B
Belle
Vieras
Pari päivää sitten mieheni näki ekaa kertaa yhden ystäväni, ja käytös oli samanlaista, kuin silloin, kun me tapasimme mieheni kanssa ekoja kertoja, eli paljon hymyjä, vitsejä yms. Tapaamisen aikana yritin kerran ottaa mieheni kädestä kiinni ( meillä on tapana jaella hellyydenosoituksia paljonki) mutta mies kiemurteli itsensä puolihuolimattomasti tilanteesta irti, ehkä vähän vaivaantuneenakin.
Mieheni ja kaverini tuntien tiedän, että mitään ei varmastikaan tule tapahtumaan, eli kyse ei ole siitä.
En ihme kyllä oo edes kauhean mustasukkainen, vaikka mulla on siihen taipumusta. Tuli vaan mieleen ne vanhat ajat miehen kanssa, kun oltiin NIIIIN ihastuneita, ja ikävä sitä aikaa.
Miten mun pitäisi toimia, ilmaisenko miehelle, että huomasin, että pitää kaveriani viehättävänä ja kivana, vai olenko vain hiljaa? Pitääkö tästä asiasta keskustella jotenkin, ettei jää vaivaamaan?
Tiedän, että parisuhteessakin voi ihastua toiseen joskus, ja että se on ihan normaalia, mutta tietenkin tuntuu jotenkin pahalta, että meiltä se alkuaikojen huuma on jo laantunut, ja nyt sitä jännittävää ihastumisen tunnetta pitää "etsiä" muualta.
Mieheni ja kaverini tuntien tiedän, että mitään ei varmastikaan tule tapahtumaan, eli kyse ei ole siitä.
En ihme kyllä oo edes kauhean mustasukkainen, vaikka mulla on siihen taipumusta. Tuli vaan mieleen ne vanhat ajat miehen kanssa, kun oltiin NIIIIN ihastuneita, ja ikävä sitä aikaa.
Miten mun pitäisi toimia, ilmaisenko miehelle, että huomasin, että pitää kaveriani viehättävänä ja kivana, vai olenko vain hiljaa? Pitääkö tästä asiasta keskustella jotenkin, ettei jää vaivaamaan?
Tiedän, että parisuhteessakin voi ihastua toiseen joskus, ja että se on ihan normaalia, mutta tietenkin tuntuu jotenkin pahalta, että meiltä se alkuaikojen huuma on jo laantunut, ja nyt sitä jännittävää ihastumisen tunnetta pitää "etsiä" muualta.