttävä. Mulle seksi parisuhteessa on tärkeää, mutta satunnainen pano tai "rakastaja" ei ikinä olis mun juttu.. Olisi kiva kuulla, mitä muut asiasta funtsii tai sen rakastajan tarpeen kokee? Ja mikä rakastaja?? Ei siinä ainaskaan rakastelusta/rakkaudesta voi olla kyse..