Mies sai töitä toiselta paikkakunnalta, mut mä joutusin sitten kaupan kassalle tai kotiin:/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en halua muuttaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Veikkaus: ap on hoitanut uransa paremmin kuin miehensä, koska mies joutuu keräämään meriittejä pikkupaikkakunnilta ja ap:lla olisi töitä suurissa kaupungeissa. No joka tapauksessa itse miettisin minkälaiset taloudelliset vaikutukset tällä muutolla olisi perheen kokonaistulojen kannalta. Jos reilusti kasvaa, niin ota rennosti sitten kotona :)
 
Veikkaus: ap on hoitanut uransa paremmin kuin miehensä, koska mies joutuu keräämään meriittejä pikkupaikkakunnilta ja ap:lla olisi töitä suurissa kaupungeissa. No joka tapauksessa itse miettisin minkälaiset taloudelliset vaikutukset tällä muutolla olisi perheen kokonaistulojen kannalta. Jos reilusti kasvaa, niin ota rennosti sitten kotona :)

No jaa, joillakin aloilla taas voi olla helpompi aloittaa isoista paikkakunnista, kun niissä on töitä tarjolla ja pienillä paikkakunnilla on ne rahakkaammat johtotehtävät. Tuo on niin alakohtaista. Ei voi yleistää millään tavalla.

Miehen tulot toki kasvaisivat runsaasti, miltei tuplaantuisivat. Kyllähän niillä tuloilla toki toinen jo kotonakin olisi, mutta kun se ei sovi minun maailmankuvaani. Ei sitten millään tavalla. Se lohkaisisi ison osan onnellisuudestani. Joku toinen taas voisi riemusta kiljuen jäädä kotiin.
 
[QUOTE="anne";27276981]Miksi mies ei voi ottaa lasta mukaan ja asutte eri paikkakunnilla ja tapaatte esim 2 kertaa kuussa?[/QUOTE]

Voisihan siinä vähän ikävä tulla omaa perhettä. Ehkä siksi.
 
Tuollainen taas ei ole sitä järkevää tekemistä ja työtä, jota tarkoitan. Ja tuskinpa siitä kukaan mitään edes maksaisi. Minusta tuollainen puuhastelu on lähinnä jäiden polttelua, kun ei mitään järkevää ole tarjolla.

Olen aikuinen ihminen ja tarvitsen työtä, johon mulla on koulutus, sekä rahaa, jolla rahoitan perheeni tarpeita ja omia tarpeitani.

ok, sä olet sä ja erilainen kuin mä :)
tuli vaan mieleen, että eikö olisi hauska vähän hullutella joskus, kokeilla jotain ennenkuulumatonta. vaikkapa vuoden verran? se on vaan yksi vuosi sun elämästä, naisten keskimääräinen elinikä on kuitenkin yli 80 vuotta, ei paha aika tuo yksi vuosi siitä..

tietenkin jos et ole sen tyyppinen ihminen, niin eihän se helppoa ainakaan ole.
 
[QUOTE="jep";27277038]ok, sä olet sä ja erilainen kuin mä :)
tuli vaan mieleen, että eikö olisi hauska vähän hullutella joskus, kokeilla jotain ennenkuulumatonta. vaikkapa vuoden verran? se on vaan yksi vuosi sun elämästä, naisten keskimääräinen elinikä on kuitenkin yli 80 vuotta, ei paha aika tuo yksi vuosi siitä..

tietenkin jos et ole sen tyyppinen ihminen, niin eihän se helppoa ainakaan ole.[/QUOTE]

Mä olen kyllä ehtinyt hullutellakin elämässäni; olen mm. asunut ulkomailla work and travel-hengessä, asunut eri paikkakunnilla Suomessa, harrastanut lempiharrastustani päätoimisesti vuoden verran, tehnyt töitä mitä erikoisemmissa paikossa. Ja sitten tietysti hankkinut tämän nykyisen ammatin.

Nyt olis sitten aika tehdä niitä oikeita töitä, mä en kaipaa enää hulluttelua (ainakaan nyt vähään aikaan), vaan ammatillista kehitystä ja kunnon työtä, josta maksetaan puhdasta rahaa. Mulla on myös lapsi ja opintolaina.
 
Siis mulla on Cerazette paketti vielä tallessa, jossa näyttää viimeinen käyttöpäivä olleen 1/12. Eli siis ovat jo reippaasti useamman kuukauden vanhoja.

Meillä on kylpyläreissu edesssä ja tajusin että mun menkkojen pitäisi alkaa juuri silloin, ei kiva. Mietin että voisinko noita vanhentuneita pillereitä syömällä saada menkkoja siirretyksi. Olen nyt parina päivänä syönyt niitä, tosin aivan kesken kierron. Voisivatko ne auttaa että vuoto tulisi myöhemmin? En enää muista miten nuo pillerit vaikutti käytön alussa, kun kokeilin niitä synnytyksen jälkeen ja siitä on aikaa. Jätin kesken kun en jaksanut sitä jatkuvaa vuotoilua.

Onko mahdollista että vuotoa alkaisikin tulla reilun viikon jälkeen?

Joo, olen tyhmä mutta en halua mennä lääkäriin kun täällä on niin ruuhkaiset ajat ja hankala saada aikaa näin pienellä varoitusajalla ja muutenkaan en halua lääkäriin.

Ehkäisyyn en noita pillereitä ota, en siis oleta että ehkäisyteho olisi enää säilynyt. VAin siis menkkojen siirtämiseen.
 
Mua niin raivostuttaa tämä ahdasmielisyys!

Olisit kerrankin ottanut suuhun saakka, mutta ei, pidä vaan kaveri jännityksessä loppuelämänsä. Vähän voisit ryhdistäytyä ja miettiä muidenkin tarpeita!
 
Mä olen kyllä ehtinyt hullutellakin elämässäni; olen mm. asunut ulkomailla work and travel-hengessä, asunut eri paikkakunnilla Suomessa, harrastanut lempiharrastustani päätoimisesti vuoden verran, tehnyt töitä mitä erikoisemmissa paikossa. Ja sitten tietysti hankkinut tämän nykyisen ammatin.

Nyt olis sitten aika tehdä niitä oikeita töitä, mä en kaipaa enää hulluttelua (ainakaan nyt vähään aikaan), vaan ammatillista kehitystä ja kunnon työtä, josta maksetaan puhdasta rahaa. Mulla on myös lapsi ja opintolaina.

tuosta vaan, että eikös se miehesi palkka nousisi huimasti, tuskin tulisitte puutteessa elämään.. mut mä arvaan jo vastauksesi, et halua elää miehesi rahoilla. ymmärrän kyllä tuon ammatillisen kunnianhimosi, jos olet jo kaikenlaista tehnyt.

no, teille kai sitten tulee ero. eihän tuohon näytä muuta vastausta olevan. vai taipuuko miehesi sinun tahtoon? mitä luulet, olisitko sinä onnellinen: huippu-uralla (sinnehän tuo kuulostaa johtavan) ilman miestäsi, vai jonkun välivuoden pitäneenä herra ties missä miehesi kanssa yhdessä?
 
Ihan oikeastiko te ajattelette, että ap:n pitäisi kiltisti hyväksyä tilanne? Että hän on itsekäs jäärä, jos ei ole valmis hyppäämään tuntemattomaan ja jäämään miehen rahoille kotiin ties kuinka pitkäksi aikaa? Mä ymmärrän, että se on monen palstalaisen unelma, mutta normaalille naiselle se ei ole mikään vaihtoehto. Kun moni ei tunnut ymmärtävän, mitä vaikeaa olisi elellä kotona ja mies kävisi töissä, varsinkin, jos palkka niin iso, että riittää elättämään koko perheen.. Huh.
 
[QUOTE="jep";27277360]mitä luulet, olisitko sinä onnellinen: huippu-uralla (sinnehän tuo kuulostaa johtavan) ilman miestäsi, vai jonkun välivuoden pitäneenä herra ties missä miehesi kanssa yhdessä?[/QUOTE]

Ihan vain sivuhuomautuksena, että nuo muutamat välivuodet voivat olla aika kohtalokkaitakin, riippuen alasta. Eikä näytä kovin hyvältä cv:ssä useamman vuoden tauko ilman syytä (kuten äitiysloma). Ja kuinka moni nyt haluaa vapaaehtoisesti heittäytyä vuosiksi toisen tuloille, jos on tottunut itse ansaitsemaan elantonsa? Ja samalla heittäytyä toimettomaksi.

Ja kuka muuten sanoi mitään, että ap itse olisi haluamssa huippu-uralle? Eikös hän nyt vain halunnut työskennellä koulutusta vastaavassa työssä, jota siellä jumalan selän takana ei ollut tarjolla. Onko se teidän mielestä heti huippu-ura?:D
 
No en kyllä todellakaan muuttaisi! Mielestäni on mieheltäsi vähän epäreiluakin pyytää tuota sinulta, koska silloin ajattelisi vain ja ainoastaan miehen työuran kehittystä. Teillä kuitenkin nyt on molemmilla työpaikat, ja sinulle muutto tarkoittaisi kaikesta luopumista. Mielestäni noin suuret päätökset tulisi pohjautua siihen, että siinä on molemmille jotain hyvää ja mahdollisuuksia. Työ on kuitenkin "vain" työtä, kyllä perhe ainakin meillä menisi aivan heittämällä tuollaisen yli.

Kysy mieheltäsi, että haluaisiko hän vastaavassa tilanteessa muuttaa perässäsi kaupunkiin, missä hänellä ei olisi sitä työtä, harrastuksia ja mitään mitä pitää itselleen tärkeänä, paitsi sinä ja lapsi. Vaihtoehtonne ei ole silti joko muuttaminen tai erossa oleminen..
 
Monet täällä kirjoittavat eivät tunnu tajuavan, että jos hyvästä työpaikasta irtisanoutuu, uuden hyvän työpaikan saaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Siksi vuoden-parin kokeilukin olisi ap:lle iso riski. Vaikka perhe parin vuoden päästä muuttaisikin takaisin etelään, ap voisi jäädä työttömäksi tai joutua tyytymään koulutustaan vastaamattomiin töihin.
 
Mahtaako muutto olla miehenkään kannalta katsottuna paras vaihtoehto? Entäpä jos yritys aloittaakin vuoden parin päästä yt-neuvottelut ja miehesi joutuu lähtemään. Olette ehkä siihen mennessä ehtineet sitoutua paikkakunnalle niin, ettei pois muuttaminen enää onnistukaan tuosta vain. Isommalla paikkakunnalla tai sen lähistöllä on aina enemmän vaihtoehtoja eikä olla riippuvaisia yhdestä työnantajasta. Harkitkaa tarkkaan, onko muutossa järkeä.
 
Minusta tuossa tilanteessa muuttamattomuuden perusteeksi riittää se, ettei sitä ihan oikeasti halua. Itse en kestäisi psyykkisesti kaikesta luopumista, kun tilalle tulisi vain yksinäisyys, huono työpaikka ja epämiellyttävä asuinympäristö. Katsoisin siis parhaaksi olla lähtemättä. Toisaalta, jos toinen haluaa lähteä, niin sitäkään ei voi estää. Itse en muuttaisi, sanoisin sen suoraan ja toivoisin, ettei toinenkaan lähde.
 
Hankala tilanne. Mä olen joutunut tekemään urakehitykseni kannalta huonojakin päätöksiä perheenjäsenteni vuoksi, mutta en ole katunut sitä. Olen kieltäytynyt työtarjouksista, jotka olisin perheettömänä riemusta kiljuen ottanut vastaan. Tuo miehellesi tarjottu työ voisi olla nopein tie uralla etenemiseen, mutta onko se kuitenkaan ainoa tie?
 
Onko tutkintosi sellainen, että Metsähallituksella voisi olla sille käyttöä? Metsähallitus operoi ympäri Lappia, ihan kaukaisimpiakin tuntureita ja jänkiä myöten. Esim. Siidassa Inarissa tehdään monenlaista akateemista hommaa.
 
Itse en muuttaisi, en edes harkitsisi. JOS miehen uusi työpaikka olisi sellainen, että vastaavaa urakehitystä ei olisi muualla mahdollista toteuttaa, niin voisin vuodeksi harkita muuttoa, muuten en.
 

Yhteistyössä