K
kyllästynyt*
Vieras
Ei osallistu lapsen hoitoon. Muu tärkeämpää. Sanoo rakastavansa minua ja lasta. Työ tärkeämpi ja muut menot. Epäilen, että kyseessä toinen nainen? Mistä tietää? Merkit?
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Alkuperäinen kirjoittaja sinulle..:On pelissä toinen misu...
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:Rankkaa aikaa. Älä mieti mitään pettämiskuvioita, saattaa pettääkin, mutta, mitä sitten? Kyllä teidän suhde siitä paranee taas ja, jos ei, niin sitten huononee. Kelluttele ja hanki omaa kivaa tekemistä. Pakkaa vauva vaunuihin ja lähde vaeltemaan kaupungille, istuskelet kahviloissa ja teet ikkunaostoksia.
Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt*:Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:Rankkaa aikaa. Älä mieti mitään pettämiskuvioita, saattaa pettääkin, mutta, mitä sitten? Kyllä teidän suhde siitä paranee taas ja, jos ei, niin sitten huononee. Kelluttele ja hanki omaa kivaa tekemistä. Pakkaa vauva vaunuihin ja lähde vaeltemaan kaupungille, istuskelet kahviloissa ja teet ikkunaostoksia.
Kiitos. Niin no enhän mahda mitään jos pettää. Kaipa tää tästä.
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt*:Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:Rankkaa aikaa. Älä mieti mitään pettämiskuvioita, saattaa pettääkin, mutta, mitä sitten? Kyllä teidän suhde siitä paranee taas ja, jos ei, niin sitten huononee. Kelluttele ja hanki omaa kivaa tekemistä. Pakkaa vauva vaunuihin ja lähde vaeltemaan kaupungille, istuskelet kahviloissa ja teet ikkunaostoksia.
Kiitos. Niin no enhän mahda mitään jos pettää. Kaipa tää tästä.
Aloin muistella omaa aikaani yli 20 vuotta sitten: Olin 24-vuotias ja odotin toista poikaani. Lasten isä osoittautui täysin vastuuttomaksi hulttioksi ja päätin jättää hänet olemaan vastuuton vain itsestään. Joten jäin yksin kahden pienen pojan kanssa. Vaikka tuska yksin olemisesta oli suunnaton, päällimmäisenä muistona tuolta ajalta on kuitenkin onni. Rytmitin päiväni: Vein 2-vuotiaan aamupäiväksi hoitoon, pakkasin pienen kärryihin ja kärräsin ympäri kaupunkia. Joka päivä kävin mummuni luona kahvilla ja ilo oli molemmin puolinen. Tätä jatkui noin puoli vuotta ja tällä keinolla varmaan selvisin niin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kuin erostakin. Ja elämä jatkui. Onnellisia muistoja kannan mukanani.